(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 28.9.2021)
Mitä elämämme olisi ilman teho- ja syöpähoitoa, langattomia yhteyksiä tai karttapalveluita? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen.
Suomen tavoite on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Työstämme tätä eduskunnassa syyskauden ajan parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa itsekin toimin.
Maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa yltää tuohon yli neljään prosenttiin. Alueellamme tutkimus on keskittynyt paljolti Ouluun. Tekniikka&Talous-lehden (8/2021) koonnin mukaan yli kolmessa prosentissa ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Lähes puolet maamme t&k-osaajista ja -resursseista ovat Helsingin seudulla.
Oulun seudulla on tehty pitkäjänteistä, hyvää työtä Nokian alkuajoista alkaen. Yksityisen rahoituksen osuus TKI-toiminnasta on korkea, yli 70 %. Yhtenä ajurina on toiminut Oulun kaupungin 2011 perustama Northern Startup Funding ja Butterfly Venturesin kautta on tehty useita sijoituksia pohjoisen startup-yrityksiin.
Lukuisat yritykset ovat sijoittuneet Ouluun ja investoineet TKI-toimintaan, koska osaajia eli työntekijöitä on riittänyt. Nyt tätä haastaa ICT-alan eläköitymisaalto, korkeakoulujen rahoitus ja ulkomaalaisilta osaajilta vaadittava byrokratia. Nämä on ratkaistava eduskunnassa, yhteistyössä ja Oulun innovaatioallianssin hengessä.
Etlan tutkimuksen (2021) mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten osaajien saatavuus, toisena yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Sen jälkeen julkiset tutkimus- ja kehitystuet sekä henkilöstön kustannukset.
Olen sitä mieltä, että Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimpiä työkaluja on koulutuspolitiikkaa. Koulutuspoliittinen selonteko on syksyn ajan eduskuntakäsittelyssä. Tarvitsemme koulutustason nostoa, lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia sekä resursseja koko koulutuspolulle.
Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta, korkeatasoista koulutusta sekä hyvän ympäristön tieteen tekemiselle. Tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, osaajia niin korkeakouluihin kuin yrityksiin sekä kykyä kotiuttaa EU-rahoituksia.
Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta viime aikojen panostukset ovat olleet EU:n heikoimpia. On tärkeä luoda pitkäjänteisiä, kannustavia ja ennakoivia toimia, jotka kasvattavat TKI-panostuksia. Niiden kautta syntyy osaamista, työpaikkoja ja innovaatioita eli hyvinvointia ja kestävää kasvua.
Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, ympäristötekniikan DI
