Home › 2020 › Page 5

Yearly Archives: 2020

Puheenvuorot täysistunnossa 6.4. (yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikainen järjestäminen)

Arvoisa puhemies! Tämä yrittäjän työttömyysturvaoikeuden väliaikainen mahdollisuus on hyvä askel oikealla polulla, mutta se on valitettavasti pieni, eikä se ole riittävän vaikuttava eikä myöskään tarpeeksi suuri siinä mielessä, että voisimme kokonaisuudessaan sanoa, että yrittäjät saavat tästä toivoa ja sitä näkymää, mitä he tarvitsevat tällä hetkellä. Mutta tässä salissa on viime viikkoina säädetty monia pieniä esityksiä, ja yhdessä ne tietenkin voivat sitten toimia sellaisena näkymänä, että tästä meidän yhteisestä koronasuosta pystytään sitä näkymää antamaan niin yrittäjäkentälle, elinkeinoelämälle kuin myöskin työntekijöille. Nyt me tosiaan säädämme työttömyysturvaoikeudesta, että työmarkkinatukea voitaisiin maksaa päätoimisesti yrittäjänä työskennelleelle henkilölle, jonka päätoimisen työskentelyn yrityksessä katsottaisiin päättyneen ja tämän päättymisen osalta olisi selvänä syynä hyvin laajalle levinnyt vakava tartuntatauti, eli tämä yritystoiminnasta saatava tulo olisi merkittävästi vähentynyt, mutta hyvä on tietenkin se ja aivan elinehto tälle väliaikaiselle toimenpiteelle, että yritystoimintaa ei sinällään tarvitsisi lopettaa.
Kuten edustaja Marttinen tuossa äskeisessä hyvässä puheenvuorossaan toi esiin, työelämän murros on iso ja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana meillä on ollut paljon työntekijöitä, jotka ovat olleet työntekijöitä, palkansaajia ja osaajia samaan aikaan kun myöskin yrittäjiä, ja näin ollen jotta me pystymme myöskin lainsäädännöllä vastaamaan tähän työelämän murrokseen ja muutokseen, mikä on ollut jo toistakymmentä vuotta meidän yhteiskunnassa, tämäkin on yksi askel oikeaan suuntaan. Viime kaudella kokoomus-keskusta-siniset-hallituksessa saimme aikaan sen, että säädimme yrittäjän perheenjäsenelle oikeuden työttömyysturvaan — perheenjäsenelle, puolisolle, avopuolisolle tai perheen lapselle, joka on joskus työskennellyt yrityksessä, saatiin tosiaan ekaa kertaa säädettyä tämä oikeus työttömyysturvaan — ja vaikka tämä on nyt työmarkkinatuki, joka suuruudeltaan tuntuu varmaan riittämättömältä vaikeassa tilanteessa, kun ajatellaan yrittäjiä, se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Toisekseen vielä tähän yrittäjien ja varsinkin palvelualan yrittäjien tilanteeseen, arvoisa puhemies: Viime viikot ovat täyttyneet palautteesta, itse asiassa reilu viikko, siitä, että yrittäjät, jotka toimivat palvelualalla, eivät saa lainaa Business Finlandilta eivätkä saa takauksia Finnveralta. Ja minkä takia eivät saa? Sen takia, että heidän oma pääoma on joko negatiivinen tai se on heikentynyt. Minkä takia se on heikentynyt tai se on negatiivinen? Sen takia, että yritys on kasvanut, tai sen takia, että toimipiste on lakkautettu, tai sitten sen takia, että yksinkertaisesti ei ole ollut mahdollisuutta satsata siinä vaiheessa siihen omaan pääomaan sitä määrää. Tähän toivoisin, että hallitus kiinnittäisi huomiota, koska nyt jos tähän kriteeriin, että on liian vähän pääomaa tai se on heikentynyt tai negatiivinen tai yrityksellä on esimerkiksi maksuhäiriömerkintä viimeisen parin vuoden ajalta, ei kiinnitetä nyt tarpeeksi huomiota, niin niistä kaikista toimista huolimatta, mitä me täällä salissa teemme — puhutaan 10 miljardista, 15 miljardista, miljardeista sinne yrityskentälle ja tavallaan annetaan sitä näkymää lainoituksen kautta, joka ei kaikille edes ole varteenotettava vaihtoehto muutenkaan, koska ei ole näkymää siitä, miten sen lainan voisi maksaa — on erittäin hankalaa, ja toivon, että hallitus nyt tekee niitä toimia, joita eduskunta on silloin lauantaina 28.3. edellyttänyt, eli että ripeästi tuodaan palvelu- ja ravintola-alan yrityksiin ja niiden liiketoimintaan vaikuttavat mahdolliset tukipaketit. — Kiitos.
***
Arvoisa puhemies! Tuossa äskeisessä puheenvuorossa— kun tuolta etätyöpisteestä, omasta työhuoneestani juoksin tänne, niin saattoi olla, että alussa unohdin sanoa hallitukselle kiitokset tästä esityksestä. Sen haluan vielä sanoa, että tämä on tosiaan hyvä avaus yrittäjän työttömyysturvan osalta, ja samalla tavalla kuin edustaja Laakso, niin toivoisin, että kun olemme huomanneet, että tässä erittäin vaikeassa ja hankalassa koronatilanteessa on saatu myöskin jotain sellaisia esityksiä tänne saliin, joilla tavallaan vain se erittäin vaikea tilanne on saanut meidän järjestelmämme niin toimimaan, niin tässä olisi yksi esitys, jota olisi syytä arvioida myöskin tämän koronatilanteen jälkeen niin, että jos sitä jotenkin voitaisiin jatkaa. — Kiitos.
FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kirjallinen kysymys lastensuojelun resursseista, turvakotien toimivuudesta sekä lasten ja nuorten tukemisesta ja suojelemisesta poikkeusoloissa

Lasten arjessa on nyt vähemmän aikuisia ja vähemmän turvaverkkoja. Riski siihen, että lapsen tai nuoren hätää ei huomaa kukaan, kasvaa. On erityisen tärkeää, että pystymme myös poikkeusoloissa suojelemaan lapsia ja nuoria.

 

Suomessa aloitettiin maaliskuussa poikkeuksellisen kovat toimet korona-virusepidemian hillitsemiseksi. Poikkeusolojen myötä koulut sulkivat ovensa ja lapset siirtyivät pääosin kotona tapahtuvaan etäopetukseen ja vain pieni osa jatkoi lähiopetuksessa. Samaan aikaan perheissä vanhemmat aloittivat etätyöskentelyn tai miettivät miten käy oman yritystoiminnan tai kuulivat, että heidät on lomautettu, jopa irtisanottu. Kymmenissä tuhansissa perheissä etäopetuksen ohjaamisen lisäksi mieltä painaa vahva huoli perheen taloudellisesta pärjäämisestä, lähisuhde- tai perheväkivallasta tai liiasta alkoholinkäytöstä. Tämä tulee näkymään lähitulevaisuudessakasvavana tarpeena erilaisissa perheiden tukitoimissa kuin myös lastensuojelun sijaishuollon ja ensi- ja turvakotien palveluissa.

 

Samalla kun hallitus valmistelee rajoitustoimenpiteitä ja niiden jatkamista, sen on tunnistettava ja varauduttava lastensuojelutarpeen kasvuun, sijaishuollon ja ensi- ja turvakotipaikkojen riittävyyteen sekä lasten ja nuorten tukemiseen ja suojelemiseen näissä vaikeissa poikkeusoloissa. Suurin osa lasten ja nuorten palveluista tapahtuu kuntien kautta – joten kunnat tarvitsevat ripeästi ohjeistusta, tukea ja myös resursseja.

 

Rajoitusten aika maaliskuussa on näyttäytynyt lastensuojelussa tyynenä lähestyvän, mutta todennäköisenmyrskyn edellä. Kevät on tyypillisesti monille sote-alan toimijoille kiireistä aikaa mielenterveysongelmien kasvaessa ja koulun lukuvuoden lähestyessä loppuaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kevätkausina lastensuojelun ympärivuorokautisten sijaishuoltopalveluiden paikat ovat tyypillisesti varsin täynnä – ja niin myös tänä vuonna.  Hiljaisten signaalien myötä on kuitenkin nähtävissä, että perheiden tilanteet voivat kriisiytyä hyvin äkillisesti ja vakavasti.

 

Jos perhe on akuutissa kriisissä, perheenjäsenten sijoitus turvakotiin tai sijaishuoltoyksikköön tai -perheeseen voi olla välttämätöntä. Lastensuojelulaki antaa mahdollisuuden joko kiireelliseen tai avohuollon sijoitukseen kriisiajan yli. Sijoituksen ei välttämättä tarvitse olla pitkäaikainen, mutta jo nyt kuntakentältä nousee esiin huoli sijaishuoltopaikkojen vähyydestä. Jo tälläkin hetkellä esimerkiksi kehitysvammaisten tai päihdeongelmaisten lasten tarpeisiin vastaaminen sijaishuollon keinoin on liki mahdotonta paikkatilanteen vähyyden takia. Osalla kunnista ei siis ole käytettävissään juurikaan sijaishuoltopaikkoja, ei sijaisperheitä tai laitospaikkoja, omia eikä ostopaikkoja. Myös sijaishuollon rekrytointiongelmia on joka puolella Suomea. Vastaavaa viestiä on alkanut kuulua myös ensi- ja turvakoteja koskien.

 

Tilanteessa voidaan onnistua, mutta se vaatii vankkaa ja ennakoivaa poliittista ohjausta ja tukea. Sosiaali- ja terveysministeriön on valjastettava kaikki toimijat puhaltamaan yhteen hiileen, niin kunnat ja niiden lastensuojeluyksiköt, lupa- ja valvontaviranomaiset sekä alan yksityiset, niin pienet kuin suuret, toimijat. Kuntien on pystyttävä vastamaan kasvavaan palveluntarpeeseen huhti-toukokuussa sekä ennen kaikkea tukemaan ja suojelemaan lapsia, nuoria ja perheitä näissä poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. Nyt on murrettava hallintorajat ja virheiden sijaan etsittävä tietä ja toimia, miten tämä kaikki on mahdollista.

 

Vuonna 2018 pelkästään kuusikkokaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku) oli sijoitettuna lapsia ja nuoria kunnallisiin lastensuojeluyksiköihin noin 200 000 hoitovuorokauden ajan ja yksityisten yritysten tai järjestöjen ylläpitämiin lastensuojeluyksiköihin noin 400 000 hoitovuorokauden ajan.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Miten hallitus on ohjeistanut ja tukenut kuntia varautumaan poikkeusoloissa perheiden tilanteisiin?

 

Miten taataan, että kunnilla on poikkeusoloissa käytössään riittävä määrä lastensuojelupaikkoja, joko omana palveluntuotantona tai ostopalveluiden kautta?

 

Miten ministeriö on ohjeistanut lupaviranomaiset tarvittaviin nopeampiin ja joustavampiin lupaprosesseihin poikkeusoloissa, jotta lapsen ja perheen etu voivat toteutua kriisitilanteissa välittömästi?

 

Miten hallitus on ohjeistanut kuntia ja lastensuojelutoimijoita, esimerkiksi rekrytoimaan henkilökuntaa ja nostamaan resurssointia?

 

Onko hallitus edistänyt poikkeusoloissa lisäpaikkojen käyttöönottoa ja palveluiden tarjonnan nostamista niin lastensuojelun ympärivuorokautisissa palveluissa kuin ensi- ja turvakodeissa?

 

 

Puheenvuoro täysistunnossa 6.4. (opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevat väliaikaiset rajoitukset)

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvä jatkaa edustaja Holopaisen ja edustaja Hopsun hyvien puheenvuorojen jälkeen. Suomessahan tosiaan maaliskuussa aloitettiin hyvin poikkeukselliset toimet tämän koronavirusepidemian hillitsemiseksi. Poikkeusolojen myötä koulut sulkivat ovet ja lapset siirtyivät pääosin kotona tapahtuvaan etäopetukseen ja vain pieni osa jatkoi lähiopetuksessa. Oli hienoa, että tämä onnistui näin nopeasti, ja kiitos siitä tietenkin rehtoreille, opettajille, henkilökunnalle ja erityiskiitos vanhemmille.
Nyt kun näitä rajoitustoimia esitetään vielä syystäkin jatkettavaksi, niin sitä turnauskestävyyttä varmasti koetellaan siellä kymmenissätuhansissa kodeissa. Meillä on kuitenkin noin 600 000 peruskoululaista, ja kymmenissätuhansissa perheissä etäopetuksen ohjaamisen lisäksi mieltä painaa vakava huoli perheen taloudellisesta pärjäämisestä, lähisuhde- tai perheväkivallasta ja jopa liiasta alkoholinkäytöstä. Tämä tulee näkymään myös lähitulevaisuudessa kasvavana tarpeena erilaisissa perheiden tukitoimissa kuin myös lastensuojelun, sijaishuollon ja ensi- ja turvakotien palveluissa. On siis tärkeää, että samalla kun hallitus valmistelee näitä rajoitustoimenpiteitä ja pohtii niiden kaikkinensa vaikutuksia ja jatkamista, niin hallitus myös tunnistaa ja varautuu erityisesti tähän lastensuojelutarpeen kasvuun ja sijaishuollon ja ensi- ja turvakotipaikkojen riittävyyteen ja yleensäkin näkee lasten ja nuorten hädän, varautuu lapsien ja nuorten tukemiseen ja suojelemiseen myös näissä vaikeissa poikkeusoloissa. Ja siihen myöskin kunnat tarvitsevat resursseja ja ohjeistusta ja tukea.
Arvoisa puhemies! Ammatillisessa koulutuksessa etäopiskelun ohella on todella tärkeää, että valmistumassa olevat opiskelijat pystyvät suoriutumaan opinnoistaan ja saavat näytöt suoritettua tänä keväänä samaten kuin peruskoulunsa päättämässä olevat opiskelijat. Ammatillisessa koulutuksessa erityisesti näitten henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien ja kehittämissuunnitelmien, hoksien, merkitys on korostunut tämän etäopiskelun aikana, koska jos hoksit on hyvin tehty, ne toimivat hyvänä ohjenuorana opiskelijoille. Niin ammatillisessa koulutuksessa kuin muutenkin on tärkeää, että nämä opiskelijahuollon palvelut ovat opiskelijoiden tiedossa tai oppilaan tiedossa, käytettävissä ja toimivat myös etänä. Meillä pelkästään peruskoululaisista lähes 60 000 lasta ja nuorta on tehostetun tuen piirissä ja erityisen tuen piirissä on noin 45 000 oppilasta viime syksyn Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Eli lähes 600 000:sta peruskoulun oppilaasta lähes viidennes on joko tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä.
Arvoisa puhemies! Näiden rajoitusten osalta nyt tietenkin mennään sinne toukokuun melkein puoleenväliin, mutta olisi tärkeää, että pystyttäisiin myös pohtimaan, milloin voimme näitä rajoituksia purkaa. Kokonaistilanne arvioiden on tärkeää, että koulut voisivat vielä tänä keväänä ennen kesälomille lähtöä toimia niin normaalisti kuin nyt voi tässä tilanteessa toimia lähiopetuksessa. Tällä voitaisiin puuttua mahdollisiin oppimisvaikeuksiin, nähtäisiin lapset, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, erityisesti tämän kevään osalta vakavammassakin vaarassa, ja lapset, joille tämä pari kuukautta on ollut erityisen hankalaa aikaa. Jos koulut olisivat auki vielä toukokuun lopulla, niin näiden lasten ja nuorten hätä ja ongelmat tulisivat nähdyksi paljon selkeämmin, koska tilannehan oli tuossa maaliskuun lopussa se, että lastensuojeluilmoitukset selkeästi laskivat etäopetukseen siirtymisen jälkeen, mutta todellisuus ei ole kuitenkaan se, että ne perheiden tilanteet tai hätä tai ne ongelmat siellä perheissä olisivat vähentyneet, vaan tilanne on vain se, että sitä lasten ja nuorten hätää ei kukaan näe, tai ainakaan kukaan sellainen vastuullinen vanhempi aikuinen ei näe, joka voisi tälle asialle jotain tehdä. Siinä mielessä on tärkeää, että pystytään nyt kunnille antamaan vielä tukea ja ohjeistusta siihen toimintaan, on sitten kyse erityisen tuen tarpeesta tai opiskelijahuollosta tai muusta, koulukuraattorin toiminnasta.
Sitten vielä loppuun kuntataloudesta. On siis todella tärkeää, että me emme tee niitä samoja virheitä, mitä tehtiin 90-luvulla. Lapsia ja nuoria ei voi laittaa tämän koronaviruspandemian maksajiksi, ja siinä mielessä kuntataloutta on nyt tuettava. Toivottavasti hallitus huomenna tai keskiviikkona antaa niin sanotun kriisimiljardin tähän kuntien talouden ja toimintaedellytysten tukemiseen. Kokoomus on sitä esittänyt, että suoraa tukea sairaanhoitopiireille sen puolen miljardin verran ja toinen puoli miljardia sillä tavalla, että se tulisi kiinteistö- ja kunnallisveron, yhteisöverojen menetettyjen verotulojen kompensointina.
Vain sitä kautta, että pystymme antamaan kuntatalouteen sitä tukea, voidaan panostaa sinne ennalta ehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin, koska jos kuntatalous jatkaa siinä kurimuksessa, missä se tällä hetkellä suurimmassa osassa on, niin kunnat karsivat kaiken sen ennalta ehkäisevän palvelun ja kaiken sen palvelun, joka sitten loppujen lopuksi olisi kuitenkin sitä oikea-aikaista tukea ja jolle olisi tarvetta. Siinä mielessä tarvitaan nyt erityisesti tämän loppukevään aikana tukitoimenpiteitä, joissa murretaan hallintorajat ja etsitään se tie ja toimintatavat, miten on mahdollista tukea ja nähdä lasten, nuorten ja perheiden hätä ja auttaa heitä.

Puheenvuoro täysistunnossa 6.4. (kausityöntekijät)

Arvoisa puhemies! Meillä on siis käsittelyssä tämä hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Ei ole kuin muutama päivä siitä, kun käsittelimme tätä samaa hallituksen esitystä lähetekeskustelussa, ja sen jälkeen olemme hallintovaliokunnassa kuulleet hyvin suppeasti ja tänään sitten jo saimme mietinnön valmiiksi. Tämä poikkeuksellinen kiire tässä hallituksen esityksessä on toisaalta ymmärrettävää, mutta kuten toimme myöskin tässä mietinnössä esiin, niin kun se on esitelty niin kiireellisesti, kaikista hyvän hallintotavan ja lainvalmistelun prosesseista on menty alempaa kuin siitä, missä on ollut alin rima.
Valiokunta pitää tätä asian kiireellisyydestä johtuen hyväksyttävänä, mutta toteamme, että tästä huolimatta hallituksen esitys olisi tullut valmistella yhteistyössä ainakin ulkomaalaislainsäädännön kokonaisuudesta vastaavan sisäministeriön ja keskeisen lupaviranomaisen, Maahanmuuttoviraston, kanssa, koska tällaisella yhteistyöllä olisi valiokunnan käsityksen mukaan voitu välttää ne epäselvyydet, ristiriidat ja muut ongelmakohdat, jotka hallituksen esitykseen sisältyivät lakiehdotusten perustelujen ja säännösehdotusten välillä sekä myös perustelujen sisällä. Vaikka tilanne on se, että niin monia rajoja tällä hetkellä suljetaan tämän poikkeuksellisen tilanteen takia, niin hallinnollisia siiloja ja ministeriöiden välisiä raja-aitoja meidän pitäisi nyt pystyä ylittämään ja tekemään sitä yhteistyötä niin, että lainsäädäntöä valmisteltaisiin selkeästi paremmin yhteisen koordinaation myötä eikä niin, että jokainen pitää kiinni siitä omasta näkökulmastaan tai kapeasta katseikostaan.
Arvoisa puhemies! Tässä on tosiaan merkittäviä muutoksia, jotka on nopeasti valmisteltu valiokunnassa. Kiitos niistä valiokuntaneuvoksille, ja kiitos myöskin hyvähenkisestä käsittelystä hallintovaliokunnassa puheenjohtajalle ja koko valiokunnalle. Tässä on myöskin voimaantuloa kavennettu sinne lokakuuhun ja otettu mukaan opiskelijat. Tässä on myöskin pohjalla tämä komission tiedonanto, joka annettiin siis vasta viime viikolla, 30.3. Komission tiedonannossahan otettiin säännökset tästä huoltovarmuudesta ja työmarkkinoiden toimivuudesta, mutta nyt sitten tavallaan irtaudutaan niistä tehtävistä, siitä pelkästä komission tiedonannosta, ja tulevalla asetuksella, joka sitten valtioneuvoston torstain istunnossa tullaan käsittelemään, käydään tarkemmin, mitä aloja tämä koskee.
Kysyin jo viime torstain lähetekeskustelussa, koskeehan se tätä luonnontuotealaa. Tänään valiokunnassa käytiin vielä keskustelua, miten laveasti esimerkiksi maa- ja metsätalousala on mukana, ja tähän nyt tuon vielä esiin, että toivottavasti tämä nyt koskee myöskin turkisteollisuutta ja turkistarhausta ja sitten myöskin sitä, että meillä on nopeasti ihan viimeisen kahden viikon aikana terveydenhuollon elektroniikan alalla aloitettu erilaisten suojavarusteiden valmistusta, ja olisi tärkeää, että tämä koskettaisi myös sitä eikä pelkästään tätä lääketeollisuuden ja terveydenhuollon huoltoon ja korjauksiin liittyviä asioita.
On aivan selvää, että suomalainen maatalous tarvitsee työntekijänsä, ja viime vuosina suomalainen maatalous on hieman julkisuudestakin suvannossa ja varjossa ajautunut tilanteeseen, että vilja ei jalostukaan leiväksi eikä maito juotavaksi ilman ulkomaista työvoimaa, ja siitä tietenkin täällä salissa on, uskon, aika yhtenäinen näkemys. Maatalous-, elintarvike- ja huoltovarmuusaloille tarvitaan tätä työvoimaa nopeasti ja ripeästi, mutta tämä hallituksen esitys on nyt vain sellainen lievä tekohengitys siihen liittyen, eli todellakin tarvitsemme paljon muitakin toimia, jotta tätä ulkomaista työvoimaa vielä pystytään suomalaisen ruuantuotannon eteen saamaan.
***
Arvoisa herra puhemies! Lisään vielä tuohon äskeiseen puheenvuoroon liittyen tähän ulkomaalaislakiin ja viisumiasiaan ja tähän lainsäädännön seurantaan.
Valiokunta tosiaan ehdottaa ulkomaalaislain osalta, että tästä ehdotetusta hallituksen esityksestä poistetaan ulkomaalaislain 213 b §:stä viittaus viisumeihin, koska se on soveltumaton tähän lakiin.
Työnteko perustuu siten ulkomaalaislain nojalla myönnettyyn oleskelulupaan sen tarkemmasta tarkoituksesta riippumatta, ja tällä sääntelyllä ei puututa muun lain nojalla myönnettyihin oleskelulupiin. Valiokunnan kanta merkitsee sitä, ettei esimerkiksi turistiviisumilla maassa oleva voi tehdä nyt säädettävässä väliaikaisessa lainsäädännössä tarkoitettua työtä. Edellä on todettu myös se seikka, ettei valiokunta näe perustelluksi turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden laajentamista nykyisestään. Laittomasti maassa oleskelevat eivät myöskään sovellu nyt säädettävän poikkeuslainsäädännön soveltamisalan piiriin.
Tosiaan hallintovaliokunta teki sen selväksi, että tämä esitys irtaantuu niin sanotusti tästä komission tiedonannosta ja siihen liittyvistä aloista. Ja näistä aloista tarkemmin säädetään nyt poikkeuksellisesti valtioneuvoston asetuksella torstaina eikä ministeriön asetuksella niin kuin monesti asetukset menevät.
Hallintovaliokunta myöskin pitää välttämättömänä, että säädettävän lainsäädännön vaikutuksia seurataan tarkkaan ja ettei tässä vaiheessa säädetä kyseessä olevaa määräaikaista erityislainsäädäntöä olemaan voimassa pidemmälle kuin kuluvan vuoden lokakuun loppuun saakka.
— Kiitos.

Puheenvuoro täysistunnossa 2.4.2020 (työttömyysturvalain väliaikainen muutos)

Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta. Nämä ovat tietenkin tässä ajassa tärkeitä esityksiä.
Jos mietitään, niin tätä meidän koronasuota on tällä hetkellä eletty alle kuukausi, ja meillä on jo tällä hetkellä mahdollisesti 300 000 lomautettua henkilöä. Ja kuten tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen toi näistä tilastotiedoista esiin, niin lomautettujen määrä on kasvanut yli 10 000:lla viimeisen vuorokaudenkin aikana.
Työttömyyskassan asioista totean vain lyhyesti, että sama huoli, minkä edustaja Multala toi tässä esiin. En lähde sitä puheenvuoroa toistamaan.
Vaikutukset ovat siis todella isoja, jos ajatellaan, että taloudellisista vaikutuksista esityksessä tuodaan esiin, että viime vuonna omavastuujaksoja oli ansioturvassa noin 129 000 ja lomautettuja näistä oli arviolta noin 40 000. Tätä esitystä kirjoitettaessa saatujen talousennusteiden ja työttömäksi kriisin myötä jo tulleiden sekä lomautusuhan alla olevien määrien perusteella voidaan karkeana arviona uusien ansioturvalle päätyvien lomautettujen määrästä pitää noin 200 000:ta henkilöä, ja mikäli lisäksi suoraan työttömäksi ilman lomautusta jäävien määrä ansioturvalle nousee 20 000 henkilöllä, voidaan omavastuukuukausien lukumääräksi ansioturvan puolella arvioida noin 263 000. Ne ovat todella isoja summia.
Se, että tällä viikolla astui voimaan myöskin laki, jossa määräaikaisen työntekijän pystyy nyt ensi kertaa Suomessa lomauttamaan, myöskin tietenkin tuo sitä painetta tänne puolelle. Tiedetään, että monet sellaiset, niin kausityöntekijät kuin muun muassa urheilupuolella seurat, valmentajat, pelaajat, ovat olleet määräaikaisissa työsuhteissa ja aikaisemmin heitä ei ole voinut ollenkaan lomauttaa. Mutta nyt kun tilanne on tämä, mikä on, niin lomautukset ovat myöskin siellä puolella päällä. Toivoisi, että pystyttäisiin myöskin sitä urheilu‑, liikunta- ja vapaaehtoistyön porukkaa, jossa ovat ennennäkemättömän nopeasti tulleet lomautukset päälle, tukemaan näillä hallituksen esityksillä. — Kiitos.