Oppivel­vol­li­suusiän noston sijaan oikea-aikaista tukea nuorille

Julkaistu Rantalakeudessa 11.12. Lue verkossa: https://www.rantalakeus.fi/kolumnit/kokoomuksen-kansanedustaja-marileena-talvitie-oppivelvollisuusian-noston-sijaan-oikeaaikaista-tukea-nuorille-6.580.3730818.5c17646e66

Lap­set ja nuo­ret an­sait­se­vat tu­kea ja tur­vaa, tu­le­vai­suu­de­nus­koa ja on­nis­tu­mi­sia niin kou­lus­sa kuin ko­to­na. Hal­li­tus suun­nit­te­lee tä­hän yh­dek­si rat­kai­suk­si op­pi­vel­vol­li­suu­si­än nos­toa. Vai­kut­ta­vam­paa on koh­den­taa oi­kea-ai­kais­ta tu­kea las­ten var­hai­siin vuo­siin, per­heil­le ja heil­le, jot­ka tu­kea eni­ten tar­vit­se­vat.

Laa­du­kas var­hais­kas­va­tus ja pe­ru­so­pe­tus ovat Suo­men kul­ma­ki­viä, joil­le myö­hem­pi op­pi­mi­nen ra­ken­tuu. Sik­si on vai­kea ym­mär­tää, et­tä pe­rus­kou­lus­ta pää­see vuo­sit­tain jopa 6 000 nuor­ta il­man riit­tä­vää lu­ku­tai­toa. Näin em­me voi jat­kaa.

On tär­ke­ää, et­tä jo­kai­nen op­pii riit­tä­vän luku-, kir­joi­tus- ja las­ku­tai­don en­nen siir­ty­mis­tä 3. luo­kal­le. Olem­me ko­koo­muk­sen vaih­to­eh­to­bud­je­tis­sa esit­tä­neet tun­tu­via, py­sy­viä mää­rä­ra­ha­li­säyk­siä, joil­la tu­e­taan var­hais­kas­va­tuk­sen tasa-ar­voa ja vah­vis­te­taan pe­ru­so­pe­tus­ta. Ra­hoi­tus­ta koh­den­net­tai­siin eri­tyi­ses­ti op­pi­mi­sen ja kou­lun­käyn­nin tu­keen. Tar­vit­sem­me oi­kea-ai­kais­ta tu­kea koko kou­lu­po­lul­le, var­hai­sis­ta vuo­sis­ta läh­tien toi­sel­le as­teel­le.

Toi­min edus­kun­ta­työn ohel­la Kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­mä OSAO:n (en­ti­nen Osekk) hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na. OSAO on yk­si Suo­men suu­rin toi­sen as­teen kou­lu­tuk­sen­jär­jes­tä­jä. Kou­lu­tus­ryh­mis­tä suu­rin osa on täyn­nä ja opis­ke­li­joi­den työl­lis­ty­mi­nen kor­kea, noin 90 pro­sent­tia. Kui­ten­kin osa opis­ke­li­jois­ta tar­vit­see yhä enem­män tu­ki­toi­mia ja joku kes­keyt­tää opin­not tu­es­ta huo­li­mat­ta.

Ylei­sim­mät syyt toi­sen as­teen kes­keyt­tä­mi­seen ovat puut­teel­li­set tai­dot eli ko­ke­mus sii­tä,
et­tei pär­jää opin­nois­sa ja vää­rän alan va­lin­ta.

Puut­teel­li­siin tai­toi­hin hel­po­tus­ta tuo opis­ke­li­jan saa­ma eri­tyi­nen tuki ja opin­to-oh­jaus. Vää­rän alan va­lin­taan aut­taa uu­si jous­ta­va, jat­ku­va haku. Am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen voi uu­den lain mu­kaan ha­kea ym­pä­ri vuo­den, ei vain ke­vään yh­teis­haus­sa. Näin ol­len nuo­ri voi aloit­taa opin­not tai tar­vit­ta­es­sa vaih­taa alaa jous­ta­vas­ti.

Hal­li­tus ope­tus­mi­nis­te­rin joh­dol­la tar­jo­aa rat­kai­suk­si nos­taa op­pi­vel­vol­li­suu­si­kää 18 vuo­teen. Jo­kai­sen oli­si opis­kel­ta­va pe­rus­kou­lun jäl­keen ai­na­kin kak­si vuot­ta toi­sen as­teen kou­lu­tuk­ses­sa. Täl­löin kou­lu­tuk­sen li­sä­re­surs­sit koh­den­tui­si­vat kai­kil­le jäl­ki­kä­teen, kun tuen tar­ve on osal­le ja eri­tyi­ses­ti var­hai­seen tu­keen.

Op­pi­vel­vol­li­suu­si­än nos­ton val­mis­te­lu on täyn­nä ky­sy­mys­merk­ke­jä. Nos­tos­ta tu­li­si kus­tan­nus­pai­net­ta myös kun­nil­le, kos­ka val­tio ei pys­ty mak­sa­maan ku­lu­ja täy­si­mää­räi­se­nä. Kun­nat jou­tui­si­vat et­si­mään li­sä­sääs­tö­jä taas pe­rus­kou­lus­ta. Kun­tien siel­tä te­ke­mät sääs­töt sekä van­hem­muu­den puu­te nä­ky­vät jo nyt hei­kom­pi­na tai­toi­na, käy­tös­häi­ri­öi­nä sekä opet­ta­jien vä­sy­mi­se­nä. On­ko näi­hin vai­kut­ta­vin rat­kai­su op­pi­vel­vol­li­suu­si­än nos­to? Ei tai­da ol­la.

Vii­me kau­del­la oh­jat­tiin tu­kea sitä eni­ten tar­vit­se­mil­le toi­sen as­teen opis­ke­li­joil­le. Sik­si pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den nuo­ret sai­vat op­pi­ma­te­ri­aa­li­li­sän, lä­hes 50 eu­roa kuu­kau­des­sa. Lu­ki­o­lai­sen opin­to­tu­ki nou­si yh­dek­säs­tä kym­me­neen kuu­kau­teen. Li­säk­si van­hem­pien tu­lot ei­vät enää vai­ku­ta opin­to­tu­keen, kun nuo­ri asuu it­se­näi­ses­ti toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la. Toi­vot­ta­vas­ti nämä säi­ly­vät jat­kos­sa­kin.

Kou­lu­tuk­sen re­surs­se­ja on suun­nat­ta­va mah­dol­li­sim­man vai­kut­ta­viin toi­miin, ku­ten oi­kea-ai­kai­seen op­pi­mi­sen tu­keen. Nuor­ta ei saa jät­tää yk­sin ja tu­kea on koh­dis­tet­ta­va eri­tyi­ses­ti heil­le, jot­ka ovat vaa­ras­sa syr­jäy­tyä. Si­ten jo­kai­nen voi suo­rit­taa toi­sen as­teen tut­kin­non. Se avaa ovia työ­e­lä­mään ja jat­ko-opis­ke­luun.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Tulkoon joulu – sekä rauha ja rakkaus

Julkaistu Forum24-lehdessä 19.12.2019

”Niityillä lunta, hiljaiset kadut / Taakse jo jäänyt, on syksyn lohduttomuus.” Näin alkaa Tulkoon joulu -laulu, yksi minulle rakkaimmista joululauluista. Sen sanoma koskettaa erityisesti tänä vuonna.

Monen meistä lähipiirissä on erilaista sairautta, menetystä ja väsymystä. Tuntuu, että yhteiskuntaamme on hiipinyt myös liian vahva pärjäämisen kulttuuri. Se osaltaan luo monelle, riippumatta iästä ja perhetilanteessa, väsymystä ja voimattomuutta. Niiden ehkäisemiseksi on tärkeää käydä laajaa keskustelua ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä.

Viime aikoina myös Suomen politiikassa ja eduskunnassa on ollut monenlaisia käänteitä. Hallituksen työllisyyttä lisääviä toimia, joihin menolisäykset pohjautuvat, ei ole näkynyt. Teimme kokoomuksen eduskuntaryhmänä välikysymyksen pääministeri Rinteen luottamuksesta. Kyse oli ministereiden sanomisista Posti-asiassa ja niiden välisistä ristiriidoista. Rinne päätyi hakemaan eroa, jo ennen välikysymyskeskustelua ja -äänestystä. Tämä johti siihen, että Suomelle valittiin historian nuorin pääministeri, tamperelainen Sanna Marin.

”Muistojen virtaa, lapsuuden sadut / Sanoma joulun on uusi mahdollisuus”. Joulu tulee myös poliittisesti sopivaan saumaan. On aika rauhoittua joulun sanoman äärelle ja läheisten seuraan. On tärkeää, että joulussa näkyy myös armo ja anteeksianto. Jokaisella meillä on asioita, joissa toivoisimme, että kokisimme armollisuutta ja anteeksiantoa. Voisimme myös antaa anteeksi ja olla armollisempia. Joulun kuuluisi olla rauhan ja rakkauden aikaa.

Suomi kävi talvisotaa 80 vuotta sitten. Edesmennyt mummini oli parhaat nuoruusvuotensa, vuodet 19 – 23 ilmavalvontalottana Karjalan kannaksella. Yhdellä heistä lotista oli ollut oma kamera, mikä oli tuolloin talvi- ja jatkosodan aikaan harvinaista. Siksi mummillani oli suhteellisen paljon kuvia niin lentokoneista kuin lotista ilmavalvonnassa, mutta myös muutama kuva yhteisestä jouluateria-hetkestä. Muistan kuvia katsellessamme ihmetelleeni, miten kaikki, myös sotamiehet, olivat rauhassa nauttimassa jouluruokaa, vaikka sota oli meneillään. Talvisodan aikaan joulu siis toi rauhan päiviä myös sodan keskelle.

”Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on.” Laulun sanoin toivon jokaiselle rakkautta ja rauhaa, armollisuutta ja anteeksiantoa – joulun sanomaa.

Suullinen kysymys ja ulkoministerin vastaus hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa

Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa
Arvoisa puhemies! Valtion johdolla, arvoisa hallitus, teillä on suojelupoliisien ja muiden asiantuntijoiden kautta paras tieto niin turvallisuusuhkien kuin myös yksittäisten henkilöiden osalta. Valta ja vastuu kokonaisarviointiin ja päätökseen on siis vain ja ainoastaan hallituksella. Vähintä, mitä kansalaiset tässä tilanteessa ansaitsevat ja odottavat, on avoimuus, poliittinen, selkeä linja ja vastuullisuus.
Kokoomus on peräänkuuluttanut, että Suomi yhtyisi linjaan, joka on myös muissa Pohjoismaissa. Suomalaiset orpolapset sekä pienet lapset huoltajan suostumuksella pitäisi saada pois leiriltä, turvaan. Pohjoismaat ovat pystyneet kotiuttamaan yksittäisiä orpolapsia. Ruotsi on kotiuttanut 7 orpolasta, Norja 5 orpolasta, Ranska 15, Saksa 3, Tanska yhden äidin suostumuksella ja toisen lapsen, joka oli orpolapsi.
Kysynkin: mitä hallitus on tehnyt, ja jos käy nyt selväksi, että ei ole tehnyt, niin mitä aikoo tehdä suomalaisten orpolasten kotiuttamiseksi ja saamiseksi pois leiriltä?

Ulkoministeri Pekka Haavisto
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. On sellainen ero erilaisten orpolasten välillä, että jotkut ovat olleet tällaisissa, voisi sanoa lastensuojelulaitoksissa, joita sillä alueella on, ja jotkut ovat perheisiin sijoitettuna samanikäisten lasten kanssa. Omassa päätöksenteossamme olemme joutuneet ottamaan myöskin sellaisen kokonaisarvion huomioon niiden osalta, jotka ovat samanikäisten lasten kanssa sijoitettuna perheisiin. Mutta orpolapset ovat olleet yksi meidän prioriteettimme niissä keskusteluissa, joita käymme tätä aluetta hallinnoivan kurdihallinnon kanssa.

Sinituuli: ”Katse työllisyyteen, osaamiseen ja perheisiin”

Juttu julkaistu Sinituuli-lehdessä 10.12.2019. Lue verkossa: http://kansalliskustannus.org/flowpaper/Sinituuli_42019_PRINT_optimized/

Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sanoo, että politiikalta odotetaan pitkäjänteisyyttä erityisesti silloin, kun muualla jäytää epävarmuus.

Suomessa on laaja yhteisymmärrys siitä, että työllisyyden on tärkeä nousta pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin. Vain sitä kautta pystymme kestävästi rahoittaa laadukkaat julkiset palvelut, ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntamme, kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Mari-Leena Talvitie muistuttaa.

Eduskuntasyksyn aikana kokoomus on esittänyt useita työllisyyttä lisääviä toimia. Esimerkeiksi Talvitie nostaa tasa-arvoa ja työelämän joustoja mahdollistava perhevapaauudistuksen, varhaiskasvatusmaksujen alentamisen, kannustinloukkujen purkamisen, ulosoton suojaosuuden kortottamisen ja kotitalousvähennyksen käyttön laajentamisen.

Hallitus ei kuitenkaan ole halunnut niitä kuulla, vaan se aikoo esitellä omat työllisyystoimensa – ensi syksynä.

– Se on Suomen, niin ihmisten kuin yritysten kannalta, liian myöhään, Talvitie sanoo.

Kokoomus teki syksyllä oman ”Todellisia tulevaisuustekoja” -nimisen vaihtoehtobudjetin.

– Eduskunnan riippumaton tietopalvelu laski sen vaikutukset. Esitykset parantaisivat työllisyyttä 26 000 hengellä ja toisivat 50 000 työpaikkaa. Sen sijaan hallituksen budjetti laskisi työllisyyttä 5 000:lla. Miksi näin? Hallitus ohjaa rahat tukien korottamiseen. Ne osaltaan lisäävät kannustinloukkuja ja svähentävät kannustimia työntekoon, Mari-Leena Talvitie selvittää.

Talvitie huomauttaa, että Suomen kannalta on valitettavaa, että Rinteen hallitus keskittyi syksyn ajan tavoitteisiin ilman vaikuttavia keinoja ja sotkeentui myös työmarkkinakysymyksiin. Vaikuttavien työllisyystoimien sijaan hallitus aikoo ripotella rahaa sinällään kannatettaviin, mutta kertaluontoisiin panostuksiin. Vaikuttavampaa olisi tehdä pysyviä panostuksia sinne, missä hoivaa, turvaa ja koulutusta kipeimmin tarvitaan.

– Tässä ajassa, kun epävarmuus maailman politiikassa lisääntyy ja sitä lietsotaan jopa valtioiden päämiesten taholta, tarvitaan pitkäjänteistä politiikkaa. Ennakoivia, kannustavia ja tulevaisuuteen luotaavia järkilinjauksia. On tärkeää panostaa osaamiseen ja koulutukseen, jotta tekijät ja työpaikat kohtaavat. Tärkeää on myös palauttaa arvostus ja kannustimet kotona tehtävään työhön, sekä tukea perheitä, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kotitalousvähennystä laajennettava

Suomalaisissa kodeissa on monenlaista tekemätöntä työtä. Sitä on siivouksesta kevyeen hoivaan, lastenhoidosta erilaisiin remontteihin. Mari-Leena Talvitie muistuttaa, että toimiva keino kotona tehdyn työn tukemiseen on kotitalousvähennys.

– Sillä edistetään yrittäjyyttä ja luodaan työpaikkoja. Sillä myös torjutaan tehokkaasti harmaata taloutta.

Valtiovarainministeri Lintilän johdolla hallitus aikoo heikentää kotitalousvähennystä, sekä eurorajaa että prosenttiosuutta. Kokoomus vaatii sen sijaan kotitalousvähennyksen laajentamista.

– Esitimme laajennusta Sitra tekemän mallin mukaisesti. Siinä kotitalousvähennys nousisi yli 75-vuotiaille 70 prosenttiin ja satasen omavastuu poistuisi. Tukea kohdennettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa myös heille, joiden verot eivät riitä vähennykseen. Siitä hyötyisivät kaikki, myös palveluja tarjoavat yritykset. Samalla se mahdollistaisi kotona asumista pidempään ja vähentäisi palveluasumisen tarvetta. Tämä toisi vuositasolla jopa yli 300 miljoonan euron säästöt.

Koulupolut kuntoon

Talvitien mukaan osaaminen on aina ollut Suomen kuten myös Oulun seudun vahvuus. Se perustuu koulutuksen korkeaan laatuun, maailman parhaisiin opettajiin ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Siihen, että jokaisella taustasta ja asuinpaikasta riippumatta on mahdollisuus käydä koulu. Tulevaisuuden kannalta on tärkeä luoda polkuja ja kannustimia myös jatkuvaan oppimiseen.

– Koulutus on vaikuttavin keino siihen, että kaikki pysyvät mukana. Viime kaudella lanseerattu harrastustakuu tarjoaa kaikille lapselle ja nuorelle vähintään yhden harrastuksen. Lisäksi kohdennamme varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen 25 miljoonaa euroa.

Talvitie sanoo, että yhteisenä tavoitteena on, että jokainen nuori käy toisen asteen koulutuksen. Tämä ei kuitenkaan toteudu pidentämällä pakollista oppivelvollisuutta.

– Tarvitsemme tukea koko koulupolulle, erityisesti varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Lisäksi panostuksia tarvitaan toisen asteen erityiseen tukeen. Tavoite ei toteudu määräaikaisilla opettajalisäyksillä, vaan kokoomus haluaa toiselle asteelle tuhat uutta pysyvää opettajaa, ohjaajaa, Talvitie toteaa.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on myös kannusteita korkeakouluopiskelijoille.

– Nostaisimme opintotuen tulorajoja 50 prosentilla. Jos opinnot etenee ja on saanut hyvän kesäpestin, on kohtuutonta, että nuoret joutuvat laskemaan, voivatko he tehdä töitä, Talvitie sanoo.

 

Mitä Virtasen perhe saa?

Esimerkkilaskelma osoittaa, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetti jättäisi perheen käyttöön hallituksen esitystä enemmän rahaa.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esimerkkinä on Virtasen perhe, kaksi vanhempaa ja kaksi päivähoitoikäistä lasta. Perhe asuu vuokralla ja molemmat vanhemmat saavat palkkaa reilu 3000 euroa kuussa. Vaihtoehtobudjettiesitysten myötä Virtasen perheellä jäisi palkasta 450 euroa enemmän käteen vuodessa, verrattuna hallituksen budjettiesitykseen.

Perheen varhaiskasvatusmaksut laskisivat 104 eurolla kuukaudessa, eli reilulla tonnilla vuodessa. Ruuhkavuosia elävä perhe hankkii tutulta siivousyrittäjältä helpotusta arkeen. Siivous pari kertaa kuukaudessa maksaa 200 euroa ja kotitalousvähennyksen jälkeen 108 euroa. Hallitus leikkaisi kotitalousvähennystä ja siivouslasku nousisi kuussa 20 eurolla.

Perhe tarvitsee arjen pyörittämiseen ja työssäkäyntiin autoa. Hallituksen polttoaineveronkorotus nostaisi perheen polttoainekustannuksia noin 75 eurolla vuodessa. Kokoomus ei korota polttoaineveroa, vaan vähentää päästöjä vaikuttavammilla keinoilla. Siksi Virtasen perheellä olisi ensi vuonna yhteensä 1909 euroa enemmän käytössä.