Home › Archive for Puheet

Puheet

Kokoomuksen ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa nuorten tulevaisuudesta 21.11.2023

Arvoisa puhemies,

Sain oululaisnuorilta aikanaan paperin. Nuoret kirjoittivat: “mitä väliä, miten monta ammattilaista, mitä niitä nyt onkaan, jos kukaan ei kuitenkaan välitä”.

Paperi on vieläkin työhuoneeni seinällä muistuttamassa minua siitä, miten tärkeää on välittää.

 

Arvoisa puhemies,

Nuortemme hyvinvointi eriytyy.

Suurin osa nuoristamme voi hyvin.

Yhä useammalla on opiskelu- ja työpaikka. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee entisestään. Suurin osa nuorista suhtautuu tulevaisuuteensa optimistisesti.

Samaan aikaan osa nuorista voi entistä huonommin ja pahoinvointi kasaantuu. Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet.

Koronapandemia vaikutti monin eri tavoin nuorten elämään. Rajoitukset vaikeuttivat opintoja, siirtymistä työelämään sekä ystävyys- ja perhesuhteita. Oli vaikeampi saada apua, ja yhteiskunnan palveluita.

Vaikka maailma on nyt auki, pandemian haavoja paikataan yhä. Ilmastonmuutos, sodat ja konfliktit heikentävät osaltaan uskoa tulevaan.

Lähes joka kymmenes nuori on koulutuksen sekä työmarkkinoiden ulkopuolella – vaarassa syrjäytyä.

Yhteiskuntana meidän on pystyttävä parempaan. Ketään ei saa syrjäyttää eikä kenenkään pidä syrjäytyä.

Me kokoomuksessa haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on uskoa tulevaan. Uskoa siihen, että vaikeistakin ajoista selvitään, yhdessä. Se on kokoomukselle keskeinen arvo.

Tämä jos mikään, on tulevaisuuskysymys.

 

Arvoisa puhemies,

Eniten epävarmuutta omassa elämässään nuoret ovat kokeneet työllistymisestään, toimeentulostaan ja tulevaisuudestaan.

Siksi vastuullista politiikkaa on se, että jokaisella on mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä. Koulutus parantaa mahdollisuuksia työllistyä, nostaa tulotasoa ja on paras työttömyyden turva.

Pidämme huolen siitä, että Suomessa, rakkaassa isänmaassamme, jokaisella on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin tahtoa riittää.

Itse ponnistin pienestä eteläpohjalaispitäjästä ja suoritin ensimmäisenä perheestäni ylemmän korkeakoulututkinnon.

Me kokoomuksessa haluamme, että tämä on mahdollista tulevaisuudessakin. Siksi panostamme siihen, että jokainen nuori saa peruskoulussa riittävät perustaidot, joilla pääsee opinnoissaan eteenpäin.

Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on tasata kotoa saatuja eväitä myös huomenna. Leivän välissä on margariinin lisäksi juustoa tai meetvurstia.

 

Arvoisa puhemies,

Kannamme vastuuta tulevista sukupolvista huolehtimalla myös julkisen talouden kestävyydestä. Hallitsemattoman velanoton on päätyttävä.

Ilman tätä vastuunkantoa, emme voi turvata nykyisiä tasavertaisia koulutus- ja työmahdollisuuksia tuleville sukupolville.

Julkisen talouden säästöjen lisäksi päivitämme yhteiskuntamme rakenteita ja uudistamme työmarkkinoita. Helpotamme yritysten mahdollisuuksia työllistää. Uudistusten myötä yhä useampi nuori löytää sen ensimmäisen kesätyöpaikan ja pääse töihin.

Kantamalla vastuuta tässä ja nyt voimme varustaa jokaisen lapsen ja nuoren riittävillä eväillä elämään myös tulevaisuudessa.

 

Arvoisa puhemies,

Kun nuorilta kysytään, mitkä asiat auttavat selviytymään vaikeista tilanteista, tärkeimpinä esiin nousee ystävät ja oma perhe – välittävä yhteisö.

Sama viesti välittyi nuorten terveisissä. ”Mitä väliä, jos kukaan ei kuitenkaan välitä.”

Usein yksikin välittävä aikuinen riittää, kannattelee.

Jokaiselle nuorelle tulee taata turvallinen lähiyhteisö. Se voi olla esimerkiksi perhe, koulu, opiskelupaikka, harrastus tai työ. Paikka, jossa ei kohtaa kiusaamista, syrjintää tai väkivaltaa, vaan jokainen hyväksytään omana itsenään. Paikka, jossa on hyvä olla.

 

Arvoisa puhemies,

Nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan nuorten elämäntilanteet, ja tarpeet vaihtelevat – kuten muillakin ikäluokilla. Nuoret ovat opiskelijoita, työssäkäyviä veronmaksajia ja lasten vanhempia muutaman mainitakseni.

Kokoomus haluaa, että jokainen nuori saa lähtökohdistaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet, rakentaa ahkeruudellaan ja valinnoillaan omannäköistään elämää.

Jotta jokainen nuori löytää oman paikkansa maailmassa. Se on tulevaisuuskysymys.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puheeni eduskunnan täysistunnossa 21.6.2023 Petteri Orpon hallituksen ohjelmasta

Talvitie Mari-Leena 02

Arvoisa rouva puhemies! Vahva ja välittävä Suomi — sellaisen Suomen rakentamista me tavoittelemme, Suomen, joka pärjää maailman myrskyissä. Hallitusohjelma on laaja-alainen työlista, ja kuten kuuluukin, toimenpiteet näkyvät niin ihmisten arjessa kuin elinkeinoelämän toimintaympäristössä. Jo eilen, ennen kuin kävimme tätä keskustelua, sain yrittäjältä viestin, että hallitusohjelman tavoitteet näkyvät ja tietyt asiat ovat lähdössä eteenpäin. Kaikissa toimissamme on sama tavoite: vahva ja välittävä Suomi.

Neljä vuotta sitten kuvasin Rinteen hallitusohjelman muistuttavan enemmän joulupukille kirjoitettua lahjalistaa eli joululahjatoivekirjettä kuin hallitusohjelmaa, ja sitähän se olikin: kauniita toiveita ja tavoitteita ilman taloudellista realismia toteuttaa niitä. Lapsi voi joululahjatoivelistan kirjoittaa tai sanoittaa, mutta sitä ei voi sallia maan, ainakaan Suomen, hallitukselle. Orpon hallitus tulee kiinnittämään huomiota juuri toteuttamiseen ja uudistusten aikaansaamiseen, joita yhteiskuntamme on odottanut jo parikymmentä vuotta, järkipolitiikasta, realismista ja myös järkivihreydestä kiinni pitäen.

Arvoisa puhemies! Vahvan ja välittävän Suomen ydin on kannustaa työhön ja yrittäjyyteen, nostaa työn ja yrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassamme, teoissa ja lainsäädännössä eikä vain juhlapuheissa. Orpon hallitus uudistaa sosiaaliturvaa niin, että työnteko kannattaa ja ahkeruudesta palkitaan. Tukipolitiikkaan nojautuva sosiaaliturva ei ole välittämistä, työ on hyvää lääkettä moniin vaivoihin. Tartumme työttömyysetuuksiin esimerkiksi porrastamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan, joka luo etuudensaajalle kannustimen ottaa työtä vastaan aiemmin. Kaikki uudistukset tehdään niin, että niistä toteutetaan vaikutusarvioinnit ja järjestetään lausuntokierrokset. Marinin hallitushan ei koronan jälkeen esimerkiksi viime kesänä järjestänyt lausuntokierrosta yrittäjän YEListä. Eli uudistukset tehdään siten, että kannamme vastuuta heikommista ja meillä kuuluu myöskin sosiaalisen omantunnon ääni.

Arvoisa puhemies! Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia hallitus haluaa viitoittaa. Edistämme puhtaan energian investointeja ja houkuttelemme niiden mukana Suomeen puhdasta teollisuutta. Siten myös varmistamme, että energiaintensiivinen teollisuutemme voi kasvaa ja uudistua Suomessa puhtaan energian turvin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään ja taloudelliset ohjauskeinot linkitetään yhä vahvemmin mukaan ympäristöpolitiikan vaikuttavuuden parantamiseen. Ja kyllä, Orpon hallitus pitää kiinni ilmastolain mukaisesta 2035-hiilineutraaliustavoitteesta, eikä ilmastolakia muuteta. Teemme itse asiassa vielä enemmän: tulemme tavoittelemaan hiilinegatiivisuutta tuon vuoden 2035 jälkeen.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan vastataan siten, että kaikki suomalaiset voivat pysyä mukana, opiskella, käydä töissä, yrittää ja asua niin etelässä kuin pohjoisessa. Siksi Orpon hallitus keskittyy enemmän suuriin savupiippuihin kuin pieniin pakoputkiin. Se tarkoittaa lisää puhdasta energiantuotantoa, joka palvelee niin kansalaisia, sähköistyvää teollisuutta, yhteiskuntaa, omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta kuin ilmastoakin: muun muassa lisää ydinvoimaa, myös lisää vesivoimaa eli säätövoimaa, lisää niin tuulivoimaa kuin merituulivoimaa, aurinkoenergiaa ja niin edelleen. Suomen, pienen maan, on vaikea vastata globaaliin ja eurooppalaiseen tukipolitiikkakilpailuun. Siksi meidän on huolehdittava toimintaympäristöstämme. Hallitus sujuvoittaa ja lisää ennakoitavuutta luvituksen suhteen. Tärkeää on, että on toimitusvarma ja edullinen sähkö sekä yleisesti hyvän maan mahdollisuudet elää, tehdä töitä ja yrittää.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus nostaa Suomen takaisin osaavimpien kansakuntien joukkoon. Tämä edellyttää oppimisen perustan vahvistamista sekä korkeasti koulutetun väestön määrän kasvattamista. Koulutustason nostamiseksi korkeakoulutusta on suunnattava aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Hallitus myös toimeenpanee parlamentaarisen tki-ryhmän ehdotukset tki-rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämähän siis tarkoittaa 280:tä miljoonaa euroa vuodessa vuosikymmenen loppuun asti.

Arvoisa puhemies! Ilmapiiri niin politiikassa kuin yhteiskunnassammekin on senkaltainen, että tarvitaan enemmän sillan rakentajia kuin muurin suunnittelijoita. Sillan rakentaminen on näyttö osapuolten yhteisestä tahdosta ja sitoutumisesta. Orpon hallitus on yhteisen tilannekuvan ja tahdon näyte neljän puolueen osalta, mutta kyllä tämä sali tarvitsee myös yhteistä tilannekuvaa ja yhteistä sitoutumista muutamiin isoihin tavoitteisiin koko salin osalta. Uskon, että hallitus ja oppositio voivat löytää tietyissä asioissa yhteisen tahtotilan ja sitoutumisen. Suomalaiset ovat ansainneet sen.

Puhe lähetekeskustelussa turvallisuusympäristön muutoksesta

Arvoisa puhemies

Käsittelen puheessani rauhan merkitystä, kokonaisturvallisuutta ja Suomen Nato-sopivuutta. Olen jo pitkään kannattanut Suomen hakemista puolustusliitto Naton jäseneksi. Siitä huolimatta kuuntelen tulevien viikkojen asiantuntijapuheenvuorot valiokunnassa, myös mahdollisen kritiikin, herkällä korvalla.

Kun Venäjä aloitti helmikuussa silmittömän hyökkäyssodan Ukrainaan, monelle suomalaiselle nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Nämä myös herättivät valtavan halun auttaa ukrainalaisia ja Ukrainaa.

Isovanhempani, kaksi sotaveteraania ja kaksi lottaa, olivat kaikki sota-ajan nuoria. Ukki ja paappa sekä mummini viettivät parhaat nuoruusvuotensa maatamme puolustaen, mummini Karjalan kannaksella ilmavalvonnassa lottana.

 

Sota-ajan kokemuksista ja itsenäisyyden puolustamisesta johtuen ruokolahtelainen mummini toimi ja painotti, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Hän myös neuvoi meitä lapsenlapsia arvostamaan, rakentamaan ja vaalimaan rauhaa. Ja sitä, että rauha koostuu monista asioista – se on tärkeää niin maiden, kuin kansakuntien, ihmisten välillä.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että käymme niin eduskunnassa kuin kansakuntana tätä keskustelua ja tulevia päätöksiä turvallisuusympäristömme muutoksesta rakentavassa hengessä, srauhaa rakentaen. Se tarkoittaa myös kuuntelemista ja kunnioitusta erilaisia näkökulmia kohtaan.

Valitettavasti Venäjä ei halua enää kunnioittaa rauhaa. Kuten ajakohtaisselonteossa lukee, kansainvälisissä suhteissa luottamus Venäjään on romahtanut. Se on sivuuttanut diplomatian, kaikki kansainväliset sopimukset ja julmasti pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen, huoltovarmuuteen ja irtautumiseen venäläisestä energiasta, ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

Venäjän raju hyökkäys muutti koko Euroopan turvallisuustilannetta pysyvästi. Se on muuttanut myös suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi. Esimerkiksi Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

Ennen kaikkea kyse on Suomen kokonaisturvallisuudesta. Meidän on tehtävä kaikki keinot kokonaisturvallisuutemme vahvistamiseksi. Tärkeää, että maanpuolustuksen ja turvallisuuden resursseja lisätään, kuten lisätalousarviossa ja kehysesityksessä on tehty – hyvä niin.

Meidän on rakennettava kaikella varautumisella ja päätöksillä ensisijaisesti rauhaa. Tämä tarkoittaa, että eduskunnan on huomioitava myös ne turvallisuusviranomaiset, jotka ovat keskeisiä toimijoita ja tekijöitä myös rauhanaikana, ja niiden välttämättömät riittävät resurssit. Näitä on Rajan lisäksi myös poliisi ja pelastustoimi. Poliisimme toimii 24/7 sisäisen turvallisuuden puolustajana ja takaajana, mukaan lukien kyberpuolustus. Poliisin ohella koko rikosoikeudellinen ketju, tuomareista syyttäjänlaitokseen tarvitsee lisäresursointia.

Viime vuodet olemme niin sisäisen turvallisuuden kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekojen yhteydessä todenneet, ettei enää ole selkeää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa. Suomessa mahdolliset näkyvät vaikuttamiskeinot, jotka tapahtuvat ja joita johdetaan maamme rajojen ulkopuolelta, vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen, jopa yksittäisten kansalaisten turvallisuuteen. Näitä voivat olla monet informaatio-, hybridi- ja kybertoimet. Maakaupat, energiaratkaisut, miinasopimukset ja monet nykyiset ns.akilleen kantapäämme kaipaavat korjausliikkeet.

Arvoisa puhemies

Sitten muutama sana Natosta.

Puolustuksemme on pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka Nato-jäsenyyttä emme ole kansakuntana pohtineet vaan puhuneet Nato-optiosta. Ajattelen, että Nato-jäsenyys olisi nimenomaan paras rauhan tae ja puolustusratkaisu Suomelle. Kokoomus on ollut sitä mieltä vuoden 2006 puoluekokouksesta lähtien.

Käytännössä Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Venäjää kohtaan sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, alle 50 miljoonaa euroa vuositasolla.

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

Vaikka kuinka yritämme ajatella ja toimia niin, etteivät lapsemme ja nuoremme liiaksi ajattelisi sotaa, uutisoinnilta on vaikea välttyä. Tiedän, että monissa olohuoneissa, keittiön pöydissä ja jopa iltasadun lomassa on noussut viime aikoina vaikeita, lähes mahdottomia kysymyksiä Ukrainan sodasta ja mitä se tarkoittaisi meille.

Huhtikuun alussa kuuntelimme tässä salissa Ukrainan presidentin liikuttavan ja koskettavan puheen. Hän kuvasi Venäjän silmitöntä julmuutta. Hän toi esiin ukrainalaisten taistelutahtoa, tuskaa. Myös rohkeutta ja peilasi sitä Suomen rohkeuteen talvisodan aikaan.

Turvallisuuspoliittiset päätökset on vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

Loppuun kiitokset koko valtiojohdolle, presidentti, pääministeri, ulkoministeri – hyvästä ja ryhdikkäästä toimista.

Arvoisa puhemies: katse tulevaisuuteen, katse nato-jäsenyyteen!

Ryhmäpuhe asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta vuosiksi 2021-2028

Arvoisa puhemies,

Asuminen muodostaa ison osan ihmisten elämisen kustannuksista. Koko Suomen tasolla asuntojen hinta- ja vuokrakehitys on ollut maltillista, mutta poikkeuksia löytyy. Uusia asuntoja rakennetaan etenkin siellä, missä on kysyntää ja hintapaineita. Toisaalla ihmiset murehtivat asuntojensa arvon laskemisesta. Korona-aika on vaikuttanut ihmisten asumisratkaisuihin, kuten etätyö tilantarpeisiin. Kaupungistuminen jatkuu, vaikka monet harva-alueet ovat saaneet korona-aikana uusia asukkaita.

Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä oikeus onkin asuntopoliittisen päätöksenteon yksi tavoite.

Asuntopoliittisen kehittämisohjelman muina tavoitteina on muun muassa tasata suhdanteita, tukea alueiden elinvoimaisuutta sekä pitää asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys vakaana. Esitetyt tavoitteet sekä päätöksenteon periaatteet ovat hyviä.

 

Arvoisa puhemies,

Vastaako käsittelyssä oleva kehittämisohjelma asumiseen liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin? Osin kyllä.  Mutta se on kovin kapeakatseinen ja sivuuttaa tutkimustiedon. Tarjonnan lisäämiseksi ja hintojen kohtuullistamiseksi esitetään toimimattomia keinoja: lisää sääntelyä ja valtion tukimuotoja. Reseptin pitäisi olla: lisää kaavoitusta ja laadukasta rakentamista, lisää ihmisten tarpeisiin vastaavia asuntoja.

Monipuolisen kaavoituksen ja riittävän asuntotarjonnan merkitys on tunnistettu laajasti, mutta selonteossa se jää sivuun. Asumisen kustannuksia saadaan kohtuullistettua, kun tontteja ja rahoitusta on saatavilla, liikenneinfraa kehitetään ja lisäsääntelylle laitetaan stoppi. Vapaarahoitteista rakentamista lisäämällä saadaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista enemmän.

Selonteon toimenpide-ehdotuksissa ei huomioida riittävästi toimivien asuntomarkkinoiden merkitystä. Vaikka kehittämisohjelman periaatteissa todetaan, että asuntopoliittisia tavoitteita halutaan edistää monipuolisin keinoin.

Vuonna 2017 eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa asiantuntijaraportissakin suositeltiin valtion asuntorahaston varoja suunnattavaksi kaupunki-infraan, todettiin tarjontatukien kuten ARA-asuntojen lisäävän ongelmia esimerkiksi kohdentumisessa ja segregaatiossa sekä ehdotettiin asuntorakentamisen normien joustavoittamista.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sivuuttanut asiantuntija-arvioita. Siksikö, etteivät ne ole olleet mieleisiä? Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistelemaan asetettu työryhmä laati raportin ja tilannekuvan vuonna 2020. Kokoomus katsoo, että tämän raportin pohjalta olisi ollut mahdollista laatia kestävä ja kannustava asuntopoliittinen kehittämisohjelma.

Hallitus väänsi selontekoa sisäisesti koko viime vuoden. Virkamiestyöryhmän sekä parlamentaarisen seurantaryhmän työ päättyi kiireellä jo marras-joulukuussa 2020. Ja hallitus totta tosiaan muokkasi työryhmän esitystä, lisäämällä esimerkiksi ARA-tuotannon ja korkotuella rakennettavien asuntojen roolia.

Virkamiesnäkemys korosti talouden suhdanteiden huomioimista, sekä valtion tukeman asuntotuotannon kohdistamista, ei lisäämistä, kuten selonteossa nyt linjataan. Lisäksi asiantuntijat esittivät, että pitkällä aikavälillä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa alennetaan. Miksi näitä ei ole selonteossa?

 

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen linja on se, että suomalaiset ansaitsevat toimivat asuntomarkkinat. Kun kunnilla ja kaupungeilla on kannustimet ja resurssit kestävään kasvuun, kaavoitus toimii ja markkinoilla rakennetaan riittävästi asuntoja. Kokoomus kannattaa oman vakituisen asunnon varainsiirtoveron laskemista, se edistäisi ihmisten työnperässä liikkumista.

Kaupunkien ja alueiden kehittämistä varjostaa yhä hallituksen valmistelussa oleva kaavoitus- ja rakennuslaki. Sipilän hallituksen tavoitteena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista, mutta Marinin hallitus aikoo lisätä sääntelyä ja velvoitteita.

 

Arvoisa puhemies,

On valitettavaa, että selonteon esitykset eivät vastaa pitkän linjan asuntopoliittisiin tarpeisiin. Kehittämisohjelmalta olisi tarvittu enemmän asuntopolitiikkaa, vähemmän tukipolitiikkaa. Tulisi huolehtia voimakkaammin asunnottomuuden vähentämisestä ja asumistukikokonaisuuden vaikuttavuudesta.

Pelkästään asumistukikokonaisuus on jo yli 2 miljardia euroa ja tarjontatuet paljon enemmän. Silti Suomessa on aivan liian moni ilman kotia, asuntoa ja turvaa.

Ihmisten asumiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Annetaan asuntomarkkinoidemme toimia, yritysten rakentaa ja ihmisten päästä ensiasuntoon kiinni sekä tarjotaan asumiseen liittyvää tukea sitä tarvitseville. Jotta koti löytyy jokaiselle.

Puheenvuorot täysistunnossa 23.4. (kuntalain väliaikainen muuttaminen)

Arvoisa puhemies! Tämä kuntalain väliaikainen muutos on tosiaan tarpeellinen, ja vaikka monet kunnat ovat jo tehneet päätökset siitä, että hallintosääntöä on muutettu ja näin ollen etäkokoukset ja sähköiset kokoukset on mahdollistettu, niin on tietenkin tarpeellista, että me teemme tämän muutoksen myöskin kuntalakiin, niin että sitä voivat soveltaa myöskin ne kunnat, jotka eivät ole pystyneet hallintosääntöä muuttamaan tai niiden hallintosäännöissä ei ole mahdollistettu etäkokouksia.
Laki tulee tosiaan voimaan mahdollisimman pian. Jos ajatellaan, että tämä väliaikainen muutos antaa kunnanhallitukselle toimivallan poiketa hallintosääntöä koskevasta valtuuston päätöksestä tai päättää valtuuston sijasta hallintosääntöön kuuluvasta asiasta siltä osin kuin on kysymys kunnan toimielinten päätöksentekotavasta, sähköisestä kokouksesta ja toimielimen kokouskutsun lähettämisestä sekä yleisön oikeudesta seurata toimielimen kokousta paikan päältä, niin tämä on varmaan ollut niissä monissa valtuuston kokouksissa nimenomaan se, miten se pystytään mahdollistamaan. Nyt tätä poikkeusta sitten kunnanhallituksella on tässä asiassa toimivaltaa käyttää. Vaikka hallintosäännön päätöksen delegoiminen valtuustolta hallitukselle on iso asia, niin tässä on kuitenkin vain verraten lyhyen ajan laki voimassa elikkä 31.7. asti. Näin ollen valiokunta totesi, että ehdotetulla valtuuston päätösvallan siirrolla pyritään pitämään yllä kunnan päätöksentekokyky poikkeusoloissa, kun tavanomaiset kokousmenettelyt eivät pandemian oloissa ole käytännössä mahdollisia ja ne edellyttäisivät sosiaalisten kontaktien vähentämisen näkökulmasta ei-toivottua kokoontumista.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän sähköisen kokouksen yhdenvertaisen ääni- ja näköyhteyden toteuttamiseen. Valiokunta totesi, että käytännössä nykyiset toimivat ohjelmat ja tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä mahdollista kaikkien osallistujien osalta täysin keskeytyksetöntä kuvayhteyttä, ja näin ollen on hyväksyttävää se, että kun valtuuston puheenjohtaja näkyy ja esimerkiksi valtuutettu, joka valtuuston kokouksessa puhuu, on videoyhteydessä, niin voidaan ajatella, että yhdenvertaisuus nyt tältä osin toteutuisi, koska jos tosiaan kaikilla olisi kuvayhteys päällä, niin välttämättä valtuuston kokous ei sujuvasti menisi eteenpäin.
Sitten tähän toiseen asiaan, mikä myöskin kirjattiin mietintöön. Se on tämä vaalin toimittaminen sähköisessä kokouksessa suljetuin lipuin, koska valtuutetulla on myöskin oikeus sitä esittää ja toivoa. Suljettu lippuäänestys tulee tietenkin esiin henkilövaaleissa, ja tätä ei voida taata, mutta tietenkin kaupungit ja kunnat tähän varautuvat, kuten esimerkiksi nyt tiedän, että on kuntia, joissa tulee tämän kevään aikana kaupunginjohtajavaali, ja se on sellainen, joka varmaan toivottavasti pystytään sitten suljetuin lippuäänestyksin myöskin sähköissä kokouksessa jotenkin toteuttamaan. — Kiitos.
***
Arvoisa puhemies! Kaksi näkökohtaa vielä.
Sähköiset kokousmenettelyt sopivat tietenkin parhaiten silloin, kun kokouksen osallistujat tietävät ja tuntevat toisensa etukäteen. Monesti olen sanonut tässä viimeisen parin kuukauden aikana, että onneksi nyt ei ole ollut vaalikevät, että olisi todella vaikeaa, jos kunnissa olisi ollut uudet valtuustot ja uudet lautakunnat ja valtuustot ottaisivat näitä etäkokouskäytäntöjä käyttöön, tai saati sitten niin, että olisi juuri aloittanut eduskunta täällä ja järjestäytyisimme ja joutuisimme välttämään sosiaalisia kontakteja ja olemaan toisistamme etäällä, joten olisi valiokuntien koheesionkin kannalta erittäin vaikea asia.
Sitten edustaja Kiljunen viittasi kahteen kokoukseen. Tämä lakihan tosiaan mahdollistaa nämä etäkokoukset, mutta ehkä meillä kansanedustajilla on siinä mielessä näissä etäkokousmahdollisuuksissa tiukan vastuun paikka ja tiukan, tarkan harkinnan paikka, että me tiedämme, että meillä monella on monia kokouksia mahdollisesti myöskin päällekkäin samaan aikaan, ja entistä tärkeämmäksi tulee se henkilökohtainen vastuu, että kykenee edellisenä päivänä tai viimeistään sinä aamuna pohtimaan, missä on ja missä ei ole ja ettei ainakaan yritä olla kahta tai kolmea kokousta samaan aikaan päällekkäin. — Kiitoksia, puhemies.