Mari-Leena Talvitie: Opintotukeen tuli merkittäviä parannuksia

Tiedote 1.8.2019
Julkaisuvapaa: heti

Toisen asteen opiskelijan opintotukeen tuli merkittäviä parannuksia elokuun alusta. Esimerkiksi lukiolaisen opintotukikuukaudet nousevat ja pienituloisten perheiden nuoret saavat oppimateriaalilisän, kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie iloitsee.

Parannukset valmisteltiin edellisen hallituksen ministereiden Sanni Grahn-Laasosen (kok) ja Sampo Terhon (sin) johdolla.

”Toisen asteen opiskelijan arkea ja motivaatiota tahdottiin tukea opintotuen kautta. Teimme pitkään toivottuja opintotuen muutoksia sekä lukiolaisille että ammattikoululaisille”, Talvitie sanoo.

Pienituloisten perheiden nuorten opintotukeen tuli uusi oppimateriaalilisä, lähes 50 euroa kuukaudessa. Vanhempien tulot eivät enää vaikuta opiskelijan opintotukeen, jos nuori asuu toisella paikkakunnalla ja asuu itsenäisesti. Lukiolaisen opintotukikuukausien määrä nousi yhdeksästä kymmeneen kuukauteen. Lukiolainen saa opintotukea elokuusta toukokuuhun.

”Oppimateriaalit, lukiokirjoista erilaisiin ammattivälineisiin maksavat, eikä kaikilla perheillä ole niihin varaa. Kokoomus toivoi, että oppimateriaalilisän saavat nimenomaan pienituloisten perheiden nuoret. He ovat eniten tuen tarpeessa. Mikä parasta, tukea ei tarvitse erikseen hakea tai anoa, vaan se maksetaan opintorahan maksun yhteydessä”, Talvitie sanoo.

Jos perheen tulot ovat vuositasolla alle 41 100 euroa, nuori saa opintorahan lisäksi noin 400-470 euron oppimateriaalilisän vuodessa.

Kokoomus kannattaa myös toisen asteen oppimateriaalikustannusten alentamista. Pilotit uusien ratkaisujen löytämiseksi käynnistettiin jo viime hallituskaudella.

”Tänään voimaan tulleet parannukset ovat olleet todella pitkään toisen asteen opiskelijoiden vaikuttamislistalla. Lähtiessäni nuorena opiskelijana ensi kertaa eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi, niistä yksi oli minunkin kampanjateemanani”, Talvitie toteaa.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Verkkouutiset: He ovat eduskunnan valiokuntien uudet puheenjohtajat

Kasperi Summanen |

Valiokuntien jäsenet vaihtuvat vielä hallituksen muodostuksen jälkeen.

Eduskunnan täysistunto valitsi torstaina jäsenet eduskunnan valiokuntiin. Valiokunnat valitsivat myöhemmin keskuudestaan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Valiokuntien jäsenet vaihtuvat vielä sen jälkeen, kun hallitus on muodostettu. Valiokuntien jäsenet löytyvät tämän linkin takaa.

Eduskunta tiedotti puheenjohtajavalinnoista torstaina illalla. Verkkouutiset listasi valinnat alle:

Suuri valiokunta: puheenjohtajaksi Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), I varapuheenjohtajaksi Jani Mäkelä (ps.) ja II varapuheenjohtajaksi Risto Kalliorinne (vas.)

Perustuslakivaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Guzenina (sd.), varapuheenjohtajaksi Timo Heinonen (kok.)

Ulkoasiainvaliokunta: puheenjohtajaksi Laura Huhtasaari (ps.), varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja (sd.)

Valtiovarainvaliokunta: puheenjohtajaksi Timo Harakka (sd.), varapuheenjohtajaksi Hannakaisa Heikkinen (kesk.)

Tarkastusvaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Ohisalo (vihr.), varapuheenjohtajaksi Pia Viitanen (sd.)

Hallintovaliokunta: puheenjohtajaksi Lulu Ranne (ps.), varapuheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitie (kok.)

Lakivaliokunta: puheenjohtajaksi Ville Tavio (ps.), varapuheenjohtajaksi Sandra Bergqvist (r.)

Liikenne- ja viestintävaliokunta: puheenjohtajaksi Katja Taimela (sd.), varapuheenjohtajaksi Markus Lohi (kesk.)

Maa- ja metsätalousvaliokunta: puheenjohtajaksi Anne Kalmari (kesk.), varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen (ps.)

Puolustusvaliokunta: puheenjohtajaksi Kalle Jokinen (kok.), varapuheenjohtajaksi Jari Ronkainen (ps.)

Sivistysvaliokunta: puheenjohtajaksi Mia Laiho (kok.), varapuheenjohtajaksi Jukka Gustafsson (sd.)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta: puheenjohtajaksi Hanna Kosonen (kesk.), varapuheenjohtajaksi Pia Kauma (kok.)

Talousvaliokunta: puheenjohtajaksi Jukka Kopra (kok.), varapuheenjohtajaksi Hannu Hoskonen (kesk.)

Tulevaisuusvaliokunta: puheenjohtajaksi Anna-Maja Henriksson (r.), varapuheenjohtajaksi Bella Forsgrén (vihr.)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: puheenjohtajaksi Paavo Arhinmäki (vas.), varapuheenjohtajaksi Tarja Filatov (sd.)

Ympäristövaliokunta: puheenjohtajaksi Arto Pirttilahti (kesk.), varapuheenjohtajaksi Inka Hopsu (vihr.)

Tiedote: Kuntapohjaisuus on hyvä väylä edetä sote-palveluiden parantamisessa

Tiedote 29.3.2019
Julkaisuvapaa heti 

Mari-Leena Talvitie: Kuntapohjaisuus on hyvä väylä edetä sote-palveluiden parantamisessa

Kansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitien mukaan ihmisten nopeampi hoitoon pääsy ja kuntapohjaisuus ovat hyvä pohja huomisen ratkaisuille sosiaali- ja terveyspalveluissa.

”Kokoomus tarjoaa ratkaisuja, joissa tärkeimmässä asemassa on ihminen, sekä potilaana että työntekijänä. Nopea hoitoon pääsy turvataan puolittamalla hoitotakuun ajat. Ne voidaan tehdä nopeasti eivätkä ne edellytä mammuttimaisia lainsäädäntöhankkeita. Ihmisillä ei ole aikaa odottaa pääsyä terveyspalveluihin. Heitä eivät kiinnosta hallinnontasot ja maakuntaverot, vaan se, että pääsee hyvään hoitoon silloin kun sitä tarvitsee”, Talvitie sanoo.

Kokoomuksen esittämä ratkaisu on oikeudellisesti varmalla pohjalla, sillä esimerkiksi maakuntaveron perustuslainmukaisuudesta ei ole varmuutta. Ratkaisussa keskitytään soten uudistamiseen, ei hallintoon. Kokoomuksen ratkaisun pohjalta palveluita voidaan kehittää heti.

”Luotamme kuntien ja kaupunkien haluun tehdä parhaita mahdollisia ratkaisuja kuntalaistensa kannalta, asiakaslähtöisesti. Lailla voidaan luoda tehokkaita kannustimia, jotta kunnat valitsevat yhteistyöalueensa ja tekevät sen edellyttämät päätökset”, Talvitie sanoo

Talvitien mukaan jo nykyinen lainsäädäntö velvoittaa kuntia tekemään yhteistyötä palvelujen järjestämisessä vähintään 20 000 ihmisen väestöpohjalla; väestöpohjavelvoitetta voidaan edelleen tarkastella. Lisäksi lainsäädännöllä määritellään, millaisia palvelujen tulee olla sisällöltään, jotta tasavertaisuus eri puolilla maata toteutuu (palvelujen laatuvaatimukset). Tämä ohjaa kuntia yhteistyöhön, jotta laatuvaatimukset voidaan täyttää.

”Kunnissa on odotettu sote-ratkaisua yli 10 vuotta. Siksi monia toimia, esimerkiksi vanhusten palveluasumista, on kilpailutettu pelkillä euroilla, unohtaen laatuvaatimukset kokonaan. Tämä tarkoittaa, ettei ihmisillä ja omaisilla ole tällä hetkellä mahdollisuutta valittaa, jos laatu ei ole kohdallaan. Tähän ratkaisuna ovat parempi tilaajaosaaminen ja palvelusetelit, jolloin sote-toimijoiden on täytettävä niille asetetut laatukriteerit”, Talvitie sanoo.

”Hoitotakuun lyhentäminen on vaikuttavin ja nopein keino jonojen poistamiseen. Kokoomus haluaa lyhentää aikaa, jossa palvelut on tarjottava. Mikäli palvelutakuu ei toteudu, myönnetään asiakkaalle palveluseteli, jotta hän saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti”, Talvitie sanoo.

Kuntia ja kaupunkeja edustava Kuntaliitto hyväksyi yksimielisesti 21.3. hallitusohjelmatavoitteensa, joissa todetaan kuntapohjan olevan hyvä etenemissuunta soten uudistamiselle. Myös Tampereen pormestari Lauri Lyly on kannattanut kuntapohjaista etenemistapa ilman ”valtiojohtoisia megareformeja”.

”Kuntaliiton linjaukset osoittaa kuntien tahtotilan ratkaista asia nyt, koska asiassa on vatuloitu ihan tarpeeksi. Nyt on aika luoda laajemmat hartiat ja tehdä yhteistyötä. Kaikki me tiedämme, ettei sama malli sovellu koko maahan. On aika vapauttaa sote-alan osaajat ja kuntapäättäjät tekemään asiakaslähtöisiä ratkaisuja odottamiseen ja lausuntojen sijaan.  Kokoomus on tässä mielellään mukana,” Talvitie sanoo.

Sinituuli: Arktisen arjen puolesta

Valtakunnan tasolla tehdään ihmisenkokoista politiikkaa ja haetaan kestäviä ratkaisuja, toteaa Kokoomuksen varapuheenjohtaja, oululainen Mari-Leena Talvitie.

Kun Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie lähti Arktisten alueiden valtuuskuntien kokoontumiseen Inariin, hän pakkasi laukkuun mukaan myös ulkoilukengät. Tiedossa oli, että tapaamisen aikana päästäisiin myös luontoon.

Ekaluokkalaisena partion aloittaneelle Talvitielle samoilu metsäpoluilla on luonnollista, ja eduskunnan partioparlamentin puheenjohtajalle tällaiset työtehtävät ovat mieluisia.

Suomi on yksi maailman kahdeksasta arktisesta valtiosta, joilla on alueita napapiirin pohjoispuolella. Talvitie taas on yksi kuudesta kansanedustajasta, jotka muodostavat Suomen arktisen valtuuskunnan.

– Arktinen alue toimii maapallomme jäähdyttäjänä. Täällä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ainakin kaksi kerta muuta maailmaa nopeampia. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja tutkimusta päätöksenteon tueksi.

Arktisten maisen valtuuskunnat ovat koolla joka toinen vuosi. Kaksi vuotta sitten Talvitie oli mukana Venäjällä Ulan-Udassa, jossa tehtiin aloite maiden ympäristöministerien kokouksen järjestämiseksi. Kokous toteutui lokakuussa 2018 Rovaniemellä.

 

Paikka puoluejohdossa avaa ovia

Jo ennen kansanedustajuutta eduskuntatalo ovettomine hisseineen tuli Mari-Leena Talvitielle tutuksi hänen toimiessaan kolme kautta kansanedustajan avustajana.

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hänet valittiin Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 2014. Se avasi oven ministeriryhmään jo ennen kuin Talvitie keväällä 2015 äänestettiin kansanedustajaksi. Viime kesänä puoluekokous valitsi hänet puolueen varapuheenjohtajaksi.

– Tosiasia on, etten tiedä millaista on olla ensimmäisen kauden rivikansanedustaja, hän toteaa ilman itsekehua.

Puoluevaltuuston puheenjohtajana Talvitie luonnehtii toimineensa enemmän kentän äänenä, niin kokoomustoiminnassa kuin ministeriryhmässä. Evästykset olivat sisäiseen kokoomustoimintaan, kun taas varapuheenjohtajana reviirinä on päivänpolitiikka.

Varapuheenjohtajana Talvitie kokee voivansa tuoda entistä paremmin esiin pohjoisen ääntä. Pesti tuo mukanaan vaikutusvaltaa, näkyvyyttä ja enemmän poliittista vastuutyötä.

Pohjoisen asiat ovat usein myös koko Suomen asioita.

– On tärkeää, että Euroopan suurin sisäkampus eli arktinen Linnanmaan yhteiskampus rakentuu Ouluun. Se nivoo vetovoimaisen tiedeyliopiston ja ketterän ammattikorkeakoulun. VT 4 ja Oulun satama ovat kunnossa, lentoyhteydet toimivat ja tavoitteena on neljän tunnin junayhteys Helsinkiin. On myös valtion etu satsata alueelle, joka on tulevaisuuden – eli lasten ja nuorten – maakunta.

Oulun yliopistosta ympäristörakennustekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Talvitie toteaa, että esimerkiksi rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun saaminen Oulun yliopistolle yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa oli opiskelijoille ja elinkeinoelämälle merkittävä asia.

 

Tavoitteena on hyvä arki

Kun Mari-Leena Talvitieltä kysyy, millaista politiikkaa hän haluaa tehdä, vastaus on: ihmisenkokoista politiikkaa. Sitä on kaikki, mikä vaikuttaa ihmisten sujuvaan arkeen, työelämään, opiskeluun, perhe-elämään ja vapaa-aikaan.

– Ihmisenkokoinen politiikka on arjen sujuvuutta, toimivia palveluita, terveitä rakennuksia ja turvallista lähiympäristöä, kuten pyöräteitä ja lähiliikuntapaikkoja. Se on myös osaamisen päivittämistä, jotta on osaavaa työvoimaa elinkeinoelämälle.

Näkemystä ihmisenkokoiseen politiikkaan Talvitie saa myös omakehittelemä konseptinsa Kansanedustajan kyselytunnin kautta. Reilun kolmen vuoden aikana tilaisuuksia on pidetty parikymmentä Kärsämäeltä Kempeleeseen ja Oulusta Kalajoelle.

– On hyvä käydä keskusteluja ja olla tavattavissa myös vaalien välillä.

Kestäviä ratkaisuja tarvitaan niin ympäristölinjauksissa, kaavoituksessa, liikkumisessa kuin erilaisissa uudistuksissa.

– Ensi kaudella on kyettävä päivittämään yhteiskunnan rakenteita ja siirrettävä ajattelua hallinnon sijaan ihmisiin. Se tarkoittaa käyttäjälähtöisyyttä ja yrittäjäystävällisyyttä.

Päivitettävä riittää perhevapaajärjestelmässä, työmarkkinoissa kuin jatkuvan oppimisen polussa, siis siinä miten voi opiskella ja tehdä töitä limittäin.

Toiselle kansanedustajakaudelle pyrkivä Talvitie toteaa, että suurin päivitystarve on sosiaaliturvan kokonaisuudessa, josta on syytä saada eri puolueiden välinen yhteinen ratkaisu.

– Tärkeää on tehdä päivitykset niin, että jälkipolvetkin sanovat, että uudistukset ovat olleet hyviä. Ja ne on kannattanut tehdä, kahden tyttären äiti toteaa.

 

Vertaus kolmijalkaisesta tuolista

Ympäristö on näkynyt Mari-Leena Talvitien, tyttönimeltään Kairivaaran, teemoissa jo ensimmäisistä kunnallisvaaleista vuonna 2000 saakka.

– Ympäristö ole lahjaa menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevaa sukupolvilta, hän siteeraa.

– Oman politiikkani pohja on jo pitkään ollut kuin kolmijalkainen tuoli. Yksi jalka on ekologiset asiat, toinen sosiaaliset asiat, kuten kulttuuri ja alueasiat, ja kolmas taloudelliset asiat. Kaikki tietävät, miten käy, jos yhden jalan unohtaa tai se katkeaa. Nämä kolme huomioimalla syntyvät kestävät ratkaisut.

Poliittisilla sopimuksilla ja sitoumuksilla luodaan suunta, minne päin mennään. Lainsäädännön myötä saadaan kannustimia siihen, millaisia valintoja ihminen voi tehdä ja mitä kannattaa tehdä.

– Tarvitsemme päästötöntä energiaa sekä kannustimia tehdä ympäristöystävällisiä, Suomen olosuhteet ja erityispiirteet huomioivia ratkaisuja.

 

Puolueen ympäristölinjaukset päätetään loppuvuonna

Kokoomus on tällä kaudella ajanut esimerkiksi kivihiilen kieltoa, liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä päästöhinnoittelua lämmityspolttoaineisiin ja autojen verotukseen.

– Pitkällä aikavälillä liikkumista siis verotettaisiin vain käytön ja sen päästöjen, ei hankinnan mukaan, Talvitie tulkitsee.

Kokoomus valmistelee parhaillaan puolueen ympäristölinjauksia, joista päätetään puoluehallituksessa loppuvuonna. Keskustelussa ovat puhtaat energiaratkaisut, päästöttömämpi liikenne ja se, kuinka ympäristöteknologian ratkaisuista saadaan vientiä.

– Teemana on: vapaus tarvitsee vastuuta. Vastuuta ilmastosta, vastuuta vesistöistä ja vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Kokoomuslaista vastuullista politiikkaa on se, että nähdään kokonaisuus ja tehdään kestäviä ratkaisuja sen pohjalta.

Ensimmäinen lakialoite menossa läpi

Yksi esimerkki Talvitien ihmisenkokoisesta ajattelusta on oululaiskollegojen kanssa tehty lakialoite. Edustajat esittivät, että asunto-osakeyhtiön purkamiseen ei tarvittaisi enää yksimielisyyttä, vaan siihen riittäisi 9/10 enemmistöpäätös.

Talvitie törmäsi lain epäkohtaan toimiessaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana 2011–2012.

– Silloin oli suunnitteilla useissa keskeisissä keskustan kortteleissa purkavaa lisä-, uudis- ja täydennysrakentamista, joka nivoutui maanalaiseen parkkiratkaisuun, eli Kivisydämeen.

Kaavamuutokset etenivät vasta, kun yksimieliseen yhtiökokousten lisäksi oli jokaisen osakkaan suostumus.

– Jotkut pitkittivät päätöksentekoa, joko periaatteesta tai sitten perikunta ei löytänyt asiassa yhteistä näkemystä.

Lakialoitteen allekirjoitti yli sata kollegaa ja se on ollut lausuntokierroksella.

– Hallituksen esitys tullee loppuvuonna eduskuntakäsittelyyn. Siten laki voisi tulla voimaan ensi vuoden keväällä, tai viimeistään kesän jälkeen, Talvitie iloitsee.

 

ELSI SALOVAARA

 

Kokoomuksen Talvitie: Asunto-osakeyhtiölain muutos uudistaa rakennuskantaa

Tiedote 25.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie iloitsee hallituksen uudesta esityksestä, joka tähtää asunto-osakeyhtiölain muuttamiseen. Muutoksen myötä yhtiökokous voisi 4/5 määräenemmistöllä päättää rakennuksen purkamisesta ja tilalle suunnittelemasta uudisrakentamisesta. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2019.

Talvitie teki aiheesta kirjallisen kysymyksen ja lakialoitteen (LA 105/2016 vp) alkukaudella, yhdessä viiden oululaiskollegan kanssa. Esitys kumpuaa hallitusohjelman tavoitteesta sujuvoittaa asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa, erityisesti esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Toteutuessaan se uudistaa rakennuskantaa ja helpottaa asunto-osakeyhtiöissä olevia laajoja esteettömyys- ja peruskorjaustarpeita.

”Törmäsin asunto-osekeyhtiölain epäkohtaan ja sen haittavaikutuksiin toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana (11-12). Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa lisä- ja täydennysrakentamista. Oli kohtuutonta, että isoja hankkeita ja päätöksentekoa saatettiin pitkittää yksittäisten henkilöiden toimesta, eikä taloyhtiöillä ollut mahdollisuuksia edetä asiassa”, Talvitie pohtii.

”Asunto-osakeyhtiöissä on lähes puolet Suomen asunnoista ja siten ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä on hidastanut tai jopa estänyt se, että hankkeissa on vaadittu yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumus.”, Talvitie valottaa.

Esityksessä ehdotetaan asunto-osakeyhtiölain muuttamista rakennuksen purkamisen ja uusrakentamisen helpottamiseksi. Tavoitteena on asunto-osakeyhtiön päätöksenteon helpottaminen siten, että samalla turvataan osakkaiden asuminen, asuntovarallisuuden arvo ja muut asunto-osakkeiden tuottamat oikeudet sekä vakuudenhaltijoiden oikeudet.

”Purkava uusrakentaminen keskittyy kasvavien kaupunkiseutujen 1960—80 -luvuilla rakennettuihin taloyhtiöihin, joilla on edessä laajoja peruskorjauksia. On useita tapauksia, joissa rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle on kannattavampaa kuin laaja peruskorjaus. Esitys siis helpottaa kasvavien kuntien ja kaupunkien täydennysrakentamista ja rakennuskannan uusimista”, Talvitie sanoo.

Ehdotuksen mukaan yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä sellaisesta purkamisesta ja uusrakentamisesta, jossa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate toteutuu.

”Kasvavilla kaupunkiseuduilla purkava uudisrakentaminen on merkittävä keino vastata asuntotuotantotarpeeseen. Toivottavasti eduskuntakäsittely ympäristövaliokunnassa sujuu jouhevasti ja laki tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Eduskuntakäsittelyssä on syytä vielä tarkastella ja arvioida asian verotuksellisia kysymyksiä”, Talvitie linjaa.

Lisätietoja:
Mari-Leena Talvitie
puh. 044 527 3288