Puhe lähetekeskustelussa turvallisuusympäristön muutoksesta

Arvoisa puhemies

Käsittelen puheessani rauhan merkitystä, kokonaisturvallisuutta ja Suomen Nato-sopivuutta. Olen jo pitkään kannattanut Suomen hakemista puolustusliitto Naton jäseneksi. Siitä huolimatta kuuntelen tulevien viikkojen asiantuntijapuheenvuorot valiokunnassa, myös mahdollisen kritiikin, herkällä korvalla.

Kun Venäjä aloitti helmikuussa silmittömän hyökkäyssodan Ukrainaan, monelle suomalaiselle nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Nämä myös herättivät valtavan halun auttaa ukrainalaisia ja Ukrainaa.

Isovanhempani, kaksi sotaveteraania ja kaksi lottaa, olivat kaikki sota-ajan nuoria. Ukki ja paappa sekä mummini viettivät parhaat nuoruusvuotensa maatamme puolustaen, mummini Karjalan kannaksella ilmavalvonnassa lottana.

 

Sota-ajan kokemuksista ja itsenäisyyden puolustamisesta johtuen ruokolahtelainen mummini toimi ja painotti, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Hän myös neuvoi meitä lapsenlapsia arvostamaan, rakentamaan ja vaalimaan rauhaa. Ja sitä, että rauha koostuu monista asioista – se on tärkeää niin maiden, kuin kansakuntien, ihmisten välillä.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että käymme niin eduskunnassa kuin kansakuntana tätä keskustelua ja tulevia päätöksiä turvallisuusympäristömme muutoksesta rakentavassa hengessä, srauhaa rakentaen. Se tarkoittaa myös kuuntelemista ja kunnioitusta erilaisia näkökulmia kohtaan.

Valitettavasti Venäjä ei halua enää kunnioittaa rauhaa. Kuten ajakohtaisselonteossa lukee, kansainvälisissä suhteissa luottamus Venäjään on romahtanut. Se on sivuuttanut diplomatian, kaikki kansainväliset sopimukset ja julmasti pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen, huoltovarmuuteen ja irtautumiseen venäläisestä energiasta, ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

Venäjän raju hyökkäys muutti koko Euroopan turvallisuustilannetta pysyvästi. Se on muuttanut myös suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi. Esimerkiksi Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

Ennen kaikkea kyse on Suomen kokonaisturvallisuudesta. Meidän on tehtävä kaikki keinot kokonaisturvallisuutemme vahvistamiseksi. Tärkeää, että maanpuolustuksen ja turvallisuuden resursseja lisätään, kuten lisätalousarviossa ja kehysesityksessä on tehty – hyvä niin.

Meidän on rakennettava kaikella varautumisella ja päätöksillä ensisijaisesti rauhaa. Tämä tarkoittaa, että eduskunnan on huomioitava myös ne turvallisuusviranomaiset, jotka ovat keskeisiä toimijoita ja tekijöitä myös rauhanaikana, ja niiden välttämättömät riittävät resurssit. Näitä on Rajan lisäksi myös poliisi ja pelastustoimi. Poliisimme toimii 24/7 sisäisen turvallisuuden puolustajana ja takaajana, mukaan lukien kyberpuolustus. Poliisin ohella koko rikosoikeudellinen ketju, tuomareista syyttäjänlaitokseen tarvitsee lisäresursointia.

Viime vuodet olemme niin sisäisen turvallisuuden kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekojen yhteydessä todenneet, ettei enää ole selkeää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa. Suomessa mahdolliset näkyvät vaikuttamiskeinot, jotka tapahtuvat ja joita johdetaan maamme rajojen ulkopuolelta, vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen, jopa yksittäisten kansalaisten turvallisuuteen. Näitä voivat olla monet informaatio-, hybridi- ja kybertoimet. Maakaupat, energiaratkaisut, miinasopimukset ja monet nykyiset ns.akilleen kantapäämme kaipaavat korjausliikkeet.

Arvoisa puhemies

Sitten muutama sana Natosta.

Puolustuksemme on pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka Nato-jäsenyyttä emme ole kansakuntana pohtineet vaan puhuneet Nato-optiosta. Ajattelen, että Nato-jäsenyys olisi nimenomaan paras rauhan tae ja puolustusratkaisu Suomelle. Kokoomus on ollut sitä mieltä vuoden 2006 puoluekokouksesta lähtien.

Käytännössä Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Venäjää kohtaan sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, alle 50 miljoonaa euroa vuositasolla.

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

Vaikka kuinka yritämme ajatella ja toimia niin, etteivät lapsemme ja nuoremme liiaksi ajattelisi sotaa, uutisoinnilta on vaikea välttyä. Tiedän, että monissa olohuoneissa, keittiön pöydissä ja jopa iltasadun lomassa on noussut viime aikoina vaikeita, lähes mahdottomia kysymyksiä Ukrainan sodasta ja mitä se tarkoittaisi meille.

Huhtikuun alussa kuuntelimme tässä salissa Ukrainan presidentin liikuttavan ja koskettavan puheen. Hän kuvasi Venäjän silmitöntä julmuutta. Hän toi esiin ukrainalaisten taistelutahtoa, tuskaa. Myös rohkeutta ja peilasi sitä Suomen rohkeuteen talvisodan aikaan.

Turvallisuuspoliittiset päätökset on vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

Loppuun kiitokset koko valtiojohdolle, presidentti, pääministeri, ulkoministeri – hyvästä ja ryhdikkäästä toimista.

Arvoisa puhemies: katse tulevaisuuteen, katse nato-jäsenyyteen!

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Ryhmäpuhe asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta vuosiksi 2021-2028

Arvoisa puhemies,

Asuminen muodostaa ison osan ihmisten elämisen kustannuksista. Koko Suomen tasolla asuntojen hinta- ja vuokrakehitys on ollut maltillista, mutta poikkeuksia löytyy. Uusia asuntoja rakennetaan etenkin siellä, missä on kysyntää ja hintapaineita. Toisaalla ihmiset murehtivat asuntojensa arvon laskemisesta. Korona-aika on vaikuttanut ihmisten asumisratkaisuihin, kuten etätyö tilantarpeisiin. Kaupungistuminen jatkuu, vaikka monet harva-alueet ovat saaneet korona-aikana uusia asukkaita.

Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä oikeus onkin asuntopoliittisen päätöksenteon yksi tavoite.

Asuntopoliittisen kehittämisohjelman muina tavoitteina on muun muassa tasata suhdanteita, tukea alueiden elinvoimaisuutta sekä pitää asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys vakaana. Esitetyt tavoitteet sekä päätöksenteon periaatteet ovat hyviä.

 

Arvoisa puhemies,

Vastaako käsittelyssä oleva kehittämisohjelma asumiseen liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin? Osin kyllä.  Mutta se on kovin kapeakatseinen ja sivuuttaa tutkimustiedon. Tarjonnan lisäämiseksi ja hintojen kohtuullistamiseksi esitetään toimimattomia keinoja: lisää sääntelyä ja valtion tukimuotoja. Reseptin pitäisi olla: lisää kaavoitusta ja laadukasta rakentamista, lisää ihmisten tarpeisiin vastaavia asuntoja.

Monipuolisen kaavoituksen ja riittävän asuntotarjonnan merkitys on tunnistettu laajasti, mutta selonteossa se jää sivuun. Asumisen kustannuksia saadaan kohtuullistettua, kun tontteja ja rahoitusta on saatavilla, liikenneinfraa kehitetään ja lisäsääntelylle laitetaan stoppi. Vapaarahoitteista rakentamista lisäämällä saadaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista enemmän.

Selonteon toimenpide-ehdotuksissa ei huomioida riittävästi toimivien asuntomarkkinoiden merkitystä. Vaikka kehittämisohjelman periaatteissa todetaan, että asuntopoliittisia tavoitteita halutaan edistää monipuolisin keinoin.

Vuonna 2017 eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa asiantuntijaraportissakin suositeltiin valtion asuntorahaston varoja suunnattavaksi kaupunki-infraan, todettiin tarjontatukien kuten ARA-asuntojen lisäävän ongelmia esimerkiksi kohdentumisessa ja segregaatiossa sekä ehdotettiin asuntorakentamisen normien joustavoittamista.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sivuuttanut asiantuntija-arvioita. Siksikö, etteivät ne ole olleet mieleisiä? Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistelemaan asetettu työryhmä laati raportin ja tilannekuvan vuonna 2020. Kokoomus katsoo, että tämän raportin pohjalta olisi ollut mahdollista laatia kestävä ja kannustava asuntopoliittinen kehittämisohjelma.

Hallitus väänsi selontekoa sisäisesti koko viime vuoden. Virkamiestyöryhmän sekä parlamentaarisen seurantaryhmän työ päättyi kiireellä jo marras-joulukuussa 2020. Ja hallitus totta tosiaan muokkasi työryhmän esitystä, lisäämällä esimerkiksi ARA-tuotannon ja korkotuella rakennettavien asuntojen roolia.

Virkamiesnäkemys korosti talouden suhdanteiden huomioimista, sekä valtion tukeman asuntotuotannon kohdistamista, ei lisäämistä, kuten selonteossa nyt linjataan. Lisäksi asiantuntijat esittivät, että pitkällä aikavälillä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa alennetaan. Miksi näitä ei ole selonteossa?

 

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen linja on se, että suomalaiset ansaitsevat toimivat asuntomarkkinat. Kun kunnilla ja kaupungeilla on kannustimet ja resurssit kestävään kasvuun, kaavoitus toimii ja markkinoilla rakennetaan riittävästi asuntoja. Kokoomus kannattaa oman vakituisen asunnon varainsiirtoveron laskemista, se edistäisi ihmisten työnperässä liikkumista.

Kaupunkien ja alueiden kehittämistä varjostaa yhä hallituksen valmistelussa oleva kaavoitus- ja rakennuslaki. Sipilän hallituksen tavoitteena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista, mutta Marinin hallitus aikoo lisätä sääntelyä ja velvoitteita.

 

Arvoisa puhemies,

On valitettavaa, että selonteon esitykset eivät vastaa pitkän linjan asuntopoliittisiin tarpeisiin. Kehittämisohjelmalta olisi tarvittu enemmän asuntopolitiikkaa, vähemmän tukipolitiikkaa. Tulisi huolehtia voimakkaammin asunnottomuuden vähentämisestä ja asumistukikokonaisuuden vaikuttavuudesta.

Pelkästään asumistukikokonaisuus on jo yli 2 miljardia euroa ja tarjontatuet paljon enemmän. Silti Suomessa on aivan liian moni ilman kotia, asuntoa ja turvaa.

Ihmisten asumiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Annetaan asuntomarkkinoidemme toimia, yritysten rakentaa ja ihmisten päästä ensiasuntoon kiinni sekä tarjotaan asumiseen liittyvää tukea sitä tarvitseville. Jotta koti löytyy jokaiselle.

Puheenvuorot täysistunnossa 23.4. (kuntalain väliaikainen muuttaminen)

Arvoisa puhemies! Tämä kuntalain väliaikainen muutos on tosiaan tarpeellinen, ja vaikka monet kunnat ovat jo tehneet päätökset siitä, että hallintosääntöä on muutettu ja näin ollen etäkokoukset ja sähköiset kokoukset on mahdollistettu, niin on tietenkin tarpeellista, että me teemme tämän muutoksen myöskin kuntalakiin, niin että sitä voivat soveltaa myöskin ne kunnat, jotka eivät ole pystyneet hallintosääntöä muuttamaan tai niiden hallintosäännöissä ei ole mahdollistettu etäkokouksia.
Laki tulee tosiaan voimaan mahdollisimman pian. Jos ajatellaan, että tämä väliaikainen muutos antaa kunnanhallitukselle toimivallan poiketa hallintosääntöä koskevasta valtuuston päätöksestä tai päättää valtuuston sijasta hallintosääntöön kuuluvasta asiasta siltä osin kuin on kysymys kunnan toimielinten päätöksentekotavasta, sähköisestä kokouksesta ja toimielimen kokouskutsun lähettämisestä sekä yleisön oikeudesta seurata toimielimen kokousta paikan päältä, niin tämä on varmaan ollut niissä monissa valtuuston kokouksissa nimenomaan se, miten se pystytään mahdollistamaan. Nyt tätä poikkeusta sitten kunnanhallituksella on tässä asiassa toimivaltaa käyttää. Vaikka hallintosäännön päätöksen delegoiminen valtuustolta hallitukselle on iso asia, niin tässä on kuitenkin vain verraten lyhyen ajan laki voimassa elikkä 31.7. asti. Näin ollen valiokunta totesi, että ehdotetulla valtuuston päätösvallan siirrolla pyritään pitämään yllä kunnan päätöksentekokyky poikkeusoloissa, kun tavanomaiset kokousmenettelyt eivät pandemian oloissa ole käytännössä mahdollisia ja ne edellyttäisivät sosiaalisten kontaktien vähentämisen näkökulmasta ei-toivottua kokoontumista.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän sähköisen kokouksen yhdenvertaisen ääni- ja näköyhteyden toteuttamiseen. Valiokunta totesi, että käytännössä nykyiset toimivat ohjelmat ja tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä mahdollista kaikkien osallistujien osalta täysin keskeytyksetöntä kuvayhteyttä, ja näin ollen on hyväksyttävää se, että kun valtuuston puheenjohtaja näkyy ja esimerkiksi valtuutettu, joka valtuuston kokouksessa puhuu, on videoyhteydessä, niin voidaan ajatella, että yhdenvertaisuus nyt tältä osin toteutuisi, koska jos tosiaan kaikilla olisi kuvayhteys päällä, niin välttämättä valtuuston kokous ei sujuvasti menisi eteenpäin.
Sitten tähän toiseen asiaan, mikä myöskin kirjattiin mietintöön. Se on tämä vaalin toimittaminen sähköisessä kokouksessa suljetuin lipuin, koska valtuutetulla on myöskin oikeus sitä esittää ja toivoa. Suljettu lippuäänestys tulee tietenkin esiin henkilövaaleissa, ja tätä ei voida taata, mutta tietenkin kaupungit ja kunnat tähän varautuvat, kuten esimerkiksi nyt tiedän, että on kuntia, joissa tulee tämän kevään aikana kaupunginjohtajavaali, ja se on sellainen, joka varmaan toivottavasti pystytään sitten suljetuin lippuäänestyksin myöskin sähköissä kokouksessa jotenkin toteuttamaan. — Kiitos.
***
Arvoisa puhemies! Kaksi näkökohtaa vielä.
Sähköiset kokousmenettelyt sopivat tietenkin parhaiten silloin, kun kokouksen osallistujat tietävät ja tuntevat toisensa etukäteen. Monesti olen sanonut tässä viimeisen parin kuukauden aikana, että onneksi nyt ei ole ollut vaalikevät, että olisi todella vaikeaa, jos kunnissa olisi ollut uudet valtuustot ja uudet lautakunnat ja valtuustot ottaisivat näitä etäkokouskäytäntöjä käyttöön, tai saati sitten niin, että olisi juuri aloittanut eduskunta täällä ja järjestäytyisimme ja joutuisimme välttämään sosiaalisia kontakteja ja olemaan toisistamme etäällä, joten olisi valiokuntien koheesionkin kannalta erittäin vaikea asia.
Sitten edustaja Kiljunen viittasi kahteen kokoukseen. Tämä lakihan tosiaan mahdollistaa nämä etäkokoukset, mutta ehkä meillä kansanedustajilla on siinä mielessä näissä etäkokousmahdollisuuksissa tiukan vastuun paikka ja tiukan, tarkan harkinnan paikka, että me tiedämme, että meillä monella on monia kokouksia mahdollisesti myöskin päällekkäin samaan aikaan, ja entistä tärkeämmäksi tulee se henkilökohtainen vastuu, että kykenee edellisenä päivänä tai viimeistään sinä aamuna pohtimaan, missä on ja missä ei ole ja ettei ainakaan yritä olla kahta tai kolmea kokousta samaan aikaan päällekkäin. — Kiitoksia, puhemies.

Puhe täysistunnossa 23.4. (hallituksen esitys konkurssilain väliaikaisesta muuttamisesta)

Arvoisa puhemies! Tämän konkurssilain väliaikaisen muutoksen tavoitteena on tosiaan estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen asettaminen konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämisen perusteella ja siten varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden maksukyvyttömyys voi koronapandemian päättymisen jälkeen korjaantua. Lisäksi esityksen tavoitteena on estää konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttö perinnässä silloin, kun yrityksen maksuvaikeudet ovat tuoreita ja johtuvat siten todennäköisesti koronavirustilanteesta.
Monella yrityksellä on tällä hetkellä vakava, syvä kassakriisi, ja siinä mielessä moni yritys on ajautunut tahtomattaan konkurssin partaalle. Siinä mielessä tämä konkurssilain väliaikainen muutos on tärkeä, tarpeellinen ja perusteltu, ja on helppo olla samaa mieltä edustaja Sjöblomin kanssa siitä, että tämän väliaikaisen konkurssilain muutoksen lisäksi tarvitsemme myös konkurssilain suuremman remontin. Erityisesti tykkäsin tästä edustaja Sjöblomin ajatuksesta ”armollisemmasta konkurssilaista”, koska kyllä henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus ja sen jälkeinen toinen mahdollisuus on pystyttävä takaamaan.
Mutta jos on mahdollista, niin yritys voisi myöskin tämän konkurssin partaalle menemisen ehkäistä tällä yrityssaneerauksella, jonka edustaja Huttunenkin äsken nosti esiin. Yksi toimiva keino nimenomaan olisi se, jos pankki ja velkojat tekisivät puoltoja näistä yrityssaneerauksista, koska silloin kun pankki ja velkojat eli viidennes velkojista tekee sen puollon, se kestää vain pari päivää. Tiedämme tästä ihan suuren yrityksen: Stockmann ilmoitti maanantaina yrityssaneerauksesta, päätös tuli keskiviikkona. Elikkä se on vain muutaman pankkipäivän tapahtuma, mutta jos yritys itse hakeutuu yrityssaneeraukseen, se on noin kahden kuukauden prosessi, ja mikään yritys ei kestä tällä hetkellä sitä, että heidän pitäisi itse lähteä sitä yrityssaneeraukseen hakeutumista tekemään, koska heillä on akuutti kassakriisi. Heillä ei ole näkymää tulevasta. Heille tulee tavallaan vain lisää kuluja, ja tässä tilanteessa se kaksi kuukautta on ihan liian pitkä aika.
Eli jokainen ymmärtää, että ainut keino pelastaa yrityksiä konkurssista tässä koronatilanteessa on saada yrityssaneeraus käyntiin siten, että pankit puoltavat niitä. Viime talouskriisin jälkeen pankkien puoltoja on hankaloitettu siinä mielessä, että jos pankit puoltavat yrityssaneerausta, he joutuvat mitätöimään aiemmat velkansa tässä tilanteessa. Tämä tarvitsisi oikeasti isoja muutoksia ja nimenomaan kannustusta siihen, että yrityssaneerausta pystyttäisiin nopeuttamaan ja samaaan myöskin sitä kautta helpotuksia yrityksille.

Puheenvuoro täysistunnossa 23.4. (hallituksen esitys vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi)

19.11
Mari-Leena Talvitie kok
Arvoisa puhemies! On tosiaan selvää, että lukuisissa yrityksissä kassakriisi syvenee. Aluksi se varmaan kosketti niitä ravintola‑ ja palvelualan yrittäjiä, mutta tässä huhtikuussa on nähty, että se on laajentunut lähes joka alalle. Tuska koronasta johtuvasta kassakriisistä ajaa yrityksiä konkurssin partaalle, ja vaikka me kuinka tekisimme poikkeuslakia siihenkin, että konkurssimenettely ei ole samanlainen, niin silti suuri osa yrittäjistä kulkee tahtomattaan koronasuossa. Siinä suossa ne tyhjät lupaukset ja esitykset, jotka eivät ole vaikuttavia, eivät tarjoa niitä pitkospuita, joita näkymään tarvittaisiin.
Senpä takia kokoomus on esittänyt erilaisia toimenpiteitä, mutta jos koko eduskunta tai hallitus on niistä samaa mieltä, niin ei niitten tarvitse olla kokoomuksen esityksiä, ne voivat olla koko tämän salin esityksiä.
Mitä edustaja Laakso sanoi tästä Suomen Yrittäjien esityksestä alvin palautuksesta, niin se ehkä kertoo vain siitä, että mikä tahansa puolue olisi voinut ottaa ne esitykset ihan samalla tavalla kuin monet liitot tekevät esityksiä. Jos esityksen kertoo eteenpäin, niin silloin varmaan se kertoo myöskin siitä, että on korvat ja kyky kuunnella sitä kenttää ja sitä esitystä.
On tärkeää tosiaan, että yrityksille saadaan nopeammin ja tasapuolisemmin kassaan rahaa. Tähän on pakko vielä todeta myöskin tämän Finnveran osuus. Sielläkään kriteerit eivät pelasta akuutilta kassakriisiltä. Valtion takaama kalliskorkoinen ja lyhytaikainen laina ei ole ratkaisu tähän akuuttiin kassakriisiin. Miten kampaaja tai kahvila, pienpanimo tai vaikka rakennusliike voisi ottaa lainaa — monesta pankista sitä tarjotaan yli viiden prosentin korolla — kun ei ole näkymää siitä tulevaisuudesta, milloin sen lainan voisi maksaa takaisin?
Varmaan kaikki olivat hyvin tyytyväisiä tähän lainavaltuuteen, 10 miljardiin, mutta totuushan oli tällä viikolla se, että siitä on käytetty kaksi prosenttia. Yritykset ovat saaneet Finnveran takaamia lainoja mediatietojen perusteella, jotka ovat tulleet TEMistä, noin reilu 200 miljoonaa euroa. Syyt, minkä takia yritykset eivät ole sitä voineet ottaa, ovat nimenomaan lyhytaikainen maksuaika takaisin ja kallis korko, eli se on kallista rahaa, ja ei ole siitä näkymää, milloin sen lainan voisi maksaa takaisin.
Mitä tulee vielä tähän lisätalousarvioon, niin on tärkeää, että lapsia ja nuoria tuetaan ja myös liikuntaan ja urheiluun laitetaan rahaa. Tämä 19 miljoonaa euroa on kädenojennus, mutta kun tiedetään, että pelkästään lajiliitot ja seurat laskivat, että 81 miljoonaa ovat koronaviruksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset näille lajiliitoille ja seuroille tämän Olympiakomitean teettämän selvityksen perusteella, niin sitä lisärahaa sinne tarvitaan. Kokoomus sitä myöskin sinne esitti sen 80 miljoonaa euroa.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän maatalouden työvoiman saatavuuteen: Teimme ennen pääsiäistä eduskunnassa nämä lakimuutokset, mutta sen jälkeen hallitus linjasi terveyskärjellä, että Suomeen pääsee kevätkaudella vain 1 500 kausityöntekijää, vaikka viljelijät, puutarhurit ja marjatilalliset arvioivat, että ennen kesää akuutti tarve on noin 3 700—4 000 kausityöntekijää. Useassa valiokunnassa on varmasti käsitelty tähän liittyviä asioita ja niin sanotusti lakimuutokset on tehty, mutta toivoisin, että kun tiedämme, että tämä 1 500 ei riitä mihinkään, niin hallitus voisi nyt nopeasti linjata, että se määrä olisi myöskin piakkoin suurempi.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee kuntien tilanteeseen, niin kuntien tilanteessa näkyvät tietenkin vähenevät verotulot mutta myöskin sairaanhoitopiirien varautuminen ja sieltä tulevat lisäkulut eli kaksin puolin tulee vaikutuksia. Tässä on pieniä kädenojennuksia, mutta toivottavasti hallitus tuo nyt nopeasti myös tämän erikoissairaanhoidon osalta elikkä sairaanhoitopiirille erityisen ja erilaisen suoran tuen, jossa nimenomaan ne koronaan varautumiseen liittyvät kulut korvataan.
Loppuun on pakko todeta edustaja Kiljuselle ja edustaja Ovaskalle, että ymmärrämme kaikki, että viime päivinä ja viikkoina on täällä pesty käsiä, mutta en kyllä ymmärrä sitä, että hallitus pesee käsiään siitä vastuusta, [Puhemies koputtaa] mikä näihin kriteereihin liittyy.