Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie ehdottaa, että ravintoloiden toiminnan ja anniskelualan sääntely tulisi siirtää työ- ja elinkeinoministeriöön. Nykyisin sääntely on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.
”Kun rajoitukset astuivat voimaan ja ravitsemusalan toiminta kiellettiin toukokuun loppuun asti, ne ajoivat nopeasti koko ravintola- ja tapahtuma-alan syvään ahdinkoon. Valmistelun hitaudessa on näkynyt, ettei ministeriössä ole ollut kykyä ymmärtää alan ihmisiä ja yrityksiä sekä alan laajempaa merkitystä Suomelle”, toteaa Talvitie.
Ravitsemuspalvelut työllistävät suoraan yli 80 000 henkilöä ja välillisesti noin 36 000 henkilöä. Ravintola- ja tapahtuma-aloilla on merkittävä vaikutus niin työpaikkojen kuin verotulojen osalta mutta myös kulttuuristen arvojen näkökulmasta.
”On kysyttävä, miksei sääntelytaakkaa voitu lieventää, edes väliaikaisesti, jotta alan toimintaedellytyksiä olisivat helpottuneet. Esimerkiksi alkoholilainsäädännön lupamaksuja lähetettiin yrityksiin, vaikka toiminta oli lailla kielletty. Miksi hallitus ei ole sallinut viinin ja oluen ulosmyyntiä take away-annosten ohessa? Miksi hallitus haluaa säädellä kaikkia kahviloita ja lounasravintoloita? Miksi se ei ole antanut kotimaisille pienpanimoille samoja etämyyntioikeuksia kuin muilla eurooppalaisilla pienpanimoilla on jo?”, kysyy Talvitie.
Viime kaudella tehdyn alkoholilain uudistuksen yhteydessä nousi esiin, että työllisyys- ja elinkeinovaikutukset jäävät sivurooliin, kun elinkeinoja koskevaa sääntelyä tehdään korostuneesti kontrollin ja rajoittamisen kautta. Alkoholipolitiikan tavoitteena on hillitä alkoholin kulutuksesta aiheutuvia haittoja. Siinä valtiolla on käytössä erilaisia keinoja, jotka liittyvät hintoihin, yleiseen saatavuuteen sekä elinkeinotoiminnan suoraan ja epäsuoraan sääntelyyn.
”On selvää, että sääntelyllä on oltava tasapainoinen tavoite sekä ehkäistä terveyshaittoja että mahdollistaa elinkeinotoiminta. Edellytyksenä sille, että anniskelualan ja ravintoloiden toiminnan sääntely siirrettäisiin työ- ja elinkeinoministeriöön, on että näiden alojen lainvalmistelussa vastuuministeriön yhteistyö toimii saumattomasti sekä sosiaali- ja terveysministeriön että sisäministeriön kanssa, päättää Talvitie.
