Arvoisa rouva puhemies
kun on kuunnellut muutaman tunnin tätä debattia budjetista huomaa, että salissa on aika iso linja jossain tuossa keskellä, jossa ymmärrys toisen puolen ajatuksiin säröilee. Kuitenkin salissa on myös laaja yhteinen vyöhyke. Siinä vyöhykkeellä on työ, työpaikat ja työllisyyden nosto. Lähes jokainen vastuunkantaja ja päättäjä puhuu siitä ja toivoo työllisyyden nostoa.
Vaikkakin – meidän päättäjien työkalupakissa on aika vähän sellaisia työkaluja, joilla voisimme suoraan luoda työtä, työpaikkoja ja nostaa työllisyyttä. On siis syytä keskittyä niihin toimenpiteisiin, joihin meillä tässä salissa on työkaluja – valtion resurssien kohdistajana ja lainsäätäjänä. Eli niihin toimintaedellytyksiin ja sellaisiin taloudellisiin, verotuksellisiin ratkaisuihin, jotka ovat kannustavia, kestäviä ja ennakoivia, erityisesti kauaskantoisia.
Arvoisa puhemies
Meillä on takana liian monta kipuilun, pysähtyneisyyden ja mustan pilven vuotta. Nyt on aika kääntää katseet tulevaisuuteen, on löydettävä kestäviä ja oikeudenmukaisia toimenpiteitä – jotka parantavat isänmaamme kilpailukykyä. Näihin kilpailukykyyn parantaviin toimiin tämä sali keskittyy huomenna – jolloin osa meistä edustajista on ympäristövaliokunnan tutustumismatkassa Kainuussa, mm. Hossassa.
Tulevan vuoden budjetin pohjana on viime kevään tekninen kehys, julkisen talouden suunnitelma, yhteinen talousnäkymä. Se toimii samalla myös Suomen vakausohjelmana, joka toimitetaan EU-komissiolle.
Ensi vuoden menotasoa alentavat hallituksen säästöpäätökset. Niiden nettovaikutus menoihin on noin 800 miljoonaa euroa. Se ei ole riittävä, mutta kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Jokainen menosäästö tuntuu jossakussa ryhmässä eikä näissä kohdissa ole helppoja päätöksiä. Samalla on tärkeää, että ensi vuoden verokevennykset suunnataan pääosin työn verotukseen ja verojen kiristykset välillisiin veroihin.
Budjetissa menoja lisää valtion ja kuntien kustannusjaoston tarkistus – noin 300 miljoonaa sekä kasvavat turvapaikanhakijamenot, noin 100 miljoonaa euroa.
Muutama ajatus vielä erityisesti tuosta kuntatalouden näkymästä. On vastuullista, että julkista taloutta vihdoin viimein käsitellään valtion budjetissakin kokonaisuutena. Ei sorruta viime vuosina nähtyihin esityksiin tehtävien siirrosta, jotka ovat vähentäneet valtion kuluja, mutta moninkertaistaneet samalla kuntien menoja.
Valtio siis vahvistaa kuntataloutta kustannusjaon tarkistuksella eli vajaalla 300 miljoonalla eurolla, joista suurin osa – yli 250 miljoonaa euroa on lisäys peruspalveluiden valtionosuuksiin.
Myös valtionavut kasvavat tämän vuoden talousarvioon verrattuna noin puolella miljardilla eurolla. Vastuunkanto ja politiikka on tulevaisuuslaji. Itse tiivistän oman ajatuksen siihen että tulevaisuus kiinnostaa, koska aion elää loppuelämäni siellä.
Valtiovarainministerikin alkupuheessa totesi, niin nyt on aika luoda ja saada tulevaisuususkoa. Niukkenevillakin resursseilla pystymme tekemään asioita paremmin, kestävämmin ja vastuullisemmin kun löydämme yhteisen tahtotilan ja yhteisen asenteen.
