(Kolumni julkaistu Talvitie-vaalilehdessä 2019)
Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteeni pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain, ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.
Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen. Tämä muuttui eli se korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tuli voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.
Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, osittaista tai kokonaan purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutos myös vauhdittaa kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä edistää aluekehitystä.
Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku yksittäinen ihminen tai taho vastustaa muiden laajasti kannattamaa hanketta toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012. Osa ihmisistä yritti rahastaa muita osakkaita sillä, että vastustivat uudisrakentamista.
Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen sekä syksyllä lakialoitteen, joka sai enemmistön eli 105 kansanedustajan tuen. Tämän johdosta ympäristövaliokunta aloitti lakialoitteen käsittelyn. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se puolestaan mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.
Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.
Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kunnilla, kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korosti tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. Lisäksi nousi esiin, määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.
Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen
Oulun kaupunginhallituksen pj 11-12, valtuuston pj 12-15
