Arvon kuntaministeri, puhujat
Hyvät tulevaisuuden kuntien rakentajat
Hyvä yleisö
”Organisaatiot eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita
vaan siihen, että jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään. ”
Doz & Kosonen, 2008
On hyvä tuntea historiaa, jotta voi ymmärtää myös paremmin nykyisyyttä ja jopa suunnitella, ennustaa tulevaa. Tämä pätee moneen asiaan, on kyse ihmisen käyttäytymisestä kuin kuntakentän tulevaisuudesta.
On ilo tulevaisuuden kunta parlamanteraarisen työryhmän varapuheenjohtajana viitoittaa tietä tulevaisuuden kuntaan ja pohtia tässä meidän yhteisessä tuokiossa, millä avuilla pystymme sinne navigoimaan.
Toimin Hallintovaliokunnassa, joka on eduskunnan kuntavaliokunta sekä ennen kansanedustajuutta, kuusi vuotta olin Oulun kaupungin johdossa, ensin hallituksen puheenjohtajana kun rakensimme uutta Oulua, Suomen suurinta kuntayhdistymistä ja sitten uuden Oulun aloittaessa sen ensimmäisenä valtuuston puheenjohtajana.
Millainen on tulevaisuuden kunta?
Riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkasta aikataulusta, kuntakenttä on pitkään kaivannut ja tarvinnut leveämpiä hartioita sote-palveluiden järjestämiseen. Joten tulevaisuuden kunnassa painottuu nykyistä enemmän sivistys, hyvinvointi, elinvoima ja kuntademokratia. Kunnan tehtävät ovat siis muokkaantumassa vahvasta palveluiden järjestäjästä sivistyksen ja hyvinvoinnin edistäjäksi, elinvoiman moottoriksi ja kuntademokratian, niin suoran kuin edustuksellisen kuntademokratian edistäjäksi.
Maailmassa ja erityisesti teknologioissa sekä niiden hyödyntämisen kautta joka taholla on meneillään isoja ja liiankin monimutkaisia muutoksia. Mikään muu ei ole niin varmaa kuin muutos. Monenlaiset muutosvoimat vaikuttavat kuntiin ja sitä kautta kunnalliseen päätöksentekoon ja itsehallintoa. Kuntien on kyettävä ennakoimaan ja ottamaan huomioon toimintaympäristönsä, uudistamaan toimintatapojaan ja hakemaan kestäviä ratkaisuja.
Kuntapolitiikkaa koskevat hallituskausittaiset uudistukset yhdistettynä isoihin toimintaympäristö muutoksiin ovat aiheuttaneet, näin ainakin parlamentaarisessa työryhmässä olemme aistineet, kuntakentässä muutosväsymystä. Ja mitä se on tarkoittanut? Muutosväsymys on voinut osaltaan myös vaikuttaa siihen, että tuottavuus ei ole kehittynyt toivotusri, odotetusti. Muutosväsymys on vaikuttanut myös kasvun potentiaaliin, toisilla alueilla kielteisesti ja toisilla alueilla myönteisesti.
Muutoksen keskellä ja myllerryksessä jokaisen kunnan elinvoima, hyvinvointi ja demokratian vahvuus löytyy niistä asioista, joihin kuntalaiset pystyvät itse vaikuttamaan. Kunnassa toimivat yrittäjät, kunnan asukkaat, elämäntilanteesta huolimatta, mökkiläiset, lomailijat pystyvät itse vaikuttamaan. Samalla olennaista ja tärkeää ,on myös se, että tieto pääsee sinne, missä ihmiset voivat vaikuttaa asioiden etenemiseen sekä sinne, päätöksiä ja tulevaisuuden linjauksia tehdään.
Samalla kun siirrymme digitaalisiin palveluihin on mainio mahdollisuus toteuttaa iso toimintatapojen muutos. Eli miten siirrämme ajattelun ja toiminnan pois hallinnon näkökulmasta kuntalaislähtöisyyteen eli asiakas-, toimija- ja yrittäjälähtöisyyteen, esteettömästi. On kyse sitten kaavoituksesta, rakennusluvan tai päivähoitopaikan hausta. Kaikki nämä voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti jos on tahtoa ja halua.
Kuten ministeri toi esiin avauspuheessaa, Demokratia on maamme tärkein kivijalka. Tulevaisuudessa edustuksellista demokratiaa on vahvistettava joka tasolla, limittäin ja yhtä useammin. Enää ei riitä se, että äänestysprosentti on neljän vuoden välein riittävän korkea. Suoraa demokratiaa tukemalla ja suoran demokratian keinoja käyttäen voidaan vahvistaa myös edustuksellista demokratiaa, nostaa jopa äänestysprosenttia.
Se, miten hyvin kunnassa mahdollistetaan asukkaiden, kaupunginosaryhmien, vapaaehtoisten ja järjestöjen toiminta sekä erilaisten tapahtumien toteutus, vaikuttaa siihen, vahvistuuko vai heikentyykö kuntademokratia. Tämä yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa muokkaa väistämättä myös luottamushenkilön roolia ja tapaa toimia sekä tehtäväkenttää.
Voimassa oleva kuntalaki on mahdollistava laki, jonka pohjalta eri kunnissa voi olla käytössä eri malleja, kuitenkaan unohtamatta palvelujen yhdenvertaisuutta. Kuntakentän parhaat mallit ja valtakunnalliset hyvät käytännöt tulisi tunnistaa ja hyödyntää. Kuntaliitto tekee hyvää työtä parhaiden käytänteiden levittämisessä. Se, että otetaanko niitä käyttöön riittävän ripeästi ja kokeiluluontoisesti on täysin kiinni kunnan luottamushenkilöistä, työntekijöistä ja johdosta.
Kuntastrategia auttaa kuntaa navigoimaan muuttuvassa toimintaympäristössä kohti kestäviä valintoja ja yhteistyötä, menestystä sekä kuntalaisten hyvää elämää. (Oulu 2025-kaupunkistrategia esimerkkinä osallistavasta ja yhteisöllisestä kuntastrategian teosta. Esim.tavoitteena Oulu on Suomen paras paikka opiskella 2025 ja mitä sen toteutumiseen on tehty)
Kuntapäättäjien merkitys ei vähene, vaan kunnallisella päätöksenteolla on jatkossakin suuri merkitys alueen kehitykseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Valtuutetut ovat jatkossakin paljosta vastuussa. Nyt ja Tulevaisuudessakin kaikki tapahtuu jossain paikassa ja yhteisössä, jossain kunnassa. Ihmiset elävät, asuvat, yrittävät, opiskelevat tai harrastavat, tekevät töitä jossain kunnossa. Kunta, on se sitten iso tai pieni kunhan se on ratkaisuja etsivä ja yhteisöllinen,on edelleen koti kaikelle ja meille kaikille.
Millainen on sitten valtuutetun rooli nykyisessä tai tulevaisuuden kunnassa?
Kirjoitimme kollega Hanna Sarkkisen, joka myös toimii parlamentaarisessa työryhmässä, valtuustokauden alussa Valtuutetun käsikirjaan tulevaisuuden valtuutetusta. Eli se, miten hyvin kunta mahdollistaa asukkaiden, kaupunginosaryhmien, vapaaehtoisten ja järjestöjen toimintaa sekä monenlaisten tapahtumien toteutusta vaikuttaa siihen, vahvistuuko kuntademokratia. Tämä yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa muokkaa väistämättä myös luottamushenkilön roolia ja tapaa toimia sekä tehtäväkenttää.
Tulevaisuuden kunnanvaltuutetun perustehtävä on tehdä päätöksiä sekä ohjata kunnan taloutta ja toimintaa. Perinteisen päätöksentekoroolin lisäksi luottamushenkilöillä on erilaisia päällekkäisiä ja limittäisiä rooleja, ja eri valtuutetuilla on erilaisia tapoja toimia. Osa valtuutetuista tulee toimimaan demokratian vahvistajana eli yhteisön viestijänä ja verkostojen vetäjänä, osa kunnan uudistajana ja ideoijana, jotkut kehittäjinä ja markkinoijina ja toiset kumppanuuksien luojina ja yhteistyön rakentajina. Osa toimii toisiaan tukevissa ja täydentävissä rooleissa tulevaisuuden rakentajana. Osa valtuutetuista ja päätöksentekijöistä on parhaimmillaan jo toiminut samanaikaisesti monessa edellä luetellussa roolissa.
Kaikki suuri on seurausta jostain pienestä. Asioita tehdään, suunnitellaan ja rakennetaan, hyvät asiat eivät tapahdu ihan tuosta vaan, ellei joku ole ajatellut ja toiminut. Esikoululaisen tyttäreni teki muutama viikko sitten hätkähdyttävän ajankohtaisen huomion. Olimme lähdössä aamulla pulkalla esikouluun. Yöllä oli satanut lunta, vaikka kuinka paljon. Tyttö kysyi olenko ajatellut miten NIIN pienestä? Miten NIIN pienestä kuin lumihiutale voi tulla jotain näin suurta? Ja näytti lumimäärää ympärillään. Kovin paljoa en ollut ajatellut mutta sain kuitenkin vastatuksia, että kaikki suuri syntyy ja kasvaa ihan pienestä. Joet, meri, rakennukset, sinä ja minä.
KIITOS vielä ministeri Vehviläiselle, työryhmille ja valmistelijoille tästä yhteisestä työstä. Toivotan omasta puolesta Hyvää ja yhteisöllistä Välähdyksiä tulevaisuuden kunnasta – iltapäivää. Loppuun oma kiteytys, miksi tulevaisuus inspiroi itseäni? ”Tulevaisuus kiinnostaa minua, koska eino viettää loppuelämäni siellä”
