Kolumni julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 4.5.2016
Kansanedustajilla on lainsäädäntö- eli valiokuntatyön ohella erilaisia luottamustehtäviä. Toimiessani Oulun kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajana, intouduin arktisista asioista. Tätä vaikuttamistyötä saan jatkaa eduskunnassa, arktisten alueiden Suomen valtuuskunnassa.
Arktinen alue on yksi kasvavista liiketoiminta-alueista. Joka kolmas arktisella alueella asuvista henkilöistä on suomalainen ja matkat naapurimaihin eivät ole kilometreissä pitkiä – kyse on lähimarkkinasta. Silti Suomen vienti Norjaan oli vuonna 2014 pienempi kuin vienti Viroon. Jotta toimeliaisuus ja vaikuttavuus arktisilla alueilla voi kasvaa, on aika terävöittää Suomen arktista politiikkaa.
Suomi toimii tänä vuonna puheenjohtajamaana Pohjoismaiden ministerineuvostossa (PMN), joka ohjaa pohjoismaista arktisten toimenpiteiden tiekarttaa. Samalla valmistaudumme Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteen vuosille 2017-2019. Ensimmäinen parlamentaarikkokonferenssi on järjestetty vuonna 1993 ja hallitustason yhteistyö alkoi 1996. Silloin perustettiin Arktinen neuvosto – jäseninä USA, Kanada, Norja, Tanska, Ruotsi, Islanti, Venäjä ja Suomi.
Komissio julkaisi viime viikolla EU:n arktisen tiedonannon, joka loi suuntaviivoja torjua ilmastonmuutosta – kestävän kehityksen osalta ja kansainvälisessä yhteistyössä. Pohjoisen Euroopan tarpeista esillä oli muun muassa logistiikkayhteydet, investoinnit ja rakennepolitiikka. Esiin nousi myös arktisen alueen investointivajeen mahdollinen paikkaus EU:n tuella. Kyseeseen voisi tulla rahoitusvälineet, joilla tukea alueen yrityksiä sekä infrastruktuurin, kuten liikennehankkeiden, kehittämistä.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan selvitetään edellytykset käynnistää Koillisväylän kaapelihanke, jossa rakennettaisiin nopean tietoliikenteen valokuitukaapeli Koillisväylää pitkin Aasian ja Euroopan välille.
Oulun kaupunki yhteistyökumppaneiden kanssa on toteuttanut pitkäjänteistä arktista politiikkaa, konkretiaa myöden. Pohjoisessa ymmärretään, miten tärkeää on tehdä yhteistyötä ja purkaa raja-esteitä niin elinkeinoelämän, matkailun kuin koulutuksen kannalta.
Suomen nykyinen arktinen strategia laadittiin pääministeri Kataisen johdolla vuonna 2013. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että arktista politiikkaa täsmennetään, joten nyt on strategian päivityksen aika. Valtuuskunnassa teemme kaikkemme, että niin Suomen kuin Euroopan tasolla katseet kääntyvät pohjoiseen ja pystymme hyödyntämään arktisen kasvupotentiaalin vaalien alueen ainutlaatuisuutta. Tämä vaatii kykyä siirtyä ideoista tahtotilan ja yhteisten tavoitteiden kautta rajat ylittävään yhteistyöhön ja käytännön toimintaan.
Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok)
Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan jäsen
