Arvoisa puhemies!
Saamme olla yhtä mieltä siitä, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun. Valtiovarainministeriö nosti tämän vuoden kasvuennusteen 2,4 prosenttiin, ja ennusteen mukaan työllisyys paranee yli 0,5 prosenttia vuodessa. Työllisyysaste nousee hivenen yli 70 prosenttiin vuonna 2019. Paljon on vielä kuitenkin matkaa siihen, että pääsemme lukuihin, joissa olimme kymmenen vuotta sitten. Pääministeri Vanhasen, valtiovarainministeri Kataisen aikakausi, jolloin itse toimin eduskunta-avustajana, jäi mieleen — kävin läpi valtion talouslukuja siihen aikaan — siitä, että Suomi pystyi viimeksi silloin suunnittelemaan taloutta ilman velannostoa ja maksamaan jopa valtionvelkaa pois. Tämän hetken ennusteen mukaan julkinen velka ei näytä taittuvan vielä vaalikauden aikanakaan eikä lisävelanotto ole pysähtymässä tavoitteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että valtion ja paikallishallinnon ennustetaan olevan selvästi alijäämäinen vuonna 2021.
Arvoisa puhemies!
Muutama sana kuntataloudesta, panostuksista turvallisuuteen ja osaamiseen sekä tarvittavista uudistuksista:
Julkisen talouden suunnitelman mukaan valtion toimenpiteiden kuntataloutta vahvistava vaikutus on vuoden 2019 tasolla 620 miljoonaa euroa. Hallituksen asettama menorajoite vuoden 2019 tasolla on 450 miljoonaa euroa, mikä on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle toimintamenojen muutokselle. Kuntatalouden menorajoite ei takaa sitä, että kustannusvaikutukset toteutuvat sen suuruisena kuntataloudessa, koska kunnat voivat monin osin itse päättää, miten ne toteuttavat hallituksen linjauksia. Julkisen talouden raameihin vaikuttaa kuitenkin se, että kunnille ei osoiteta uusia kuntataloutta heikentäviä tehtäviä, ellei niitä korvata täysimääräisesti. Tämä on linjaus, josta on pidettävä kiinni tulevaisuudessakin.
Arvoisa puhemies!
Sisäisen turvallisuuden merkitys yhteiskunnan kivijalkana on tunnustettu ja tehty muun muassa sisäisen turvallisuuden selonteon mukaisia panostuksia turvallisuuteen. Sille sektorille lisätään edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna 98 miljoonaa euroa ensi vuonna. Tämä ei kuitenkaan helpota kehyskauden loppua, mikä tarkoittaa sitä, että kehyskauden sisäisen turvallisuuden määrärahoihin on palattava jo ensi tai viimeistään seuraavan vuoden aikana.
Arvoisa puhemies!
Julkisen talouden suunnitelma näyttää suuntaa, kannustaa ja luo ennustettavuutta ja luo myös tulevaisuususkoa, sen merkitystä ei siinä mielessä pidä aliarvioida. Tärkeää on, että koulutukseen ja tutkimukseen osoitetaan panostuksia. Tämän käsittelyssä olevan kehyskauden aikana kohdistetaan 340 miljoonan euron lisäpanostukset, joita osoitetaan muun muassa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Tästä 200 miljoonaa euroa on budjettirahoitusta, 140 miljoonaa euroa koulutuksen ja tutkimuksen pääomitusta. On tietenkin selvää, etteivät ne korvaa useiden vaalikausien aikana tehtyjä vähennyksiä, mutta suunnanmuutos on selvä: lisäsäästöjen sijaan tehdään panostuksia.
Ammatillisen koulutuksen uudistus otetaan käyttöön ensi vuonna, ja sen toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa kahtena ensimmäisenä vuotena. Reformi vastaa joustavammin työelämän muuttuviin tarpeisiin, ja se ehkäisee nimenomaan nuorten syrjäytymistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Korkeakoulujen profiloitumista tukevaa työnjakoa kehitetään samalla kun keskinäistä ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään. Yliopiston ja tutkimuslaitosten yhteyteen perustettavien lippulaivatutkimuskeskittymien toteuttamiseksi Suomen Akatemian myöntövaltuutta korotetaan 25 miljoonalla eurolla sekä ensi että seuraavana vuonna. Tutkimusaineistojen, ‑tulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään. Hallitus sitoutuu datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman toteuttamiseen, johon osoitetaan kehyskaudella yhteensä 33 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, tästä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä tässä salissa. Sen takia emme voi tehdä maakuntauudistuksesta sellaista, joka siirtää valtion alueelliset toiminnot ja aiemmat kuntapohjaiset kuntayhtymät uuteen maakuntaan, vaan meidän on samalla kyettävä tekemään myös toiminnallisia, rakenteellisia uudistuksia, sellaisia järkeviä valintoja, jotka ovat kokonaistaloudellisia, kansalais- ja asiakaslähtöisiä sekä ottavat käyttöön samalla sähköiset palvelut kuin uudet toimintatavat ja ylläpitävät hyvää johtamista.
Rakenteellisten uudistuksien sarjassa tarvitsemme myös perhevapaauudistuksen, joka kannustaa erilaisiin joustoihin ja mahdollistaa ne, huomioi perheiden erilaiset elämäntilanteet. On tärkeää edistää työelämän tasa-arvoa ja parantaa erityisesti äitien ja myös äitien työnantajien asemaa työmarkkinoilla.
