Poh­joi­sen puo­les­ta, yh­teis­työl­lä tu­lok­sia

(Kolumni julkaistu Kalevan eduskunnasta-palstalla 20.1.2021, tilaajille luettavissa: https://www.kaleva.fi/pohjoisen-puolesta-yhteistyolla-tuloksia/3274963)

Oulun vaalipiirillä on omat vahvat erityispiirteensä niin osaamisen, elinkeinojen kuin palvelujen ja olosuhteiden osalta. Niiden esiin nostamiseen tarvitaan alueen edustajien ja eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Vain siten voimme vaikuttaa pohjoisen alueen elinvoimaan, edistää työ- ja opiskelupaikkoja, uudistuksia sekä liikennehankkeita kuten kaksoisraidetta.

Me vaalipiirin kansanedustajat valitsemme vuosittain yhdyshenkilön, joka koordinoi yhteisiä tapaamisia ja kannanottoja. Tänä vuonna yhdyshenkilöksi valittiin allekirjoittanut. Viime vuonna tehtävässä toimi raahelainen kollega Hanna-Leena Mattila.

Jatkamme poikkeusjärjestelyjä eli kaikki tapaamiset toteutetaan etänä. Toivottavasti syksyllä pääsemme järjestämään tapaamisia niin alueella kuin eduskunnassa.

Liikenneinvestointien osalta keskeinen vaikuttamispaikka on 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Siinä on tärkeä painottaa pääradan kehittämistä ja kaksoisraidetta, erityisesti Oulu–Ylivieska osalta aloittaen Oulu–Liminka-välistä. Pääradan kehittäminen muun muassa parantaa Pohjois-Suomen saavutettavuutta sekä edistää kilpailukykyä.

Viime kaudella teimme yhdessä hyvää vaikuttamistyötä silloisen pääministeri Sipilän johdolla. Toteutuksessa on valtatie 4-investointi, Oulun sataman syväväylä ja lentokentän laajennus sekä päätökset Hailuodon kiinteästä yhteydestä. Niistä oli hyvä jatkaa Oulun ratapihan ja Oritkarin kolmioraiteen osalta huomioiden myös Oulun ja Kajaanin väli eli valtatie 22.

Yhtä tärkeää on vaikuttaa monipuoliseen koulutustarjontaan sekä laadukkaisiin, helposti saavutettaviin perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Edistämme, että OYSin Tulevaisuuden sairaalan toisen vaiheen investointi saa etenemisluvan ministeriöistä pikapuolin.

Tarvitsemme väestöön suhteutettuna enemmän koulutuspaikkoja ja riittäviä resursseja toiselta asteelta korkeakouluihin sekä ennakoivaa ja toimivaa työelämäyhteistyötä. Alueellamme on potentiaalia koulutusviennille ja tarve myös englanninkielisille tutkinnoille, joita muun muassa Koulutuskuntayhtymä OSAO on hakenut.

Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun nykyresurssit eivät riitä yhteiskunnan ja alueen tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi ict-alalla osaavien työntekijöiden saaminen on jo nyt kasvun este yrityksille. Tämä tarvitsee niin valtakunnallisia kuin alueellisia ratkaisuja.

Yhteinen vaikuttamistyö on pitkäjänteistä. Tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Yhteisistä saavutuksista on myös syytä iloita, kuten rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan sekä psykologien koulutusohjelmien saannista Oulun yliopistoon. Kestävä ja ihmisenkokoinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Enemmän kannustimia, vähemmän byrokratiaa

(Julkaistu Sinituuli-lehdessä 4.11.2020)

Mari-Leena Talvitien mielestä nykyhallitus kurittaa ravintola-alaa ja on hidastanut vihreämpään energiaan siirtymistä turhalla byrokratialla. Elinvoimaa toisivat kaksoisraiteen ulottaminen Ouluun ja kotitalousvähennyksen laajentaminen.

Poikkeuksellinen vuosi on muuttanut arkea niin töiden kuin muiden tarpeiden ja toimintatapojen osalta. Keväällä monessa perheessä tasapainoiltiin etätöiden ja koululaisten etäkoulun ja lastenhoidon kanssa.

Erityisesti iäkkäämmät ihmiset ovat tarvinneet apua niin hoivaan, siivoukseen kuin ruokatoimituksiin. Monissa kodeissa on teetetty pieniä remontteja.

Näistä syistä kokoomuksen oululainen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie ihmettelee, miksi vihervasemmisto-hallitus yhdessä keskustan kanssa on heikentänyt kotitalousvähennystä.

Kotitalousvähennyksen tarkoitus on mahdollistaa arkea helpottavien palveluiden hankkimista erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille.

– Kaipaan vahvoja perusteluja sille, miksi hallitus ei halua laajentaa ja nostaa kotitalousvähennystä.

 

Suora tuki nopeuttaisi
kotien energiaremontteja

Kokoomus on ehdottanut, että kotitalousvähennystä laajennettaisiin energiaremontteihin, toisen puolesta kaupassa ja apteekissa asiointiin ja ruokapalveluihin. Toiveissa olisi myös saada yli 75-vuotiaille oma ”superkotitalousvähennys”.

Ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi valmistuneen Talvitien mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi yksinkertainen keino edistää kotitalouksien energiaremontteja, kun öljykattilat vaihdetaan ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin.

– Ympäristöministeri haluaa kuitenkin edetä hitaiden ja byrokraattisten energia-avustushakemusten keinoin, Talvitie harmittelee.

Hänen mukaansa puolueilla on yhteinen näkemys energiaremonttien tuen tärkeydestä, mutta keinot ovat erilaiset. Talvitie loisi kannustimia ihmisille, eikä lisäisi turhaa byrokratiaa.

Sellaiselta vaikuttaa hallituksen luoma avustushakemusjärjestelmä – varsinkin kun sen käyttöönotto viivästyi. Myös itse järjestelmä on jäykkä, sillä avustusta ei voi hakea jälkikäteen tai jo aloitettuihin remontteihin.

Moni remontti oli jo saatettu sopia, mutta niiden aloittamista lykättiin, kun jäätiin odottelemaan avustushakemusjärjestelmän käyttöönottoa. Näin ollen kokonainen ala lamaantui vajaaksi vuodeksi. Tästä Talvitie teki syksyllä hallitukselle myös kirjallisen kysymyksen, johon odottaa vielä vastausta.

– Toimiville markkinoille ei ole tarpeen luoda tukimuotoja, vaan kannustinta voi antaa verotusta keventämällä.

 

Palvelujen osto
helpottaa ikäihmisten arkea

Kokoomuksen ehdotuksessa yli 75-vuotiaiden ”superkotitalousvähennys” pitäisi sisällään verovähennysoikeuden noston 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuuosuuden poiston. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin jopa 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot ovat niin pienet, etteivät ne riitä vähennyksen tekemiseen.

– Laajennettu kotitalousvähennys on hyvä tapa edistää kotona tehtävän työn teettämistä ja pyörittää talouden rattaita. Tämä loisi asiantuntijoiden mukaan jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla se on tehokas keino ehkäistä ja vähentää harmaata taloutta.

Talvitien mukaan hyötyjiä olisivat ikäihmisten lisäksi omaiset ja muu lähipiiri, kun osa kotona tarvittavasta avusta olisi ostettavissa esimerkiksi paikallisilta pienyrittäjiltä.

Ja kun katsoo tulevaisuuteen, kotitalouspalvelujen kasvava käyttö vähentäisi kuntien vanhuspalvelujen kysyntää ja laitoshoidon tarvetta. Ikäihmisten määrän kasvaessa kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi pieni teko, jolla olisi mittavia vaikutuksia.

 

Ravintola-alaa
syyllistetään turhaan

Palvelualojen ahdingosta puhuttaessa yrittäjäperheessä kasvanut ja ravintolassa tiskarina työuransa aloittanut Talvitie kummeksuu tapaa, jolla koko ravintolasektorille on laitettu muita tiukemmat rajoitukset.

– Työmaaruokala, lounasravintola tai grilli ovat kuitenkin ihan eri asioita kuin isot yökerhot. Meillä on Suomessa elinkeinonharjoittamisen vapaus, vain yhtä alaa ei voi rajoittaa.

Hallitus ei ole Talvitien mukaan antanut riittäviä perusteluja sille, miksi ravintolat ovat aukiolorajoitusten kohteena, kun ostoskeskukset ja liikuntasalit saavat olla auki normaalisti.

– Vastuulliset yrittäjät tekevät kuitenkin kaikkensa asiakkaiden turvallisuuden puolesta.

Katteet ovat alalla pienet, ja asiakasmäärien ja aukioloaikojen rajoitus vie nekin vähät. Lisäksi palvelujen lisääminen näyttää jäävän pelkäksi puheeksi.

– Pienpanimoille luvattiin etämyynti kesällä, mutta asia ei ole edennyt mihinkään.

 

Kaksoisraide tuo elinvoimaa
koko Pohjois-Suomeen

Mari-Leena Talvitie teki 30miljoonan euron talousarvioaloitteen liittyen Oulu-Ylivieska-välin kaksoisraiteen suunnitteluun. Sen edistäminen on oltava koko alueen yhteinen asia, joka palvelisi nimenomaan henkilöliikennettä.

– Nyt tavaraliikenne joudutaan priorisoimaan ja myös henkilöjunien aikataulut tehdään niiden mukaan.

Länsiradan toimiva kaksoisraiteesta hyötyisi koko pohjoinen Suomi.

– Matkailu, elinkeinoelämä ja koulutussektori tarvitsevat yhteyksiä. Oulussa myös matkakeskushanke nytkähtäisi liikkeelle, kun kaksoisraiteen valmistumisen aikataulu olisi tiedossa.

Tiekarttojen sijaan päätöksiä työpaikoista

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 16.9.2020)

Koronaviruksen vaikutukset ja yleinen talouskehitys näkyy voimakkaana yrityksissä. Työllisyys on laskenut ja työttömyys noussut. Teknologiateollisuuden Koronapulssi-kyselyn mukaan alan yritykset ovat vähentämässä henkilöstöä 10 000:lla ja heijastusvaikutukset ovat toisen 10 000. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometrissä yritysten odotukset ovat laskeneet merkittävästi.

Talous on myös psykologiaa ja kyse on luottamuksesta tulevaan. Vientiriippuvaisena maana tarvitsemme tilauskirjoihin täydennystä. Tarvitaan ripeitä ja vaikuttavia toimia, jotta yritykset saavat näkymän tulevasta. Talouden rattaat pyörivät, järjestetään tapahtumia ja tehdään kauppaa, jolloin ihmisillä on työtä.

Vaikeat ajat eivät ole syy lykätä työtä lisääviä toimia, vaan syy toimia ripeästi ja kestävästi. Myös kömmähdykset koronatoimissa, lentokentistä testaukseen ja kustannustukiin on korjattava. Säädämme kyllä tarvittavat lait eduskunnassa, jos hallitukselta löytyy tahtoa niitä esittää.

Julkaisimme elokuussa kokoomuksen ehdotukset uudistuksiksi, joilla työtä tekevien määrä kasvaisi yli 100 000 henkilöllä. Se pohjaa valtiovarainministeriön työlle. Keinoina esitämme muun muassa, että puretaan kannustinloukkuja eli tehdään työelämän ja sosiaaliturvan uudistuksia, kevennetään työn verotusta, toteutetaan terapiatakuu, korotetaan opintotuen tulorajoja ja mahdollistetaan paikallinen sopiminen.

Yksi työtä lisäävä ja harmaata taloutta vähentävä toimi on kotitalousvähennyksen nosto ja laajennus. Kokoomukselle kaikki kotona tehtävä työ on arvokasta, on se sitten itsensä, yrittäjän tai työntekijän tekemää ja hoivaa, turvaa, siivousta tai vaikka energiaremonttia.

Olemme esittäneet kotitalousvähennyksen tuplaamista ja sen käyttöalan laajentamista. Esitimme myös yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennystä, jolloin verovähennysoikeus nousisi 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistuisi. Samalla palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Siinä missä pääministeripuolue haaveilee kuuden tunnin työpäivästä, me kokoomuslaiset haaveilemme siitä, että ihmisellä on työtä ja työpäiviä. Yhtä tärkeä on reilu työelämä, hyvä johtaminen sekä kannustava ja avoin työilmapiiri.

Toimet osaamiseen, vientiin, teollisuuteen sekä kestävään kasvuun ovat tärkeitä. Mutta myös palvelusektori kaipaa ripeitä toimia. Sitä kautta kunnatkin saavat osansa verotuloina. Toivottavasti saamme eduskuntakäsittelyyn budjetin, joka uudistaa Suomea ja luo toivoa tulevaisuuteen.

 

Ikonen ja Talvitie: Jokainen nuori tarvitsee riittävät perustiedot ja -taidot

(Julkaistu Iltalehden Päivän poiminta-palstalla 9.6.2020)

Työelämässä harva pärjää enää pelkällä perusasteen tutkinnolla. Yhä useammassa työpaikassa tarvitaan korkeaa osaamista. On siis tärkeää, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Koronakevät on vaikuttanut monella tapaa kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimintaan. Syksyllä on edessä kova työ siinä, että keväällä kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen. Tämä vaatii riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen.

Marinin hallituksen keskeinen koulutuspoliittinen hanke on oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaaksi asti, jonka hallitus olettaa mekaanisesti ratkaisevan ongelmat. Se on kuitenkin keinona kallis ja tehoton tapa taata kaikille toisen asteen tutkinto. Rahat valuvat tuen, ohjauksen ja opetuksen sijaan koulukirjoihin ja -kuljetuksiin.

Kustannusten sijaan merkittävimpiä tekijöitä toisen asteen keskeyttämiseen ovat väärä alanvalinta ja puutteelliset opiskelutaidot. Siksi toisen asteen painopistettä siirrettiin viime kaudella näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Pitkäjänteinen koulutuspolitiikka on vaikuttavin tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tutkimustulokset osoittavat, että panostaminen varhaisiin vuosiin kannattaa, sillä se tasaa kotitaustasta johtuvia oppimiseroja. Viime eduskuntakaudella alennettiin varhaiskasvatusmaksuja merkittävästi ja toteutettiin maksuton varhaiskasvatuksen kokeilu.

Ammatillisen koulutuksen reformi valmisteltiin yhdessä kentän kanssa. Se on ollut voimassa vuodesta 2018. Käytössä on jatkuva, joustava haku eli nuori voi vaihtaa alaa tai hakeutua ammatillisen koulutukseen ympäri vuoden, ei enää vain kevään yhteishaussa. Jokaista nuorta tuetaan laatimalla tutkintopolulle henkilökohtainen opetuksen suunnitelma. Jokaiselle lukiolaisella on oikeus erityisopetukseen. Lisäksi vähävaraisten perheiden lapsilla on oikeus opintotuen ohella oppimateriaalilisään (reilu 400euroa/vuosi).

Pahimmillaan oppivelvollisuusiän nosto johtaa säästöihin perusopetuksesta, ryhmäkoista sekä oppimateriaalien ja koulutuksen laadusta, kun kasvaneet kustannukset on katettava. Kuntaliiton laskelmat kertovat uudistuksen aliresurssoinnista: niissä on kymmenien miljoonien ero hallituksen varaamiin määrärahoihin nähden.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten puuttumalla syrjäytymisen juurisyihin. Tämä edellyttää, että katseet käännetään varhaisiin vuosiin ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Joka vuosi peruskouluista valmistuu 6000 nuorta ilman riittäviä tietoja ja taitoja toisella asteella pärjäämiseen. Tätä ei oppivelvollisuuden laajentamisella paikata vaan sillä, että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan 0-2-luokilla.

Tärkeää on myös se, että jokainen löytää oppimisen ilon peruskoulussa. Se kantaa tietojen ja taitojen ohella toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja jatkuvan oppimisen polulle.

Anna-Kaisa Ikonen

Mari-Leena Talvitie

Talvitie: Huomisen Oulu tehdään yhdessä  

(Julkaistu Ajatuspaja Toivon Huomisen Oulu-kirjassa: https://toivoajatuspaja.fi/huomisen-oulu/ )

Mikä on sinun polkusi Ouluun ja oululaisuuteen? Muutin eräänä syksynä Ouluun Etelä-Pohjanmaalta, kuten tuhannet muutkin – opiskelemaan. Ouluun oli helppo tulla. Saavutettavuus onkin yksi kaupunkimme eduista.

Moni sanoo kotiutuneensa Ouluun ilmapiirin ansiosta nopeasti. Samoin kävi minulle – sain tuomiokirkon vierestä vuokra-asunnon mukavine naapurei- neen ja kaikkialle pääsi polkupyörällä tai Onnikalla. Tuolloin kaupungissa oli alle 120 000 asukasta. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, meitä oululaisia on yli 204 000. Perheemme molemmat tyttäret ovat syntyneet Oulussa. Kasvu on ollut huimaa. Siihen on myös osaltaan vaikuttanut kuuden kunnan eli Oulun, Ylikiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin ja Yli-Iin yhdistymiset.

Kuntien rooli on muuttumassa palveluiden järjestäjästä sivistyksen, osallis- tumisen ja hyvinvoinnin edistäjäksi sekä elinvoiman moottoriksi. Tällöin on tärkeää tukea ja mahdollistaa asukkaiden, yrittäjien ja erilaisten kaupungin- osaryhmien ja järjestöjen kuin myös monipuolisen koulutus- ja elinkeino- elämän toiminta. Niin yhteistyö, innovointi ja kokeilut – monipuolisine kohtaa- misineen. Huomista on sujuvampi rakentaa, kun teemme asioita aidosti yhdessä.

Oulun arvot ovat rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. Maailman myllerryksissä ihmisten ja toimijoiden, kuten yritysten ja kaupunkien arvoilla ja arvojen mukaisella toiminnalla, on entistä suurempi merkitys.

Rohkeutta tarvitaan, jotta pystyy katsomaan huomiseen, rakentamaan tulevai- suutta. Rohkeutta on se, että tekee asioita toisin, hyväksyy keskeneräisyyden ja uskaltaa luopua jostain. Olkoon se opiskeluala, työ, mielipide tai vaikka tapa järjestää palveluita. Rohkeutta kokeilla ja päivittää uuteen, monesti tuntemat- tomaan. Välillä rohkeutta tarvitaan siihenkin, että kunnioittaa perinteitä tai pitäytyy siinä tutussa.

Reiluus on oikeudenmukaisuutta, toisten huomioon ottamista ja avoimuutta. Reilussa toimintaympäristössä yhteiset toimintatavat ja säännöt ovat kaikkien toimijoiden ja osapuolten tiedossa ja niiden hyväksymiä. Meillä kaikilla, kuten myös Oululla, on aina jotain parannettavaa. Yksi helppo tie siihen on lisätä avoi- muutta ja keskustelua, niiden myötä osallistumista ja ennakointia. Reiluuteen kuuluu hyvä johtaminen ja kannustava, luottamuksellinen ilmapiiri. Epäonnis- tumisista pystyy oppimaan ja vaikeassa paikassa kannetaan yhteisvastuuta.

Vastuullisuutta on kestävät ratkaisut ja kokonaistaloudellisuus. Tärkeä on ymmärtää vapauden ja vastuun tasapaino. Jos on vapauksia, niin on myös vastuuta – ja toisinpäin. Vastuuta itsestä ja toisista ihmisistä, vastuuta omasta toiminnasta ja yhteisöstä sekä vastuuta ympäristöstä.

Kun kaupunki toimii vastuullisesti, se toimii oikea-aikaisesti ja ennakoiden. Silloin palvelut ovat vaikuttavia, laadukkaita ja ennaltaehkäiseviä. Tällöin ei rahat mene seurausten korjaamiseen. Vastuullinen yritys luo työpaikkoja, kasvattaa verotuloja ja osallistuu yhteiskunnallisen hyvinvoinnin luomiseen. Vastuullisuutta on vaalia ajattomia, inhimillisiä arvoja, kuten ystävällisyyttä ja kumppanuutta.

Monesti matka oikeaan suuntaan on tärkeämpää kuin määränpää. On uskal- lettava irrottautua liian vahvasta hallintokeskeisyydestä ja siirryttävä toimin- nassa enemmän kaupunkilais-, potilas- ja yrittäjälähtöisyyteen. Samalla katsoa asioita eri näkökulmasta. Sitä kehitystä edesauttaa sähköiset palvelut ja tiedon avoimuus. Tällä uudistuspolulla niin kirittäjänä kuin tekijänä jokaisella kaupunkilaisella ja toimijalla on roolinsa.

Oulu on yli 400-vuotisen historiansa aikana rakentanut menestyksensä kansainvälisellä kaupalla ja vahvoilla kumppanuuksilla. Tervasta on känny- köiden kautta tultu monenlaisiin älykkäisiin, kestäviin ja langattomiin innovaa- tioihin, jotka ovat muun muassa hyvinvointiin, tekoälyyn, kulttuuriin, ympäris- töön ja kaupungistumiseen.

Uudessa ajassa kukaan ei pärjää yksin. Parhaiten menestyvät he, jotka toimivat yhdessä sekä solmivat alueellisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Oulussa on kaikki edellytykset rakentaa kansainvälisiä menestystarinoita ja hyödyntää rohkeasti digitalisaation mahdollisuuksia. Kuntien, yhteisöjen ja toimijoiden on tärkeää elää ajan hermoilla. Jatkuvan uudistumisprosessin kautta kykenee strategisiin valintoihin ja korjaamaan tarvittaessa myös suuntaa.

Vuoden 2026 kaupunkistrategian mukaan Oulu on pohjoisen kestävästi kasvava keskus, jossa yhdistyvät hyväntuulinen ilmapiiri ja huipputeknologia, yrittäjyys ja taitavat tekijät sekä omaleimainen, uutta luova kulttuuri.