Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministeri toi esiin, niin tässä koronasuossa ja siinä, että me pääsemme tästä yli ja yrityksille tulee sitä toivon näkymää, tarvitaan näitä ripeitä ja vaikuttavia toimia. Kiitos siitä, että hallitus on tämän esityksen nyt valmistellut, eli viivekorosta pystyttäisiin erilaisia alennuksia tekemään, laskettaisiin tämä viivästys- ja viitekorko 4 prosenttiin väliaikaisesti ja maksuerät tulisivat maksuun tosiaan kolmeksi kuukaudeksi ja maksuaika voisi olla jopa kaksi vuotta.

Ensinnäkin, arvoisa puhemies, toivon, kuten edustaja Essayah tuossa edellä, että valtiovarojen verojaosto miettisi vielä tätä 4 prosentin viivästys- ja viitekorkoa, koska tässä tilanteessa olisi mahdollista, että se olisi myöskin alhaisempi ajatellen juuri sitä, että 4 prosenttia on kuitenkin aika korkea. Tässä hallituksen esityksessä tuodaan esiin, että erittäin painavista, kuten luonnollisen henkilön kokonaistilanteeseen tai yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen liittyvistä kohtuussyistä tämä voisi olla myös koroton. Kun kyseessä on nyt lähetekeskustelu, niin tämä on nyt sitten evästys valtiovarojen verojaostolle, että katsotaan nämä erityisen painavat syyt, että ne ovat myöskin oikeasti sellaisia, että joku niitä pystyy myöskin jossain vaiheessa käyttämään.

Sitten vielä yksi asia, arvoisa puhemies, joka ei aivan suoraan liity tähän hallituksen esityksen 33 sisältöön, mutta sen nopeasti tässä vielä sanon, kun valtiovarainministeri on paikalla. Kaikki eivät nyt saa Finnveran lainoja, eivät saa myöskään Business Finlandin lainoja sen takia, että siellä on edelleen kriteerissä se, että jos oma pääoma on heikentynyt tai se on jopa negatiivinen. Liiketoiminnassa ne voivat olla sellaisia tilanteita, että on panostettu tuotekehitykseen, laitettu panostuksia siihen, että on saatu uusia työntekijöitä viime aikoina paljon, nähdään näkymä siitä, että yritys on kasvamassa, mutta oma pääoma on heikentynyt, tai jostain toimipisteestä, joka on ollut negatiivinen, on juuri tämän kuluneen vuoden aikana luovuttu. Jotkut myöskin turvautuvat tällä hetkellä näihin niin sanottuihin pikavippeihin, mutta kuluttajansuojalaki ei koske yrityslainoja. Nyt olisi tärkeää, että me pystyisimme kiireellisesti selvittämään, että tämä kuluttajansuojalaki, jossa siis eduskunta on tämän korkokaton 20 prosenttia säätänyt viime kaudella ja muut kulut ovat enintään 150 euroa, voitaisiin myöskin yrityspuolelle laajentaa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Toin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani terveyteen, talouteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita, ja jatkaisin vielä turvallisuuteen liittyvistä asioista.

On tietenkin välttämätöntä, että näitä rajoituksia nyt pidennetään. Muun muassa koulujen osalta pidennys on noin kuukauden pituinen, mutta päivämäärien 13.5. ja 31.5. välissä on vain vajaa kolme viikkoa. Kuten tässä edustaja Laakso toi puheessaan tämän lastensuojelun tilanteen, niin nyt on erityisen tärkeää, että me pääsisimme auttamaan näitä perheitä ennen kuin alkaa kesä. Siinä mielessä vetoan hallitukseen, että mietitään nyt vielä tarkkaan, onko kuitenkin järkevää palauttaa koulujen normaali toiminta sellaisissa toimintamuodoissa kuin se nyt mahdollista on enää toukokuussa palauttaa, jotta kouluissa tavattaisiin lapset ja nähtäisiin lapsien ja perheiden tilanne.

Keskustelin alkuviikosta yhden suuren kaupungin — sanon suoraan, että en Oulun, vaikka Oulu kotikaupunkini onkin, mutta jonkun muun suuren kaupungin — lastensuojeluyksikön johtavan ihmisen kanssa, ja hän toi esiin sen, että lastensuojelussa muutenkin tämä alkuvuosi on niin sanottua rauhallista aikaa, mutta sitten tässä huhti-toukokuussa tulee se kova paine, joka tulee normaalistikin pidetyn lukukauden osalta ja ennen kesää. Elikkä jo normaalina keväänä lastensuojelun kaikki paikat ovat huhti-toukokuussa täynnä, ja se tulee varmasti näkymään. Lastensuojelussa eletään nyt hieman sellaista tyyntä myrskyn edellä ‑aikaa, ja näin ollen kuntien olisi kyettävä varautumaan. Valitettavasti useasta kunnasta kuuluu tällä hetkellä se viesti, että kaikki paikat ovat täynnä. Osalla kunnista ei ole mitään paikkoja, ei siis edes ostopaikkoja, ei sijaisperheitä, ei laitospaikkoja, ja kuitenkin kun ongelmat kasautuvat, niin kriittisimmällään nämä ongelmat vaativat välitöntä toimintaa: joko lapsi on väkivaltainen tai perheessä joku muu on väkivaltainen. On erittäin vaikeaa päästä antamaan apua perheitten sisällä oleviin tilanteisiin, jos tämä tilanne pitkittyy yli kesän ja apua pystytään tarjoamaan tai oikeastansa huolesta saadaan kunnolla kiinni vasta alkusyksyllä. Normaalissa tilanteessahan lastensuojelun osalta sitten kesällä taas on rauhallisempaa, elikkä tämä juuri alkanut huhtikuu ja toukokuu ovat ne kaikkein kiireisimmät.

Ja kunnilla ei ole pula edes pelkästään rahasta, vaan siellä on oikeasti myöskin rekrytointiongelmia. Nyt olisi hallituksen mietittävä lähiaikoina myöskin se, voidaanko lastensuojeluyksiköissä väliaikaisesti mennä esimerkiksi yhdelle ylitäyttöpaikalle. Onko parempi, että kiireellisessä tilanteessa suojaa tarvitseva lapsi pääsee johonkin hetkeksi aikaa, vaikka ylitäyttöpaikalle — henkilökuntaa tulee tietenkin — vai että joudutaan sanomaan, että ei ole mitään paikkaa, johon lapsen voisi edes väliaikaisesti sijoittaa? Eli tämä puoli on todella iso, ja se liittyy myöskin sitten näihin koulujen rajoituksiin ja siihen, miten kauan tilanne jatkuu.

90-luvun laman tilanteiden ei pidä toistua. Itse oli silloin ala-asteikäinen ja perheyritys meni konkurssiin ja muuta. Tiedän kyllä kuitenkin sen tunteen, että oli harrastuksia ja oli koulua, mutta nyt meillä on se tilanne, että meillä todella monessa perheessä ei ole mahdollisuutta harrastaa mitään, koska ne on lopetettu tai on jotain etäharrastusmahdollisuuksia. Ei ole myöskään sitä koulua, joten lapselta on viety pois koko se turvallinen ympäristö, joka antaa toivoa. Meillä on 600 000 peruskoululaista, ja ei voi olla niin, että koronakriisin terveysasiat meidän kaikkien osalta kaatuvat suomalaisten yrittäjien niskaan, mutta ei voi olla myöskään niin, että meidän lapset ja nuoret joutuvat tätä asiaa maksamaan tulevina vuosina erilaisina haasteina.

Arvoisa puhemies! Loppuun vielä yksi iso haaste, joka on meidän kaikissa poliittisissa järjestelmissämme. Jokainen, joka on ollut vastuussa kuntapäättäjänä ja täällä salissa, tietää, että ennaltaehkäisevän toiminnan taloudelliset vaikutukset ja kokonaistaloudellinen vaikutus on todella vaikea todentaa. Lastensuojelun puolella esimerkiksi on liiaksi hoidettu niitä seurauksia, koska ne ovat lakisääteisiä, eikä niitä syitä, mistä ne johtuvat. Viime kaudella tutustuin lastensuojelun kokonaiskustannuksiin, joita on vähän vaikea vertailla, koska kunnat merkitsevät niitä hieman eri lailla, mutta karkeasti ottaen meidän lastensuojelun kustannukset olivat nousseet vuodesta 2005 vuoteen 2015 vajaasta 200 miljoonasta 750 miljoonaan euroon. Tämä kertoo siis siitä, että me emme ole pystyneet yhteiskuntana pureutumaan niihin syihin ja antamaan perheille oikea-aikaista ja varhaista tukea, vaan me hoidamme ne jälkiseuraukset, jotka ovat lakisääteisiä. Nyt meidän kaikkien politiikkojen, kaikkien vastuunkantajien ja päättäjien tässä salissa täytyy päättää, että me hoidamme myöskin sen ennaltaehkäisevän puolen emmekä pelkästään jätä sitä laskua seurauksista tulevina vuosina maksettavaksi. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tässä käymme keskustelua valmiuslain useammasta pykälästä ja toimivaltuuksien käytön jatkamisesta ja käyttöönottamisesta. Muutama sana: ajattelin, että ensinnä on puhetta terveydestä, sitten taloudesta ja sitten turvallisuudesta.

Ensinnäkin terveydestä: On selvää, että tarvitaan useita järeitä toimia sen takia, että suojellaan riskiryhmiä ja turvataan meillä myöskin henkilökunnan — niin sote-, hoiva- kuin myös muun muassa turvallisuuspuolen henkilöstön — terveyttä, jotta ne meidän terveydenhuollon tehohoitopaikat riittävät. Mutta terveyteen liittyy sitten tärkeänä osana myöskin testauskapasiteetti ja suojavarusteet. Jotta me voimme turvata esimerkiksi turvallisuuspuolen työntekijöiden terveyttä, tarvitaan oikeanlaiset ohjeistukset, suojavarusteet ja myöskin testaukset. Jos emme saa niiden henkilöiden osalta, jotka ovat tällä hetkellä töissä ja epäilevät tartuntaa tai epäilevät jotain muuta sairautta, niihin asioihin varmuutta sen testauksen puolelta, niin meillä tulee olemaan lukuisia henkilöitä karanteenissa tai poissa työelämästä vain sen takia, että on epäily, että he ovat sairastuneet tai sairastumassa ja levittämässä tätä tartuntaa. Sen takia se huoli, mikä täällä salissa on ollut ihan laidasta laitaan näitten suojavarusteitten riittävyyden osalta, on otettava vakavasti. Alalla on kyllä mahdollisuuksia toimia, jos myöskin täältä päättäjiltä ja valtakunnan tasolta tulee sen kaltaisia viestejä, että nyt tarvitsemme innovatiivisia toimenpiteitä. Kerron Oulusta esimerkin, jonka osa kollegoista on jo kuullut: Tämmöinen Screentec-yritys, lääketekniikan yritys, vaihtoi puolitoista viikkoa sitten tuotantosuuntaansa sillä perusteella, että sai viestejä eri tahoilta, että suojavisiireistä alkaa olla pulaa. Sain tänään viestin, että he ovat lähettäneet 7 000 kappaleen suojavisiiritoimituksen maailmalle — ”maailmalle” tarkoittaa onneksi siis kotimaatamme — ja heillä on mahdollisuus nyt tämän tuotantosuunnan muutoksen myötä 10 000 kappaleen tuotantoviikkovauhtiin, ja he ovat lopettaneet tavallaan sen toiminnan, mitä he yleensä tekevät ja millä lääketekniikkaa palvelevat, ja pystyvät näin ollen sitten olemaan tällä yhteisellä asialla.

Sitten tästä taloudesta: Siis me tarvitsemme toimia yrityksille, niin yksinyrittäjille kuin suuremmillekin pk-yrityksille, mutta sitten myöskin kunnille. Pk-yrityksien osalta tämän päivän osalta on ollut yksi suuri huoli elikkä se, että sekä Finnvera että Business Finland toimivat sillä tavalla, että ne eivät anna yritykselle lainaa, jos yrityksen oma pääoma on menetetty ja sen vuoksi yritys tulkitaan niin kutsutuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Business Finland ja Finnvera sanoivat, että takauksia ei tule ja myöskään lainaa ei silloin myönnetä. Nämä alat ovat olleet ravintola-alaa, kiinteistöalaa ja ohjelmistoalaa, ja niissä siis pääoma, oma pääoma, on tilapäisesti mennyt erittäin alhaiseksi, joko niin, että on panostettu tuotekehitykseen ja viimeisen vuoden aikana palkattu lisää työvoimaa, tai niin, että joku toimipiste, joka on ollut aikaisemmin kannattamaton, on viimeisen vuoden aikana laitettu kiinni — se loppu toiminta on kannattavaa, mutta se yhden toimipisteen kannattamattomuus on syönyt sitä omaa pääomaa, ja se on näin ollen hetkellisesti menetetty, vaikka yritys olisi niin sanotusti tulevaisuudessa luottokelpoinen. Se on valitettavaa, ja me olemme kokoomuksessa vaatineet, että lasketaan rahoituksen myöntämiskriteerejä määräaikaisesti koronakriisin aiheuttamien lainarästien, oman pääoman heikentymisen tai maksuhäiriöiden osalta, koska tervettä yritystä ei ole niin helppo määritellä. Joku meistä kokee olevansa terve, vaikka olisi monta perussairautta, ja toinen ei koe olevansa terve, vaikkei olisi mitään sairauksia.

Sitten tähän talouteen liittyen erityisesti sinne kuntapuolelle tarvitaan toimenpiteitä, ja kuntapuolelta on toivottu, että ne avut eivät tulisi VOSien kautta, koska ne eivät silloin ole kannatettavia vaan ne tulisivat verotulojen kompensaationa tai sitten niin, että erikoissairaanhoitoon annettaisiin sitä suoraa rahoitusta, koska kunnat maksavat sen erikoissairaanhoidon. Täällä salissa on monta kuntapäättäjää, ja me tiedämme, että erikoissairaanhoito tulee loppujen lopuksi kuntien maksettavaksi, ja jos valtio pystyisi nyt antamaan paketteja erikoissairaanhoidolle per tartuntamäärät ja asukasluku, niin se helpottaisi myöskin kuntien vaikeaa rahoitustilannetta.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä pari asiaa tästä turvallisuudesta: Tässä ensimmäisessä asetuksessa, mikä meillä on käsittelyssä, on tämän opetuksen ja koulutuksen puolelta näin, että ”koulutuksen järjestäjien velvollisuutta järjestää opetus- ja muuta toimintaa sekä ateria-, kuljetus- ja majoitusetuuksia voidaan valmiuslain 109 §:n 2 momentin mukaisesti rajoittaa koko valtakunnan alueella”. Paljon on tässä salissa puhuttu lämpimän ruoan ja aterian merkityksestä, mutta turvallisuuden osalta nostaisin erityisesti tämän, että edelleen kunnilla on vastuu siitä, että jokaisella suomalaisella peruskoulun oppilaalla on mahdollisuus oppia turvallisessa ympäristössä. Ja tämä ei ole pieni asia: meidän peruskouluissa on noin 600 000 opiskelijaa, ja kunnilla on edelleen vastuu siitä, että näistä jokainen opiskelija oppii turvallisessa ympäristössä. Nythän me emme pysty mitenkään kuntapäättäjinä emmekä täällä eduskunnassakaan takaamaan sitä turvallisuutta, koska se oppiminen tapahtuu siellä etäopetuksessa, koulujen sijaan perheissä neljän seinän sisällä. Ensimmäiset yhteydenotot koulukuraattoreilta erittäin vaikeista turvallisuustilanteesta ovat tulleet jo kaksi viikkoa sitten, ainakin allekirjoittaneelle, ja tämä on sellainen asia, että meidän on salissa annettava selvä viesti siitä, että kunnille annetaan tähän erityiseen tukeen ja lastensuojeluun riittävät resurssit. Oulussa esimerkiksi on käytössä tämmöinen hoksautusilmoitus, huoli-ilmoitus, [Puhemies koputtaa] elikkä voidaan tehdä huoli-ilmoitus, siitä ei tule lastensuojelumerkintää, mutta perheellä on mahdollisuus viikon tai kahden ylimääräiseen kotiapuun. Suosittelen tätä kyllä muihinkin kuntiin.

Arvoisa puhemies! On selvää, että näitä toimenpiteitä ja rajoituksia tarvitaan. Ravintola-alassa on kyse tuhansista yrityksistä ja kymmenistä tuhansista työntekijöistä, ja sosiaalista kanssakäymistä on rajoitettava suojellaksemme riskiryhmiä ja turvataksemme hoiva-, turva-, sote- ja muiden kriittisten alojen henkilökunnan ja tehohoitopaikkojen riittävyyden. Tarvitaan siis vaikuttavia ja vastuullisia, ripeitä toimia, joita myöskin eduskunta viime viikolla hyväksytyssä majoitus- ja ravitsemusalan lainsäädäntömuutoksen lausumaehdotuksissa hallitukselta peräänkuulutti. Kiitos työministerille, että on täällä paikalla kuuntelemassa, koska ainakin omalta osaltani muutamat terveiset tulevat suoraan yrittäjiltä, yrityskentältä.

Ensinnäkin haluaisin olla samaa mieltä kuin edustaja Suomela tässä aikaisemmin, että ei jää rahasta kiinni se, että yrityksiä autetaan tämän koronasuon läpi hakemaan sitä näkymää, että ne pitkospuut odottavat siellä. Mutta yrityksissä on hyvin erilaisia tilanteita, ja olen tänään saanut esimerkiksi kahdelta yrittäjältä tiedon, että sekä Business Finland että Finnvera ovat evänneet heidän rahoitushakemuksensa seuraavalla perusteella: ”Tilinpäätöstietojen perusteella yrityksenne oma pääoma on menetetty, ja sen vuoksi yritys tulkitaan niin kutsutuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Emme voi myöntää rahoitusta ollenkaan yritykselle, jonka oma pääoma on menetetty.” Eli tämä liittyy tähän ajatukseen terveestä yrityksestä, joka on toisaalta ihan yhtä vaikea määritellä kuin se, kuka meistä ihmisistä on terve. Toinen kokee itsensä terveeksi, vaikka hänellä olisi vakavampikin sairaus, toinen kokee itsensä terveeksi vain silloin, kun hänellä ei ole mitään sairautta.

Terve yritys voi olla, kuten näissä palautteissa, mitä olen saanut, esimerkiksi ohjelmistoalan yritys, joka on viimeisen vuoden aikana laittanut tuotekehitykseen paljon rahaa, palkannut uusia ihmisiä ja jolla on näkymä. Yrityksessä on esimerkiksi ollut yli 10 prosentin kasvu viimeisen vuoden aikana, mutta oma pääoma on negatiivinen, elikkä ei ole mahdollisuutta siihen, että oman pääoman osuus olisi merkittävä tai että se olisi suurempi.

Sitten on toinen yritys, joka on palvelualan yritys ja jonka yksi liikepiste on ollut negatiivinen. He ovat viime vuonna päättäneet lopettaa tämän toimipisteen, josta ei ole tuottoa tullut. Ne toimipisteet, jotka edelleen ovat olemassa, toimivat tässä uudessakin tilanteessa, ja vaikka he eivät voi ravintolatoimintaa toteuttaa siellä paikan päällä, niin ulosmyynnillä ja uudelleen suuntautumisella he voisivat saada näkymän siitä, että voisi pitää ainakin osan työntekijöistä töissä, mutta rahoitusta ei tule. Kyseessä on ollut 30 000 euron hakemus. Kaikista näistä valtionkin takauksista on tullut negatiivinen päätös.

Arvoisa puhemies! Sitten ravintola-alan yrittäjältä toinen palaute, joka liittyy nimenomaan työntekijöiden palkkaamiseen, heidän työssä pysymiseensä tässä uudessakin tilanteessa ja tähän testaukseen. Eli toiminnassa olevien, ulosmyyntiä harjoittavien ruoka-ravintoloiden henkilökunta on tietenkin elintärkeä yrityksille, mutta kun toiminta vaatii myös selkeää perehdytystä, ei voi ottaa tuosta vain uusia työntekijöitä. Jos työntekijä ilmoittaa, että hänellä on vähäisiä sairauden oireita, on pakko hänet määrätä tällä hetkellä seitsemän päivän kotilepoon, koska tietenkään tällä hetkellä tätä työntekijää ei voi saada koronatesteihin. Se tarkoittaa siis sitä, että sairaspäivien osalta korvaajana on yritys, jonka omavastuu on 28 vuorokautta. Jos sen työntekijän saisi sinne koronatesteihin, niin hänelle tulisi suora karanteenimääräys ja silloin sairaslomapäivät siirtyisivät suoraan Kelan elikkä yhteiskunnan korvattaviksi.

Tällä ravintola-alan yrittäjällä, joka on nyt suuntautunut uudestaan ulosmyyntiin ja haluaa nähdä näkymää, on parasta aikaa neljä työntekijää tällaisessa yrittäjän henkilökohtaisesti määräämässä kotilevossa. Kaikkien oireet helpottavat muutaman päivän sisään, mutta kun ei voi riskeerata, että kyseessä olisi jotain vakavampaa, yrittäjä siis tällä hetkellä maksaa näille työntekijöilleen palkkaa kotiin, koska hän vastuullisena yrittäjänä sanoo, että te ette voi tulla töihin, ettei vain tulisi sellaista tilannetta, että työntekijä voisi sairastuttaa noutopisteestä vaikka asiakkaan tai toisen työntekijän tai niin edelleen.

Elikkä tähän täytyy nyt saada ehdottomasti muutos, että näitä testauksia voidaan ottaa enemmän myöskin ravintola-alalle, näille, joiden liiketoiminta suljetaan, tai jos ei niihin testauksiin yksinkertaisesti pystytä, niin sitten nämä yrittäjän määräämät kotilepopäivät tulevat Kelan korvauksen piiriin ja niistä sitten vastuullista toimintaa ja yrittäjää tuetaan sillä tavalla, että ne tulevat Kelan korvauksen piiriin välittömästi ja se toimiva yritys ei sitten kaadu tähän. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tosiaan väliaikaisesta rajoittamisesta, ja se on tässä tilanteessa tarpeellinen.

Kuten edustaja Kilpi toi esiin, niin vankila on suljettu laitos, ja me olemme joutuneet rajoittamaan muitakin, ei vastaavanlaisia, mutta kuitenkin suljettuja laitoksia, ikäihmisten palvelukoteja ja kaikkia muita, joissa se mahdollinen, meidän näkymätön vihollinen leviäisi niin nopeasti virustartuntana, että toimintakyky siellä eräänlaisessa vankilassa, hoitolaitoksissakin lamaantuisi sekä siellä olevien ihmisten osalta että sitten henkilökunnan osalta.

Ja on totta, että sakon muunnon osalta oli jopa noin kymmenen vuoden tauko tuossa välissä. Tämä sakon muuntorangaistushan otettiin viime kauden lopussa uudelleen käyttöön.

Ja kaikki, jotka sitä sakon muuntoa ovat menossa suorittamaan vankilaan, odottavat sitä tälläkin hetkellä vapaudessa. Näin ollen tämä väliaikainen rajoittaminen siirtäisi sitten vain sitä vankilatuomiota.

Olin viime kaudella lakivaliokunnan jäsen ja vierailin useassa vankilassa. Täytyy sanoa, että useassa

vankilassa Suomessa, muun muassa Pelsolla ja Riihimäellä, mutta myöskin muun muassa Romaniassa ja useassa muussakin maassa. Ja toki tietenkin kaikissa maissa myöskin vankilat ovat erilaisia, ja meillä on erikokoisia ja erilaiseen toimintaan liittyviä painotuksia. Naisvankilapaikkoja on käytännössä vain yhdessä vankilassa. Mutta samaa huolta, mitä edustaja Kilpi tuossa toi esiin: on tärkeää myöskin rajoittaa nyt näitä vankilan välisiä siirtoja, että nekään eivät toisi sitten tätä riskiä tänne vankilan puolelle.

Hallituksen esitys on tarpeellinen ja tässä tilanteessa ainut oikea mahdollinen. — Kiitos oikeusministeri.