Puhe lähetekeskustelussa turvallisuusympäristön muutoksesta

Arvoisa puhemies

Käsittelen puheessani rauhan merkitystä, kokonaisturvallisuutta ja Suomen Nato-sopivuutta. Olen jo pitkään kannattanut Suomen hakemista puolustusliitto Naton jäseneksi. Siitä huolimatta kuuntelen tulevien viikkojen asiantuntijapuheenvuorot valiokunnassa, myös mahdollisen kritiikin, herkällä korvalla.

Kun Venäjä aloitti helmikuussa silmittömän hyökkäyssodan Ukrainaan, monelle suomalaiselle nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Nämä myös herättivät valtavan halun auttaa ukrainalaisia ja Ukrainaa.

Isovanhempani, kaksi sotaveteraania ja kaksi lottaa, olivat kaikki sota-ajan nuoria. Ukki ja paappa sekä mummini viettivät parhaat nuoruusvuotensa maatamme puolustaen, mummini Karjalan kannaksella ilmavalvonnassa lottana.

 

Sota-ajan kokemuksista ja itsenäisyyden puolustamisesta johtuen ruokolahtelainen mummini toimi ja painotti, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Hän myös neuvoi meitä lapsenlapsia arvostamaan, rakentamaan ja vaalimaan rauhaa. Ja sitä, että rauha koostuu monista asioista – se on tärkeää niin maiden, kuin kansakuntien, ihmisten välillä.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että käymme niin eduskunnassa kuin kansakuntana tätä keskustelua ja tulevia päätöksiä turvallisuusympäristömme muutoksesta rakentavassa hengessä, srauhaa rakentaen. Se tarkoittaa myös kuuntelemista ja kunnioitusta erilaisia näkökulmia kohtaan.

Valitettavasti Venäjä ei halua enää kunnioittaa rauhaa. Kuten ajakohtaisselonteossa lukee, kansainvälisissä suhteissa luottamus Venäjään on romahtanut. Se on sivuuttanut diplomatian, kaikki kansainväliset sopimukset ja julmasti pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen, huoltovarmuuteen ja irtautumiseen venäläisestä energiasta, ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

Venäjän raju hyökkäys muutti koko Euroopan turvallisuustilannetta pysyvästi. Se on muuttanut myös suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi. Esimerkiksi Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

Ennen kaikkea kyse on Suomen kokonaisturvallisuudesta. Meidän on tehtävä kaikki keinot kokonaisturvallisuutemme vahvistamiseksi. Tärkeää, että maanpuolustuksen ja turvallisuuden resursseja lisätään, kuten lisätalousarviossa ja kehysesityksessä on tehty – hyvä niin.

Meidän on rakennettava kaikella varautumisella ja päätöksillä ensisijaisesti rauhaa. Tämä tarkoittaa, että eduskunnan on huomioitava myös ne turvallisuusviranomaiset, jotka ovat keskeisiä toimijoita ja tekijöitä myös rauhanaikana, ja niiden välttämättömät riittävät resurssit. Näitä on Rajan lisäksi myös poliisi ja pelastustoimi. Poliisimme toimii 24/7 sisäisen turvallisuuden puolustajana ja takaajana, mukaan lukien kyberpuolustus. Poliisin ohella koko rikosoikeudellinen ketju, tuomareista syyttäjänlaitokseen tarvitsee lisäresursointia.

Viime vuodet olemme niin sisäisen turvallisuuden kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekojen yhteydessä todenneet, ettei enää ole selkeää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa. Suomessa mahdolliset näkyvät vaikuttamiskeinot, jotka tapahtuvat ja joita johdetaan maamme rajojen ulkopuolelta, vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen, jopa yksittäisten kansalaisten turvallisuuteen. Näitä voivat olla monet informaatio-, hybridi- ja kybertoimet. Maakaupat, energiaratkaisut, miinasopimukset ja monet nykyiset ns.akilleen kantapäämme kaipaavat korjausliikkeet.

Arvoisa puhemies

Sitten muutama sana Natosta.

Puolustuksemme on pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka Nato-jäsenyyttä emme ole kansakuntana pohtineet vaan puhuneet Nato-optiosta. Ajattelen, että Nato-jäsenyys olisi nimenomaan paras rauhan tae ja puolustusratkaisu Suomelle. Kokoomus on ollut sitä mieltä vuoden 2006 puoluekokouksesta lähtien.

Käytännössä Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Venäjää kohtaan sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, alle 50 miljoonaa euroa vuositasolla.

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

Vaikka kuinka yritämme ajatella ja toimia niin, etteivät lapsemme ja nuoremme liiaksi ajattelisi sotaa, uutisoinnilta on vaikea välttyä. Tiedän, että monissa olohuoneissa, keittiön pöydissä ja jopa iltasadun lomassa on noussut viime aikoina vaikeita, lähes mahdottomia kysymyksiä Ukrainan sodasta ja mitä se tarkoittaisi meille.

Huhtikuun alussa kuuntelimme tässä salissa Ukrainan presidentin liikuttavan ja koskettavan puheen. Hän kuvasi Venäjän silmitöntä julmuutta. Hän toi esiin ukrainalaisten taistelutahtoa, tuskaa. Myös rohkeutta ja peilasi sitä Suomen rohkeuteen talvisodan aikaan.

Turvallisuuspoliittiset päätökset on vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

Loppuun kiitokset koko valtiojohdolle, presidentti, pääministeri, ulkoministeri – hyvästä ja ryhdikkäästä toimista.

Arvoisa puhemies: katse tulevaisuuteen, katse nato-jäsenyyteen!

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Euroopan uusi aika

Mari-Leena TEK

 

Euroopan turvallisuustilanne muuttui pysyvästi, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyssodan Ukrainassa. Venäjä repi kansainväliset sopimukset ja on pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa.

Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen ja varautumiseen sekä ihmisten hyvinvointiin, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

Euroopan uudet linjaukset vaikuttavat myös teknologisiin valintoihin ja ratkaisuihin. Valmistelussa oleva EU:n Fit for 55-ilmastopaketti, kaasudirektiivi ja monet muut tekijät, kuten huoltovarmuus ja omavaraisuus, puhdas ruoka ja energian tarpeet on peilattava uuteen tilanteeseen.

Irtaantuminen venäläisestä energiasta vauhdittaa vihreää siirtymää. Tärkeää on, että suomalaisissa yrityksissä ollaan näihin valmiina.

Monet yritykset joutuivat lopettamaan Venäjän toimintonsa äkillisesti. Kustannuksia on vaikea arvioida, kun samalla iso vientimaa poistuu lähimarkkinoilta.

Suomen on aika tehdä keväällä ripeitä, mutta harkittuja ja kestäviä turvallisuuspoliittisia valintoja. Sillä osaltaan varmistetaan, että myös kansainväliset tekniikan osaajat, yritykset ja investoijat näkevät Suomen vakaana maana jatkossakin.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 2/2022.

Kevään turvallisuusratkaisuilla rakennetaan rauhaa

(Julkaistu Kaleva Median paikallislehdissä)

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, monella suomalaisella nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Isovanhempani olivat syntyneet 20-luvun alussa. Laihialainen mummani toimi lottana ja paappani oli sodassa seitsemän veljensä kanssa, joista yksi kaatui. Ruokolahtelaiset isovanhempani olivat molemmin sodassa Karjalan kannaksella.

 

Mummini toimi parhaat nuoruusvuotensa kannaksella ilmavalvonnassa lottana. Sota-ajan kokemuksista johtuen hän toimi siten, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Mummi opetti myös meitä lapsenlapsia arvostamaan ja vaalimaan rauhaa. Rauha koostuu monista asioista ja se on tärkeää niin maiden, kansakuntien kuin naapureiden välillä.

 

Valitettavasti Venäjä ei halunnut vaalia rauhaa. Se on sivuuttanut kaikki kansainväliset sopimukset ja pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

 

Hyökkäys muutti Euroopan ja sen mukana Suomen turvallisuustilannetta pysyvästi. Se muutti myös meidän suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi.  Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

 

Puolustuksemme on jo pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka emme olekaan Naton jäsenmaa. Ajattelen, että Nato olisi Suomelle paras puolustusratkaisu ja rauhan tae. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä Joensuun puoluekokouksesta 2006 lähtien. Lappeenrannan puoluekokouksessa 2016 päivitimme linjaksi, että Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

 

Natoon liittyminen on monivaiheinen diplomaattinen ja poliittinen prosessi. Siihen vaikuttaa hakijamaan ja olemassa olevien Nato-maiden poliittiset prosessit ja se, kuinka toivottu hakijamaa on jäseneksi.

 

Sipilän hallitusohjelman mukaisesti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teetettiin selvitys vuonna 2017. Selvityksen mukaan Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Pohjois-Euroopassa sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, sillä Nato on pienten kulujen organisaatio. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset ja kyse olisi pienestä hinnasta turvallisuutemme parantamiseksi.

 

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. Eduskunta saa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon päivityksen huhtikuun lopussa. Sen yhteydessä valtionjohto ilmaisee kannan mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemiselle. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

 

Turvallisuuspoliittiset päätökset vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja sen takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

 

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok)