Home › 2020 › Page 3

Yearly Archives: 2020

Kokoomuksen Talvitie: Ravintoloiden sääntely tulee siirtää työ- ja elinkeinoministeriöön

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie ehdottaa, että ravintoloiden toiminnan ja anniskelualan sääntely tulisi siirtää työ- ja elinkeinoministeriöön. Nykyisin sääntely on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.
”Kun rajoitukset astuivat voimaan ja ravitsemusalan toiminta kiellettiin toukokuun loppuun asti, ne ajoivat nopeasti koko ravintola- ja tapahtuma-alan syvään ahdinkoon. Valmistelun hitaudessa on näkynyt, ettei ministeriössä ole ollut kykyä ymmärtää alan ihmisiä ja yrityksiä sekä alan laajempaa merkitystä Suomelle”, toteaa Talvitie.

Ravitsemuspalvelut työllistävät suoraan yli 80 000 henkilöä ja välillisesti noin 36 000 henkilöä. Ravintola- ja tapahtuma-aloilla on merkittävä vaikutus niin työpaikkojen kuin verotulojen osalta mutta myös kulttuuristen arvojen näkökulmasta.

”On kysyttävä, miksei sääntelytaakkaa voitu lieventää, edes väliaikaisesti, jotta alan toimintaedellytyksiä olisivat helpottuneet. Esimerkiksi alkoholilainsäädännön lupamaksuja lähetettiin yrityksiin, vaikka toiminta oli lailla kielletty. Miksi hallitus ei ole sallinut viinin ja oluen ulosmyyntiä take away-annosten ohessa? Miksi hallitus haluaa säädellä kaikkia kahviloita ja lounasravintoloita? Miksi se ei ole antanut kotimaisille pienpanimoille samoja etämyyntioikeuksia kuin muilla eurooppalaisilla pienpanimoilla on jo?”, kysyy Talvitie.

Viime kaudella tehdyn alkoholilain uudistuksen yhteydessä nousi esiin, että työllisyys- ja elinkeinovaikutukset jäävät sivurooliin, kun elinkeinoja koskevaa sääntelyä tehdään korostuneesti kontrollin ja rajoittamisen kautta. Alkoholipolitiikan tavoitteena on hillitä alkoholin kulutuksesta aiheutuvia haittoja. Siinä valtiolla on käytössä erilaisia keinoja, jotka liittyvät hintoihin, yleiseen saatavuuteen sekä elinkeinotoiminnan suoraan ja epäsuoraan sääntelyyn.

”On selvää, että sääntelyllä on oltava tasapainoinen tavoite sekä ehkäistä terveyshaittoja että mahdollistaa elinkeinotoiminta. Edellytyksenä sille, että anniskelualan ja ravintoloiden toiminnan sääntely siirrettäisiin työ- ja elinkeinoministeriöön, on että näiden alojen lainvalmistelussa vastuuministeriön yhteistyö toimii saumattomasti sekä sosiaali- ja terveysministeriön että sisäministeriön kanssa, päättää Talvitie.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Ravintola-alan yritykset tarvitsevat apua ripeästi

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 13.5.2020

Olemme eläneet nyt kaksi kuukautta poikkeusoloissa. Jokaisen arkeen on vaikuttaneet rajoitustoimet, joilla on estetty koronaviruksen leviämistä. Eduskunnassa olemme käsitelleet tarvittavia muutoksia lakeihin pika-aikataululla. Suomen tilanne on monin osin hyvä: tehohoitokapasiteetti on kaksinkertaistettu, riskiryhmäläisten tartuntamäärät kohtuullisia ja kriittiset alat ovat toimintakykyisiä.

Huolen aiheitakin on, kuten velvoite kaikkien yli 70-vuotiaiden eristyksissä oloon, joka syystä lieventyi suositukseksi. Eduskunnassa on samoin puhututtanut, miksi hallituksen päätösperusteet ja vaikutusarvioinnit eivät ole avoimesti kaikkien luettavissa. Nyt kun näin ei ole, eduskunnan perustusvaliokunta on joutunut hallitusta siitä huomauttamaan.

Vaikka ihmisten terveys on etusijalla, yritykset tarvitsevat yhtä lailla aputoimia, jotta selviävät kriisin yli. Toimenpiteiden on oltava kannustavia ja vastuullisia sekä vaikutettava ripeästi. Kyse ei ole vain yrityksistä vaan ihmisten työpaikoista, talouden pyörimisestä ja verotuloista. Sitä kautta myös kuntien taloudesta ja valtion resursseista järjestää ihmisten palveluita.

Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus. Kun hallitus päätti ravintoloiden osalta sitä rajoittaa voimakkaasti, eduskunta edellytti perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta, että taloudellisia menetyksiä on korvattava viipymättä. On vaikea ymmärtää, miksi ravintola-alan kompensaatioesitystä ei annettu huhtikuussa vaan se oli eduskunnan käsittelyssä vasta eilen tiistaina.

Hallituksen esityksen mukaan ravintoloille tulisi yhteensä 123 miljoonan euron tukipaketti. Se olisi vain reilu kymmenesosa ravitsemusliikkeiden vuoden 2019 huhti-toukokuun myynnistä, joka oli noin miljardi euroa. Se on liian vähän eikä sitä voi hyväksyä. Kokoomus esitti jo edellisen lisätalousarvion yhteydessä laajempaa tukipakettia. Viimeistään toukokuun lopulla selviää, millaiseksi eduskunta talousvaliokunnan puheenjohtaja Vartiaisen johdolla tukipaketin säätää.

Palvelualoilla, kuten ravintoloilla ei ole europuskureita kriisin varalla. Pelkät maksujen ja vuokrien lykkäykset, saati lainan takaukset eivät auta. Hieman helpotusta pienyrittäjälle on tuonut uusi, väliaikainen työttömyysturva. Siitä ei ole kuitenkaan hyötyä isompien juoksevien kulujen, kuten tuhansien eurojen vuokranmaksuun.

Yrityksiä on autettava selviämään tämän akuutin koronakriisin yli. Mikäli yrityksiä katoaisi, toipuminen siitä kestäisi pitkään ja markkinat jakautuisivat osin isoille, myös ulkomaalaisille ketjuille. Tämä kehitys ei ole toivottavaa. Palveluala tarvitsee jatkossakin yrittäjävetoisia yrityksiä.

Mari-Leena Talvitie
oululainen kansanedustaja (kok)

Kokoomuksen Talvitie ja Ikonen: Sähköiset kokoukset turvaamaan kaikkien kuntien päätöksenteko poikkeusoloissa – odotettu lisäys työkalupakkiin

Tiedote 28.4.2020

 

Eduskunta päättää tänään kuntalain väliaikaisesta muuttamista koskevan hallituksen esityksen hyväksymisestä. Esityksellä kunnille mahdollistetaan väliaikaisesti sähköisten kokousten käyttöönotto kunnanhallituksen päätöksellä. Hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kokoomuksen kunta- ja kaupunkipoliittisen verkoston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen pitävät muutoksia tervetulleina.

”Esitetyt uudet keinot kunnallisen päätöksenteon järjestämiseen ovat odotettu lisäys kuntien työkalupakkiin. Kunnallisen päätöksenteon jatkuvuus on turvattava myös poikkeusoloissa. Tarve esitetyille muutoksille on ollut jo useita viikkoja. Hyvä, että kokoomuksen viikkoja peräänkuuluttama lakimuutos viimein toteutuu”, Mari-Leena Talvitie sanoo.

Tähän asti sähköisen kokouksen järjestäminen on vaatinut, että se on mahdollistettu kunnan hallintosäännössä. Esityksellä päätöksen sähköisten kokousten käyttöönotosta voi tehdä kunnanhallitus riippumatta siitä, mitä asiasta on kirjattu hallintosääntöön.

Anna-Kaisa Ikosen mukaan niissä kunnissa, joissa sähköisiin kokouksiin on jo siirrytty, kokemukset ovat pääosin olleet hyviä.

”Lukuisat kunnat ympäri Suomen ovat onnistuneesti siirtyneet sähköisiin kokouksiin. Pääsin itsekin viikko sitten johtamaan Tampereen 67-henkisen kaupunginvaltuuston historian ensimmäisen etäkokouksen ja kokemus oli rohkaiseva. Siirtymä on kuitenkin vaatinut hallintosäännön muutosta valtuustossa asti, mikä vie aikaa. Onkin hyvä, että valtio tulee kuntia vastaan ja mahdollistaa sähköiset kokoukset poikkeustilanteessa kaikille kunnille ilman kankeaa hallintosääntömuutosprosessia. Tällä paitsi turvataan päätöksenteon jatkuvuus poikkeusoloissa, ehkäistään myös koronaviruksen leviämistä – kannustan tarttumaan mahdollisuuteen”, Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Kansanedustajat Talvitie ja Ikonen muistuttavat, että koronaviruksen aiheuttamat terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen kriisi ratkaistaan suurilta osin kunnissa.

”Kunnat ovat koronan vastaisen taistelun eturintamassa. Hallituksen on kuunneltava kuntakenttää jatkossa entistä tarkemmalla korvalla ja tuettava kuntien päätöksentekoa tiiviillä yhteydenpidolla ja selkeillä ohjeistuksilla. Lisäksi kuntatalouden puolella on välttämätöntä, että hallitus luo kunnille uskottavan pelastuspaketin. Sitä kautta vahvistetaan kuntien edellytyksiä toimia koronan vastaisessa taistelussa ja varmistetaan, että kuntien tuottamat peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle myös tulevaisuudessa”, Talvitie ja Ikonen päättävät.

 

Lisätiedot:

Mari-Leena Talvitie p. 09 432 3175

Anna-Kaisa Ikonen p. 09 432 3062

Puheenvuorot täysistunnossa 23.4. (kuntalain väliaikainen muuttaminen)

Arvoisa puhemies! Tämä kuntalain väliaikainen muutos on tosiaan tarpeellinen, ja vaikka monet kunnat ovat jo tehneet päätökset siitä, että hallintosääntöä on muutettu ja näin ollen etäkokoukset ja sähköiset kokoukset on mahdollistettu, niin on tietenkin tarpeellista, että me teemme tämän muutoksen myöskin kuntalakiin, niin että sitä voivat soveltaa myöskin ne kunnat, jotka eivät ole pystyneet hallintosääntöä muuttamaan tai niiden hallintosäännöissä ei ole mahdollistettu etäkokouksia.
Laki tulee tosiaan voimaan mahdollisimman pian. Jos ajatellaan, että tämä väliaikainen muutos antaa kunnanhallitukselle toimivallan poiketa hallintosääntöä koskevasta valtuuston päätöksestä tai päättää valtuuston sijasta hallintosääntöön kuuluvasta asiasta siltä osin kuin on kysymys kunnan toimielinten päätöksentekotavasta, sähköisestä kokouksesta ja toimielimen kokouskutsun lähettämisestä sekä yleisön oikeudesta seurata toimielimen kokousta paikan päältä, niin tämä on varmaan ollut niissä monissa valtuuston kokouksissa nimenomaan se, miten se pystytään mahdollistamaan. Nyt tätä poikkeusta sitten kunnanhallituksella on tässä asiassa toimivaltaa käyttää. Vaikka hallintosäännön päätöksen delegoiminen valtuustolta hallitukselle on iso asia, niin tässä on kuitenkin vain verraten lyhyen ajan laki voimassa elikkä 31.7. asti. Näin ollen valiokunta totesi, että ehdotetulla valtuuston päätösvallan siirrolla pyritään pitämään yllä kunnan päätöksentekokyky poikkeusoloissa, kun tavanomaiset kokousmenettelyt eivät pandemian oloissa ole käytännössä mahdollisia ja ne edellyttäisivät sosiaalisten kontaktien vähentämisen näkökulmasta ei-toivottua kokoontumista.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän sähköisen kokouksen yhdenvertaisen ääni- ja näköyhteyden toteuttamiseen. Valiokunta totesi, että käytännössä nykyiset toimivat ohjelmat ja tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä mahdollista kaikkien osallistujien osalta täysin keskeytyksetöntä kuvayhteyttä, ja näin ollen on hyväksyttävää se, että kun valtuuston puheenjohtaja näkyy ja esimerkiksi valtuutettu, joka valtuuston kokouksessa puhuu, on videoyhteydessä, niin voidaan ajatella, että yhdenvertaisuus nyt tältä osin toteutuisi, koska jos tosiaan kaikilla olisi kuvayhteys päällä, niin välttämättä valtuuston kokous ei sujuvasti menisi eteenpäin.
Sitten tähän toiseen asiaan, mikä myöskin kirjattiin mietintöön. Se on tämä vaalin toimittaminen sähköisessä kokouksessa suljetuin lipuin, koska valtuutetulla on myöskin oikeus sitä esittää ja toivoa. Suljettu lippuäänestys tulee tietenkin esiin henkilövaaleissa, ja tätä ei voida taata, mutta tietenkin kaupungit ja kunnat tähän varautuvat, kuten esimerkiksi nyt tiedän, että on kuntia, joissa tulee tämän kevään aikana kaupunginjohtajavaali, ja se on sellainen, joka varmaan toivottavasti pystytään sitten suljetuin lippuäänestyksin myöskin sähköissä kokouksessa jotenkin toteuttamaan. — Kiitos.
***
Arvoisa puhemies! Kaksi näkökohtaa vielä.
Sähköiset kokousmenettelyt sopivat tietenkin parhaiten silloin, kun kokouksen osallistujat tietävät ja tuntevat toisensa etukäteen. Monesti olen sanonut tässä viimeisen parin kuukauden aikana, että onneksi nyt ei ole ollut vaalikevät, että olisi todella vaikeaa, jos kunnissa olisi ollut uudet valtuustot ja uudet lautakunnat ja valtuustot ottaisivat näitä etäkokouskäytäntöjä käyttöön, tai saati sitten niin, että olisi juuri aloittanut eduskunta täällä ja järjestäytyisimme ja joutuisimme välttämään sosiaalisia kontakteja ja olemaan toisistamme etäällä, joten olisi valiokuntien koheesionkin kannalta erittäin vaikea asia.
Sitten edustaja Kiljunen viittasi kahteen kokoukseen. Tämä lakihan tosiaan mahdollistaa nämä etäkokoukset, mutta ehkä meillä kansanedustajilla on siinä mielessä näissä etäkokousmahdollisuuksissa tiukan vastuun paikka ja tiukan, tarkan harkinnan paikka, että me tiedämme, että meillä monella on monia kokouksia mahdollisesti myöskin päällekkäin samaan aikaan, ja entistä tärkeämmäksi tulee se henkilökohtainen vastuu, että kykenee edellisenä päivänä tai viimeistään sinä aamuna pohtimaan, missä on ja missä ei ole ja ettei ainakaan yritä olla kahta tai kolmea kokousta samaan aikaan päällekkäin. — Kiitoksia, puhemies.

Puhe täysistunnossa 23.4. (hallituksen esitys konkurssilain väliaikaisesta muuttamisesta)

Arvoisa puhemies! Tämän konkurssilain väliaikaisen muutoksen tavoitteena on tosiaan estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen asettaminen konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämisen perusteella ja siten varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden maksukyvyttömyys voi koronapandemian päättymisen jälkeen korjaantua. Lisäksi esityksen tavoitteena on estää konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttö perinnässä silloin, kun yrityksen maksuvaikeudet ovat tuoreita ja johtuvat siten todennäköisesti koronavirustilanteesta.
Monella yrityksellä on tällä hetkellä vakava, syvä kassakriisi, ja siinä mielessä moni yritys on ajautunut tahtomattaan konkurssin partaalle. Siinä mielessä tämä konkurssilain väliaikainen muutos on tärkeä, tarpeellinen ja perusteltu, ja on helppo olla samaa mieltä edustaja Sjöblomin kanssa siitä, että tämän väliaikaisen konkurssilain muutoksen lisäksi tarvitsemme myös konkurssilain suuremman remontin. Erityisesti tykkäsin tästä edustaja Sjöblomin ajatuksesta ”armollisemmasta konkurssilaista”, koska kyllä henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus ja sen jälkeinen toinen mahdollisuus on pystyttävä takaamaan.
Mutta jos on mahdollista, niin yritys voisi myöskin tämän konkurssin partaalle menemisen ehkäistä tällä yrityssaneerauksella, jonka edustaja Huttunenkin äsken nosti esiin. Yksi toimiva keino nimenomaan olisi se, jos pankki ja velkojat tekisivät puoltoja näistä yrityssaneerauksista, koska silloin kun pankki ja velkojat eli viidennes velkojista tekee sen puollon, se kestää vain pari päivää. Tiedämme tästä ihan suuren yrityksen: Stockmann ilmoitti maanantaina yrityssaneerauksesta, päätös tuli keskiviikkona. Elikkä se on vain muutaman pankkipäivän tapahtuma, mutta jos yritys itse hakeutuu yrityssaneeraukseen, se on noin kahden kuukauden prosessi, ja mikään yritys ei kestä tällä hetkellä sitä, että heidän pitäisi itse lähteä sitä yrityssaneeraukseen hakeutumista tekemään, koska heillä on akuutti kassakriisi. Heillä ei ole näkymää tulevasta. Heille tulee tavallaan vain lisää kuluja, ja tässä tilanteessa se kaksi kuukautta on ihan liian pitkä aika.
Eli jokainen ymmärtää, että ainut keino pelastaa yrityksiä konkurssista tässä koronatilanteessa on saada yrityssaneeraus käyntiin siten, että pankit puoltavat niitä. Viime talouskriisin jälkeen pankkien puoltoja on hankaloitettu siinä mielessä, että jos pankit puoltavat yrityssaneerausta, he joutuvat mitätöimään aiemmat velkansa tässä tilanteessa. Tämä tarvitsisi oikeasti isoja muutoksia ja nimenomaan kannustusta siihen, että yrityssaneerausta pystyttäisiin nopeuttamaan ja samaaan myöskin sitä kautta helpotuksia yrityksille.