Asunto-osakeyhtiöissä on lähes puolet Suomen asunnoista ja siten ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä hidastaa tai jopa estää purkavaan uudisrakentamiseen ja täydennysrakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset.
Purkava uudisrakentaminen tarkoittaa muun muassa sitä, ettei rakennusta ole kokonaistaloudellisesti järkevää korjata. Jolloin vaihtoehto on rakentaa samalle paikalle osin tai kokonaan uusi rakennus tai myydä rakennusoikeus.
Hankkeissa ongelmana on se, että asunto-osakeyhtiölaki vaatii yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen LISÄKSI jokaisen osakkaan suostumuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri mieltä olevan ei tarvitse edes kertoa näkemystään yhtiökokouksessa vaan riittää, ettei anna myöhemmin suostumustaan suunniteltuihin toimenpiteisiin.
Törmäsin lain epäkohtaan ja näin sen haittavaikutukset toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, vuosina 11-12. Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa lisä- ja täydennysrakentamista samoin Kivisydän- iso maanalainen parkkiratkaisu. Oli kohtuutonta, että joku saattoi pitkittää päätöksentekoa periaatteesta. Vai olikohan katkeruus oikea syy. Joku teki sitä ylimääräisen rahan toivossa, vaikkei siitä kukaan halunnut puhua. Joku vailla ymmärrystä siitä, mitä kaikkea muuta samalla viivästyi.
Ainakin kaikissa kuusikkokaupungeissa on ollut samanlaisia tilanteita. Päätin tehdä parhaani, että lainsäädäntö muuttuisi. Hallitusohjelmaan saimme Alkukaudesta vauhditimme asiaa oululaiskollegojen voimin. Teimme kirjallisen kysymyksen ja sittemmin lakialoitteen. Saimme siihen yli 100 kansanedustajan tuen. Ehdotimme, että ainakin purkavan lisärakentamisen tilanteessa päätöksenteon vaatimus yksimielisyydestä muuttuisi vaateeksi enemmistöpäätöksenteosta.
Oikeusministeri asetti syksyllä 2017 työryhmän pohtimaan asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita. Työryhmän loppuraportti julkaistaan tiistaina 8.5. Silloin selviää, voidaanko asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa sujuvoittaa purkavan uudisrakentamisen osalta. Voiko myös kaava-asiat edetä tietyllä määräenemmistöllä, ilman vaadetta yksimielisyydestä? Se olisi helpotus monelle taloyhtiölle ja asukkaille sekä edistäisi täydennysrakentamista. Toivotaan, että työryhmän esitys tukee lakialoitettamme.
