(Kolumni julkaistu Kalevan eduskunnasta-palstalla 20.1.2021, tilaajille luettavissa: https://www.kaleva.fi/pohjoisen-puolesta-yhteistyolla-tuloksia/3274963)
Oulun vaalipiirillä on omat vahvat erityispiirteensä niin osaamisen, elinkeinojen kuin palvelujen ja olosuhteiden osalta. Niiden esiin nostamiseen tarvitaan alueen edustajien ja eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Vain siten voimme vaikuttaa pohjoisen alueen elinvoimaan, edistää työ- ja opiskelupaikkoja, uudistuksia sekä liikennehankkeita kuten kaksoisraidetta.
Me vaalipiirin kansanedustajat valitsemme vuosittain yhdyshenkilön, joka koordinoi yhteisiä tapaamisia ja kannanottoja. Tänä vuonna yhdyshenkilöksi valittiin allekirjoittanut. Viime vuonna tehtävässä toimi raahelainen kollega Hanna-Leena Mattila.
Jatkamme poikkeusjärjestelyjä eli kaikki tapaamiset toteutetaan etänä. Toivottavasti syksyllä pääsemme järjestämään tapaamisia niin alueella kuin eduskunnassa.
Liikenneinvestointien osalta keskeinen vaikuttamispaikka on 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Siinä on tärkeä painottaa pääradan kehittämistä ja kaksoisraidetta, erityisesti Oulu–Ylivieska osalta aloittaen Oulu–Liminka-välistä. Pääradan kehittäminen muun muassa parantaa Pohjois-Suomen saavutettavuutta sekä edistää kilpailukykyä.
Viime kaudella teimme yhdessä hyvää vaikuttamistyötä silloisen pääministeri Sipilän johdolla. Toteutuksessa on valtatie 4-investointi, Oulun sataman syväväylä ja lentokentän laajennus sekä päätökset Hailuodon kiinteästä yhteydestä. Niistä oli hyvä jatkaa Oulun ratapihan ja Oritkarin kolmioraiteen osalta huomioiden myös Oulun ja Kajaanin väli eli valtatie 22.
Yhtä tärkeää on vaikuttaa monipuoliseen koulutustarjontaan sekä laadukkaisiin, helposti saavutettaviin perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Edistämme, että OYSin Tulevaisuuden sairaalan toisen vaiheen investointi saa etenemisluvan ministeriöistä pikapuolin.
Tarvitsemme väestöön suhteutettuna enemmän koulutuspaikkoja ja riittäviä resursseja toiselta asteelta korkeakouluihin sekä ennakoivaa ja toimivaa työelämäyhteistyötä. Alueellamme on potentiaalia koulutusviennille ja tarve myös englanninkielisille tutkinnoille, joita muun muassa Koulutuskuntayhtymä OSAO on hakenut.
Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun nykyresurssit eivät riitä yhteiskunnan ja alueen tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi ict-alalla osaavien työntekijöiden saaminen on jo nyt kasvun este yrityksille. Tämä tarvitsee niin valtakunnallisia kuin alueellisia ratkaisuja.
Yhteinen vaikuttamistyö on pitkäjänteistä. Tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Yhteisistä saavutuksista on myös syytä iloita, kuten rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan sekä psykologien koulutusohjelmien saannista Oulun yliopistoon. Kestävä ja ihmisenkokoinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä.
