Oulu-lehti: Mari-Leena Talvitie: Lupaprosesseja sujuvoitettava

Lue Oulu-lehden sivuilta: http://www.oululehti.fi/edoris?tem=ou_lsearchart&search_iddoc=7538826 

Oululainen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie jätti tiistaina kirjallisen kysymyksen maatalous- ja ympäristöministerille investointi- ja elinkeinohankkeiden lupaprosessien sujuvoittamisesta.

– Hallituksella on vahva tahtotila purkaa turhaa byrokratiaa ja sääntelyä. Ympäristönsuojelulaki on ollut voimassa noin 15 vuotta, joten tällä kaudella on hyvä syy tarkistaa lupaprosessien yksinkertaistamisen edellyttämät lakimuutokset, toteaa Talvitie.

– Yksikin investointi- ja elinkeinohanke, joka on jäänyt toteuttamatta turhan byrokratian ja pitkittyneen lupaprosessin vuoksi, on liikaa.

Viime hallituskaudella ympäristölupaprosesseja vauhditettiin muun muassa keventämällä eläinsuojien ympäristölupamenettelyä ja luopumalla ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä. Uudistusten arvioitiin vähentävän ympäristölupahakemusten määrää noin 20 prosentilla.

Kuluneena keväänä silloinen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti ministeri Tarastin arviointiryhmän selvittämään, miksi lupahakemukset jumittuvat usein byrokratian rattaisiin.

Arviointiryhmä teki liki parikymmentä toimenpide-ehdotusta, miten ympäristömenettelyjä voidaan yksinkertaistaa ja sujuvoittaa. Ehdotuksissa oli muun muassa ennakkoneuvottelujen järjestämistä luvan hankkijan ja viranomaisen välillä sekä sähköisen asioinnin tehostamista.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kaleva: Valtuuston pu­heen­joh­ta­ja: ”Hirveä metakka ja älämölö”

Lue Kalevan sivuilta: http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/valtuuston-puheenjohtaja-hirvea-metakka-ja-alamolo/667561/

Valtuuston puheenjohtaja: ”Hirveä metakka ja älämölö” | Oulu | Kaleva.fi

Mari-Leena Talvitien mukaan äänestys oli nolo loppu pitkään vatvotulle asialle.

Mari-Leena Talvitien mukaan äänestys oli nolo loppu pitkään vatvotulle asialle. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen
Oulu 17.6.2014 15:47 | Päivitetty 17.6.2014 16:51
Liisa Laine

Puheenjohtajan paikalta Sanginjoen ulkometsän suojelua koskenut äänestysepisodi Oulun valtuustosalin takaosassa jäi epäselväksi.

Mari-Leena Talvitie (kok.) kertoi seuranneensa ensisijaisesti sitä, montako ääntä on annettu, ei sitä kuka niitä antaa.

”Olin jo kirjoittanut itselleni paperille 33-33, yksi tyhjää ja harkitsin äänestyksen lopettamista. Toistin kuitenkin vielä kahteen kertaan, että äänestys on käynnissä, koska ajattelin, että jos joku on vahingossa äänestänyt tyhjää, hänen äänensä ratkaisisi. Kun tyhjä ääni vaihtui hylkäysesityksen puolelle, lopetin äänestyksen ja julistin tuloksen.”

Siinä vaiheessa salissa alkoi Talvitien sanoin ”hirveä metakka ja älämölö”.

”Kaikki vain huusivat toisilleen, eikä minulla ollut hajuakaan siitä, mitä nyt kuuleman mukaan on tapahtunut.”

”Suomessa on äänestysrauha, eikä näin todellakaan saa menetellä. Jokaisen pitää pysyä omalla paikallaan niin kauan kuin äänestys on käynnissä. Se mitä näyttää tapahtuneen, on törkeätä ja täysin hyväksymätöntä.”

Omaa toimintaansa Talvitie arvioi toteamalla, että tietenkin puheenjohtajakin voi aina parantaa toimintatapojaan. ”Eilen oli kuitenkin monta tekijää, jotka aiheuttivat haastetta temppuilevasta tekniikasta lähtien.”

Äänestyksen uusimisesta ei valtuuston ryhmäjohtajien kesken päästy vaadittuun yksimielisyyteen. Talvitie ei kerro, ketkä olivat vastaan, koska julkista on vain lopputulos.

Kalevan saamien tietojen mukaan sekä kokoomuksen ryhmäjohtaja Juha Hänninen että keskustan ryhmäjohtaja Juha Huikari vastustivat uutta äänestystä.

Talvitie myöntää, että Sanginjoen ulkometsän suojelusta käyty äänestys oli nolo loppu pitkään vatvotulle asialle. Hän uskookin, että asia vielä jossain muodossa tulee esille. ”Mutta missä, sen aika näyttää.”

Muokkaus kello 16.51: Ryhmänjohtajien neuvottelujen sisältö on salaista ja vain lopputulos julkinen. Tiedottamisessa ei siis ole kyse Talvitien halusta, vaan siitä, mikä on julkista tietoa.

Puheeni Puolustusvoimain Lippujuhlan vastaanotolla

Arvoisa herra kenraali

kunnioitetut sotiemme veteraanit

ja hyvät kutsuvieraat

On ilo ja kunnia toivottaa Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana teidät kaikki niin omasta kuin Oulun kaupungin puolesta tervetulleiksi tänne kaupungintaloomme ja sen upeaan juhlasaliin – yhteen Suomen kauneimmista kaupungintaloista. Oulun kaupunki ja Puolustusvoimat yhteistyössä järjestää tämän juhlavastaanoton Lippujuhlan päivän kunniaksi. Sydämellisesti tervetuloa!

Oululla on ollut kunnia tarjota puitteet ja osaaminen sekä yhteistyökykymme Puolustusvoimain Lippujuhlan käyttöön – edellisen kerran näissä merkeissä kymmenen vuotta sitten.

Millainen on tämän päivän Oulu?

Suomen viidenneksi suurimmassa kaupungissa on reilu 196 000 asukasta. Oulun seudulla asuu, opiskelee, yrittää ja tekee töitä 250 000 asukasta, Suomen – jopa Euroopan, nuorin ja koulutetuin väestö. Kaupunkilaisen keski-ikä on reilu 36 vuotta ja joka kolmas kaupunkilainen on korkeasti koulutettu. Ammattiopistossa, ammattikorkeakoulussa ja kymmenen tiedekunnan yliopistossa opiskelee yhteensä noin 36 500 opiskelijaa. Tämä on ainutlaatuinen ja kattava pohja rakentaa tulevaisuutta ja luoda uutta osaamista.

Oulun vahvuus on korkea osaaminen ja osaajien monipuolisuus. Kaupungissa esimerkiksi on yli 300 kansainvälistä kasvua hakevaa startup -yritystä, jotka työllistävät vajaa 2000 henkilöä. ICT-alan 800 yrityksen joukko uudistuu jatkuvasti – viime vuosina olemme opetelleet puhumaan uudelleen myös Nokiasta – työllistäähän se kaupungissamme yli 2000 osaajaa.

Oulun lentokenttä on Suomen toiseksi suurin, 960 000 eli lähes miljoona matkustajaa viime vuonna. Lentokenttä tarjoaa hyvät toimintaedellytykset myös kansainvälisille lennoille. Tammikuussa Arctic Airlink – Oulun kaupungin, Luulajan kauppakamarin ja Tromssan läänin yhteisyritys – aloitti lennot Tromssa-Luulaja-Oulu, viisi kertaa viikossa. Oulun kaupunki on aiemmin nostanut esiin myös Oulu-Moskova-reitin tarpeellisuutta elinkeinoelämän näkökulmasta.

Oulu on ollut eritahoisten murrosten keskellä useasti. Viime vuosien murrokset, erityisesti elinkeinoelämän murros, on nopeuttanut tarvetta uudistua ja hakea uutta elinvoimaa. Taloudelliset vaikutukset myös kaupungintalouteen ovat merkittäviä, kymmenien miljoonien eurojen menetyksiä pelkästään yhteisöveroissa.

Euroopan taloudessa on tapahtumassa suuri rakenteellinen murros. Me Oulussa uskomme, että katseet kääntyvät vahvemmin pohjoiseen. Kasvua haetaan pohjoisesta. Samalla on tapahtumassa myös geopoliittista uudelleen jakoa, joka vaikuttaa monitahoisesti tulevaisuuden suunnitelmiin, päätöksiin ja varautumisiin.

Pohjoisen luonnonvarat, tulevaisuuden logistiset ratkaisut sekä matkailun ulottuvuudet kääntävät katseita pohjoiseen Skandinaviaan – Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin sekä laajemmin arktisille alueille. Pohjois-Euroopassa on tulossa merkittävä määrä isoja investointeja. Investointien yhteisarvoksi on laskettu yli 100 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nämä ovat syitä, miksi Oulun kaupunki tekee vahvaa yhteistyötä lähialueen – Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa.

Terveysteknologioiden ja  -innovaatioiden hyödyntämisen, logistiikkaratkaisujen, kaivoshankkeiden, ydinvoimalan sekä Barentsinmeren öljy- ja kaasulöytöjen uskotaan luovan myös Oulun seudun elinkeinoelämälle, yrityksille ja ihmisille mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan, yrittää ja tehdä töitä. Osaamisemme on digitaalisissa ratkaisuissa, elintarvikkeissa, lähienergiassa ja rakentamisessa – kaikki mitä olemme tottuneet rakentamaan, sopii myös arktisiin olosuhteisiin.

Onnistuakseen kaikki nämä tarvitsevat yhteistä tahtotilaa ja kykyä tehdä yhteistyötä laajasti, sitoutumista toimijoiden, kaupunkien ja valtioiden välillä. Tässä on merkittävä rooli myös maamme Puolustusvoimilla. Siitä kertoo ”Puolustusvoimat – valmiutta ja puolustuskykyä koko Suomessa”.

Puolustusvoimat on ollut merkittävä yhteistyökumppani oululaisille yrityksille ja toimijoille pitkältä ajalta – vuosikymmenten takaa. Toivottavasti se tulee olemaan sitä jatkossakin. Uskomme, että oululaisella osaamisella on annettavaa niin asenteessa, taistelutahdossa ja kyvyssä ratkaista ongelmia kuin esimerkiksi langattoman teknologian ja radiotekniikan puolella. Annettavaa on niin puolustusvoimille kuin laajemminkin kansainvälisesti tiedon siirtomenetelmiin.

Tiedämme, ettei sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, puolustamiseen ole enää pitkään aikaa riittänyt että ”rautaa on rajalla” – osaamista on oltava teknologioissa, viestinnässä – jotta olemme muita edellä ja ajan hermoilla.

Oulussa ja meidän maakunnassa nuoria riittää. 2009 Oulun kaupunki, priimusmoottorina silloinen kaupunginhallituksen pj. Tuija Pohjola huomasi nuorten miesten kunnon heikenneen ja ryhtyi toimeen. ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto yhteistyössä Oulun kaupungin, Virpiniemen liikuntaopiston ja hyvinvointiteknologiayritysten kanssa kehittivät toimintamallin – tuunaa MOPO. SIllä on edistetty viime vuosina tuhansien kutsuntaikäisten nuorten miesten kuntoa, liikuntatottumuksia, elämän hallintaa. Tärkein yhteistyötaho on tässä Puolustusvoimat, jotka ovat mm. Vk. kutsuntalautakunnan kanssa olleet tutustumassa hankkeen tuloksiin Oulussa ja jalkauttaneet toimintatapaa kaikkien kutsuntaikäisten hyväksi. P-P aluetoimisto palkitsi MOPO-hankkeen toimijat tasan viime vuonna reserviläisten ylentämistilaisuudessa.

Oulussa ja Kajaanissa sekä maakunnissamme on monipuolisena voimavarana aktiivinen ja laaja reserviläisjoukko.  Kiitos tässä yhteydessä Oulun kaupungin puolesta myös kaikille maanpuolustus- ja reserviläistyötä tekeville. Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Sampo Puoskari on tästä yhtenä esimerkkinä yhdistänyt työnsä ja harrastuneisuutensa – ja kerännyt Varuskuntakaupunki Oulu pienoisnäyttelyn – joka avautui myös tänään 4.6. Pohjois-Pohjanmaan museossa.

Meillä on resursseja, rahaa ja panostuksia hyvinvointiyhteiskunnassamme käytössä toisaalta niukasti ja toisaalta ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Miten pystymme yhdessä asettamaan sellaisia tavoitteita, yhteisiä päämääriä, jokaista koskettavia pieniä ja suuria unelmia, joilla me saamme  jokaisen ynmmärtäämään oman paikkansa, merkityksensä, tehtävänsä ja jokaisen tarpeellisuuden. Ihan jokaista tarvitaan – jotta saamme Suomen uudelle kasvun uralle.

Näillä sanoilla tervehdin teitä arvon kutsuvieraat Oulun kaupungin puolesta.

Toivotan jokaiselle Oulun arvojen mukaisesti ROHKEUTTA, REILUUTTA JA VASTUULLISUUTTA

sekä hyvää alkanutta kesää!

 

Puheeni valtioneuvoston tiedonanto -täysistunnossa 2.6.2015

Arvoisa rouva puhemies

Ken tuntee historian, ymmärtää nykyisyyden ja pystyy ennustamaan tulevaa. Tästä kaikesta on tänään täällä istuntosalissa kuultu.

Eduskuntavaaleista on kulunut kuusi viikkoa ja Suomelle valittu uusi eduskunta on aloittanut työskentelyn – käsittelyssämme on nyt valtioneuvoston tiedonanto pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmasta. Uusi hallitusohjelma muodostettiin jämäkästi ja uudistuvasti – oululaisena diplomi-insinöörinä voisi sanoa, että jokseenkin prosessikaaviomaisesti.

Suomen tilanne on senkaltainen että saman pöydän ääreen kokoontuvien päättäjien ja vastuunkantajien on oltava valmita tekemään aitoja niin hallinto- kuin työelämäuudistuksia ja siten kantamaan kortensa kekoon Suomen yhteisen tulevaisuuden eteen. Hallitusohjelma kertoo siitä, että vastavalittu hallitus on valmis työntekoon – luomalla ja käyttämällä niitä työkaluja, jotka lisäävät suomalaista työtä, työpaikkoja ja yrittäjyyttä.

Hallituksen suunnitelmissa uudistuksissa keskiössä on oltava kansalainen, vapauden ja vastuun tasapaino, tahto kokeilla ja uskallus epäonnistua – tarvittaessa jopa muuttaa kurssia ja kyky nähdä hallituskautta pidemmälle. Tässä vaiheessa on kiitettävä siitä, että isänmaamme kannalta elintärkeä yhteinen näkemys taloustilanteesta ja tahtotila vaikeillekin päätöksille on löytynyt – kiitokset tästä niin hallituksen tunnustelija, arvoisa pääministeri Sipilälle kuin ministeri Soinille ja ministeri Stubbille.

Hallitusohjelmassa merkittävää ovat työ ja työllisyyttä lisäävät uudistukset – hyvä niin. Työllä tämä maa on nostettu ja rakennettu, ja niin tulee olemaan jatkossakin. Työelämään kohdistuvat muutostarpeet ovat nyt ja lähitulevaisuudessa tärkeämpiä kuin ehkä koskaan aiemmin. Siksi on erityisen tärkeää, että hallitus tekee mahdollistavia, osa-aikatyötä ja joustavuutta edistäviä valintoja jo linjapaperissaan. Panostusten ja uudistusten kautta yrittäjät kykenevät tekemään niitä investointeja, mistä on tällä hetkellä huutava pula – ja jotka tuottavat uusia työpaikkoja. Siten saamme talouden rattaat pyörimään.

Hallitusohjelma linjasi myös  työvoimahallinnon kokonaisuudistuksesta, joka tukee työllistymistä. Kokonaisvaltaisen uudistuksen tavoitteena on helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, purkaa passivoivia toimia, yhdenmukaistaa työvoimahallinnon tulkintoja sekä painottaa resursseja aidosti passivointitoimien sijaan aktivoiviin toimenpiteisiin.

Meillä on yhteiskunnassa ehkä enemmän resursseja kuin koskaan aikaisemmin, mutta valitettavasti olemme myös kyenneet hukkaamaan niitä – liiankin tehokkaasti.

Tarvitsemme uudenlaista kokeilukulttuuria. Tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään asiakas- eli kansalaislähtöisiä toimintatapoja.

Oulun kaupunki on panostanut voimakkaasti työllisyyden edistämiseen, mm. nuorten kesätyöseteleiden, arpeetin, opiskelijoille tarjottavien harjoittelupaikkojen ja oppisopimuksen kuntalisän myötä.

Oulu kaupunki yhdessä seudun kuntien kanssa on esittänyt Oulun seutua nuorisotyöllisyyden kokeilualueeksi. Tätä kautta Oulun seutu saisi mahdollisuuden edetä ja toimia nuorisotyöllisyyden kokeilualueena. Oulun seutu kun on maamme seuduista ainut, jossa työelämään tulevat ikäluokat ovat suurempia kuin eläkkeelle jäävien ikäluokat. Seutu on maamme nuorinta – kaupunkilaisen keski-ikä on 36,6 vuotta ja olisi koko Suomen etu, että suurin osa nuorista saa koulutuksen lähellä synnyinseutua – varsinkin kun Oulu on koko pohjoisen Skandinavian osaamiskeskus.

Arvoisa rouva puhemies

Sipilän hallitusohjelma luo puitteet uudistaa rakenteita, katsoa pidemmälle tulevaisuuteen, koota osaajia yhteisten innovaatioiden äärelle sekä tiivistää koulutuksen, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhteyksiä. Euromääräiset säästöt tuntuvat kovilta – uskon, ettei kukaan tässä salissa käy sitä kiistämään. Samalla ne ovat kuitenkin välttämättömiä – kun haluamme rakentaa rakasta isänmaatamme Hangosta Utsjoelle.

Arvoisa puhemies

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana olen aloittanut valtuuston kokoukset mietelauseella. Loppuun mietelause, jonka valitsin uudelle hallitukselle ja eduskunnalle – sitä käytti aikanaan valtiovarainministerinä ja pääministerinäkin toiminut Jyrki Katainen. ”Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.” Näillä sanoilla tuen pääministeri Sipilän hallitusta ja hallitusohjelmaa.