(Julkaistu TEK-lehdessä 22.9.2021)
TEKin kannalta yksi syksyn tärkeistä aiheista on, millä työkaluilla Suomi nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Tätä polkua linjaamaan on asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä, johon itsekin kuulun varajäsenenä.
Viestimme TEKinä on, että valtion innovaatiopolitiikan tärkein työkalu on koulutuspolitiikka. Tutkimusten mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten juuri osaajien saatavuus. Siksi tarvitsemme lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia, koulutustason nostoa sekä yksityisiä ja julkisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Korkeakoulujen nykyresursseja on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta ja korkeatasoista koulutusta sekä ympäristön tieteen tekemiselle. On panostettava kykyyn kotiuttaa EU-rahoituksia ja houkuteltava lisää osaavia ulkomaalaisia Suomeen, niin korkeakouluihin kuin yrityksiin. Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta panostuksemme ovat viime aikoina olleet EU:n heikoimpia. Siksi on aika tehdä pitkäjänteisiä ja ennakoivia TKI-linjauksia, kertapanostusten sijaan.
Tulevaisuutemme ja kestävän kasvun kannalta on oleellista löytää TKI-asioissa yhteisymmärrys ja nähdä ne oikeat pitkospuut, joilla tekniikan osaajat pystyvät nostamaan Suomen TKI-suosta.
