Olen hakenut vaalitukea Pro Markkinatalous ry:ltä. Avoimuuden vuoksi julkaisen vastaukset hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin. Voit lukea vastaukseni alta.

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien
asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.

Tärkeää, että meillä osaajat voivat hyvin ja rakentavat työn, yrittämisen ja ahkeruuden kautta menestyvää Suomea. Verotus kannustaa työnteon lisäksi riskinottoon, vaurastumiseen ja omistamiseen, yrittämiseen.

Julkisen puolen läpinäkyvillä, vastuullisilla ja laadukkailla hankinnoilla. Hankintalain eri menetelmät laajemmin käyttöön, markkinavuoropuhelusta innovatiivisiin hankintoihin. Mukaan myös ympäristövastuukriteereitä.

Vanhemmuuden kustannusten entistä tasaisempaa kustannusjakoa ja pitkällä aikavälillä kustannuksien siirtämistä kokonaan valtion vastuulle, vuoteen 2030 mennessä. Olen ollut vaatimassa tätä tavoitteeksi myös puolueen Perheet ja työelämä-asiakirjaan (Kilpailukykysopimuksessa valtion osuus nousi n. 4-5%:sta n. 9%:iin). Tämä on tuhansille, erityisesti naisvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille koronan jälkeen jopa ”kohtalon kysymys”.

Erityisesti uusilla hyvinvointialueille kannusteita palvelusetelin, henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoon sekä yritysyhteistyöhön.

TKI-panostusten (olen parlamentaarisessa työryhmässä kollega Mykkäsen kanssa) oikealla ja vaikuttavalla kohdentamisella sekä vahvalla elinkeinoelämän-tutkimuksen-tieteen-valtion yhteistyöllä

Kilpailukykyisellä verotuksella: alentamalla työnverotusta, vihdoin pois ”solidaarisuusvero”.

Karsimalla yrityksiltä turhaa byrokratiaa ja vähentämällä tietosuojan tuomia esteitä.

Laadukkaalla perusopetuksella, kaikille mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen ja taloustaitojen opetukseen.

 

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja,
yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?

Kilpailukykyisellä verotuksella: alentamalla työnverotusta, poistamalla vihdoin ”solidaarisuusvero”, verottamalla haittoja ja päästöjä ja laskemalla yritysten kiinteistöverokantoja.

 

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia
mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

Välttämättömänä, jotta jatkuva sote-puolen kustannuskasvu pystytään pysäyttämään. Vain yritysten tuottamien ratkaisujen, innovaatioiden ja palvelujen sekä osaavan henkilöstön kautta voi sote-sektori uudistua, parantaa prosesseja ja asiakaskokemusta ja henkilöstön työtä. Oleellista yritysyhteistyö, mahdollisuus osallistua ja tulla valituksi kilpailutusten kautta ja esimerkiksi palvelusetelin ja maksusitoumusten hyödyntäminen.

 

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen
vahvistamista?

Joustavuutta työelämään ja enemmän työpaikkakohtaisia sopimuksia, kansainvälisellä rekrytoinnilla,
mm. saatavuusharkinnasta luopuminen saatavuuskyselyksi, jonka jälkeen ei tarvitse lupaa, jos yrityksellä asiat, luvat ja maksukyky kunnossa. Lisäksi kokoomuksen linjapaperin toimet kv-rekrytoinnin osalta.

Laadukas peruskoulutus ja 0-2 luokilta pääsee eteenpäin, vasta kun osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Toisen asteen opintoihin ja hakeutumiseen joustoa ja eri polkuja. Tulevaisuuteen katsova korkeakoulutus ja resursoitu tiede ja tutkimus.

Jotta TKI-panostusten nosto 4% BKT:sta tuottaa innovaatioita ja tuottavuushyötyä, on osaajien riittävyys aivan olennainen. Jos se toimii pullonkaulana, lisäresursointi valuu osaajien palkannousuun, joka ei ole Suomen etu.

Terapiatakuun tyyppisellä mahdollisuudella päästä hoito/keskustelukäynnille viikon sisään, ilman lääkärin lähetettä.

 

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta
EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

Aktiivinen, yhteiseen arvopohjaan perustuva toimija, erityisesti digitaalisuuden ja ympäristöasioiden, kestävän kehityksen edistämisessä ja vahvan ja toimivan oikeusvaltio-periaatteen edistäjä.

 

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä
kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?

Koulutuksella ja TKI- yhteistyöllä yritysten-korkeakoulujen-tutkimuslaitosten ja julkisen puolen kanssa esimerkiksi hankintakriteereihin mm. ympäristötekijät ja -vastuu, asettamalla päästöjen vähennystavoitteita eri päästölähteisiin *riittävän pitkillä* siirtymäajoilla, jotta ala ja toimijat pystyvät innovoimaan ja tekniikka kehittyy, luomalla mahdollisuuksia menestyä ja toimia edelläkävijänä kotimarkkinoilla ja EU:n sisämarkkinoilla ja muistamalla, ettei lainsäätäjän pidä valita voittajia, tekniikkaa tms. vaan toimittava teknologianeutraalisti ja kannustavasti, ennakoivasti ja pitkäjänteisesti.