Kokoomuksen ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa nuorten tulevaisuudesta 21.11.2023

Arvoisa puhemies,

Sain oululaisnuorilta aikanaan paperin. Nuoret kirjoittivat: “mitä väliä, miten monta ammattilaista, mitä niitä nyt onkaan, jos kukaan ei kuitenkaan välitä”.

Paperi on vieläkin työhuoneeni seinällä muistuttamassa minua siitä, miten tärkeää on välittää.

 

Arvoisa puhemies,

Nuortemme hyvinvointi eriytyy.

Suurin osa nuoristamme voi hyvin.

Yhä useammalla on opiskelu- ja työpaikka. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee entisestään. Suurin osa nuorista suhtautuu tulevaisuuteensa optimistisesti.

Samaan aikaan osa nuorista voi entistä huonommin ja pahoinvointi kasaantuu. Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet.

Koronapandemia vaikutti monin eri tavoin nuorten elämään. Rajoitukset vaikeuttivat opintoja, siirtymistä työelämään sekä ystävyys- ja perhesuhteita. Oli vaikeampi saada apua, ja yhteiskunnan palveluita.

Vaikka maailma on nyt auki, pandemian haavoja paikataan yhä. Ilmastonmuutos, sodat ja konfliktit heikentävät osaltaan uskoa tulevaan.

Lähes joka kymmenes nuori on koulutuksen sekä työmarkkinoiden ulkopuolella – vaarassa syrjäytyä.

Yhteiskuntana meidän on pystyttävä parempaan. Ketään ei saa syrjäyttää eikä kenenkään pidä syrjäytyä.

Me kokoomuksessa haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on uskoa tulevaan. Uskoa siihen, että vaikeistakin ajoista selvitään, yhdessä. Se on kokoomukselle keskeinen arvo.

Tämä jos mikään, on tulevaisuuskysymys.

 

Arvoisa puhemies,

Eniten epävarmuutta omassa elämässään nuoret ovat kokeneet työllistymisestään, toimeentulostaan ja tulevaisuudestaan.

Siksi vastuullista politiikkaa on se, että jokaisella on mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä. Koulutus parantaa mahdollisuuksia työllistyä, nostaa tulotasoa ja on paras työttömyyden turva.

Pidämme huolen siitä, että Suomessa, rakkaassa isänmaassamme, jokaisella on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin tahtoa riittää.

Itse ponnistin pienestä eteläpohjalaispitäjästä ja suoritin ensimmäisenä perheestäni ylemmän korkeakoulututkinnon.

Me kokoomuksessa haluamme, että tämä on mahdollista tulevaisuudessakin. Siksi panostamme siihen, että jokainen nuori saa peruskoulussa riittävät perustaidot, joilla pääsee opinnoissaan eteenpäin.

Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on tasata kotoa saatuja eväitä myös huomenna. Leivän välissä on margariinin lisäksi juustoa tai meetvurstia.

 

Arvoisa puhemies,

Kannamme vastuuta tulevista sukupolvista huolehtimalla myös julkisen talouden kestävyydestä. Hallitsemattoman velanoton on päätyttävä.

Ilman tätä vastuunkantoa, emme voi turvata nykyisiä tasavertaisia koulutus- ja työmahdollisuuksia tuleville sukupolville.

Julkisen talouden säästöjen lisäksi päivitämme yhteiskuntamme rakenteita ja uudistamme työmarkkinoita. Helpotamme yritysten mahdollisuuksia työllistää. Uudistusten myötä yhä useampi nuori löytää sen ensimmäisen kesätyöpaikan ja pääse töihin.

Kantamalla vastuuta tässä ja nyt voimme varustaa jokaisen lapsen ja nuoren riittävillä eväillä elämään myös tulevaisuudessa.

 

Arvoisa puhemies,

Kun nuorilta kysytään, mitkä asiat auttavat selviytymään vaikeista tilanteista, tärkeimpinä esiin nousee ystävät ja oma perhe – välittävä yhteisö.

Sama viesti välittyi nuorten terveisissä. ”Mitä väliä, jos kukaan ei kuitenkaan välitä.”

Usein yksikin välittävä aikuinen riittää, kannattelee.

Jokaiselle nuorelle tulee taata turvallinen lähiyhteisö. Se voi olla esimerkiksi perhe, koulu, opiskelupaikka, harrastus tai työ. Paikka, jossa ei kohtaa kiusaamista, syrjintää tai väkivaltaa, vaan jokainen hyväksytään omana itsenään. Paikka, jossa on hyvä olla.

 

Arvoisa puhemies,

Nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan nuorten elämäntilanteet, ja tarpeet vaihtelevat – kuten muillakin ikäluokilla. Nuoret ovat opiskelijoita, työssäkäyviä veronmaksajia ja lasten vanhempia muutaman mainitakseni.

Kokoomus haluaa, että jokainen nuori saa lähtökohdistaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet, rakentaa ahkeruudellaan ja valinnoillaan omannäköistään elämää.

Jotta jokainen nuori löytää oman paikkansa maailmassa. Se on tulevaisuuskysymys.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puheeni eduskunnan täysistunnossa 21.6.2023 Petteri Orpon hallituksen ohjelmasta

Talvitie Mari-Leena 02

Arvoisa rouva puhemies! Vahva ja välittävä Suomi — sellaisen Suomen rakentamista me tavoittelemme, Suomen, joka pärjää maailman myrskyissä. Hallitusohjelma on laaja-alainen työlista, ja kuten kuuluukin, toimenpiteet näkyvät niin ihmisten arjessa kuin elinkeinoelämän toimintaympäristössä. Jo eilen, ennen kuin kävimme tätä keskustelua, sain yrittäjältä viestin, että hallitusohjelman tavoitteet näkyvät ja tietyt asiat ovat lähdössä eteenpäin. Kaikissa toimissamme on sama tavoite: vahva ja välittävä Suomi.

Neljä vuotta sitten kuvasin Rinteen hallitusohjelman muistuttavan enemmän joulupukille kirjoitettua lahjalistaa eli joululahjatoivekirjettä kuin hallitusohjelmaa, ja sitähän se olikin: kauniita toiveita ja tavoitteita ilman taloudellista realismia toteuttaa niitä. Lapsi voi joululahjatoivelistan kirjoittaa tai sanoittaa, mutta sitä ei voi sallia maan, ainakaan Suomen, hallitukselle. Orpon hallitus tulee kiinnittämään huomiota juuri toteuttamiseen ja uudistusten aikaansaamiseen, joita yhteiskuntamme on odottanut jo parikymmentä vuotta, järkipolitiikasta, realismista ja myös järkivihreydestä kiinni pitäen.

Arvoisa puhemies! Vahvan ja välittävän Suomen ydin on kannustaa työhön ja yrittäjyyteen, nostaa työn ja yrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassamme, teoissa ja lainsäädännössä eikä vain juhlapuheissa. Orpon hallitus uudistaa sosiaaliturvaa niin, että työnteko kannattaa ja ahkeruudesta palkitaan. Tukipolitiikkaan nojautuva sosiaaliturva ei ole välittämistä, työ on hyvää lääkettä moniin vaivoihin. Tartumme työttömyysetuuksiin esimerkiksi porrastamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan, joka luo etuudensaajalle kannustimen ottaa työtä vastaan aiemmin. Kaikki uudistukset tehdään niin, että niistä toteutetaan vaikutusarvioinnit ja järjestetään lausuntokierrokset. Marinin hallitushan ei koronan jälkeen esimerkiksi viime kesänä järjestänyt lausuntokierrosta yrittäjän YEListä. Eli uudistukset tehdään siten, että kannamme vastuuta heikommista ja meillä kuuluu myöskin sosiaalisen omantunnon ääni.

Arvoisa puhemies! Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia hallitus haluaa viitoittaa. Edistämme puhtaan energian investointeja ja houkuttelemme niiden mukana Suomeen puhdasta teollisuutta. Siten myös varmistamme, että energiaintensiivinen teollisuutemme voi kasvaa ja uudistua Suomessa puhtaan energian turvin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään ja taloudelliset ohjauskeinot linkitetään yhä vahvemmin mukaan ympäristöpolitiikan vaikuttavuuden parantamiseen. Ja kyllä, Orpon hallitus pitää kiinni ilmastolain mukaisesta 2035-hiilineutraaliustavoitteesta, eikä ilmastolakia muuteta. Teemme itse asiassa vielä enemmän: tulemme tavoittelemaan hiilinegatiivisuutta tuon vuoden 2035 jälkeen.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan vastataan siten, että kaikki suomalaiset voivat pysyä mukana, opiskella, käydä töissä, yrittää ja asua niin etelässä kuin pohjoisessa. Siksi Orpon hallitus keskittyy enemmän suuriin savupiippuihin kuin pieniin pakoputkiin. Se tarkoittaa lisää puhdasta energiantuotantoa, joka palvelee niin kansalaisia, sähköistyvää teollisuutta, yhteiskuntaa, omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta kuin ilmastoakin: muun muassa lisää ydinvoimaa, myös lisää vesivoimaa eli säätövoimaa, lisää niin tuulivoimaa kuin merituulivoimaa, aurinkoenergiaa ja niin edelleen. Suomen, pienen maan, on vaikea vastata globaaliin ja eurooppalaiseen tukipolitiikkakilpailuun. Siksi meidän on huolehdittava toimintaympäristöstämme. Hallitus sujuvoittaa ja lisää ennakoitavuutta luvituksen suhteen. Tärkeää on, että on toimitusvarma ja edullinen sähkö sekä yleisesti hyvän maan mahdollisuudet elää, tehdä töitä ja yrittää.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus nostaa Suomen takaisin osaavimpien kansakuntien joukkoon. Tämä edellyttää oppimisen perustan vahvistamista sekä korkeasti koulutetun väestön määrän kasvattamista. Koulutustason nostamiseksi korkeakoulutusta on suunnattava aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Hallitus myös toimeenpanee parlamentaarisen tki-ryhmän ehdotukset tki-rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämähän siis tarkoittaa 280:tä miljoonaa euroa vuodessa vuosikymmenen loppuun asti.

Arvoisa puhemies! Ilmapiiri niin politiikassa kuin yhteiskunnassammekin on senkaltainen, että tarvitaan enemmän sillan rakentajia kuin muurin suunnittelijoita. Sillan rakentaminen on näyttö osapuolten yhteisestä tahdosta ja sitoutumisesta. Orpon hallitus on yhteisen tilannekuvan ja tahdon näyte neljän puolueen osalta, mutta kyllä tämä sali tarvitsee myös yhteistä tilannekuvaa ja yhteistä sitoutumista muutamiin isoihin tavoitteisiin koko salin osalta. Uskon, että hallitus ja oppositio voivat löytää tietyissä asioissa yhteisen tahtotilan ja sitoutumisen. Suomalaiset ovat ansainneet sen.

Suomi vihreän siirtymän kärkeen

Mari-Leena TEK

 

Suomesta tulee rakentaa yksi vihreän siirtymän kärkimaista ja puhtaan energian suurvalta. Tämä on tehtävä niin, että energiaintensiivinen teollisuus toimii, tuotteiden jalostusaste nousee ja suomalaiset saavat puhdasta, kohtuuhintaista energiaa.

Vihreä siirtymä ja kestävä kasvu ovat kiinni monista asioista. Jotta meillä riittää tekniikan osaajia, on tärkeää vahvistaa sujuvaa ja laadukasta koulutusta ja osaajien hyvinvointia ja mielenterveyttä esimerkiksi yhteisöllisyyden ja liikunnan kautta.

Muistetaan myös kutsua kansainväliset opiskelijat ja osaajat rakentamaan Suomea.

Pullonkaulaksi on nostettu moniportaiset ja pitkät lupaprosessit sekä lupien viime vuosien ennakoimattomuus. Tulevan hallituksen on aika sujuvoittaa ympäristöluvitusta, joka mahdollistaa tulevaisuudessa yhden luukun periaatteen ja myös erilaisten teollisuuspuistojen rakentumisen.

Suomeen on vireillä kymmenien miljardien eurojen investoinnit puhtaaseen energiaan sekä sitä tarvitsevaan ja hyödyntävään teollisuuteen. Meillä on omat etumme, kuten korkea osaaminen, turvallinen ja vakaa yhteiskunta, laaja maa ja harva asutus.

Toteutus vaatii lisää tekniikan osaajia ja se onkin yksi keskeisimmistä TEKin vaikutuskärjistä.

Kirjoitus on julkaistu TEK-lehden 3/2023 kolumnina.

Kansallinen turvallisuus varmistetaan konkreettisilla teoilla

Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkein tehtävä. Viime aikoina olemme valitettavasti joutuneet lukemaan, miten nuoret ovat liikkuneet teräaseiden kanssa kauppakeskuksissa ja ryöstäneet toisia nuoria väkivaltaisesti – myös Oulun seudulla.

Nykytilanne kertoo nuorten pahoinvoinnista ja osattomuudesta. Tämä polku on katkaistava. Marinin hallitus ei ole halunnut puuttua nuorisoväkivaltaan, vaikka kokoomus esitti niin pehmeitä kuin kovia keinoja jo toissa talvena. Kaduilla on pystyttävä liikkumaan ilman pelkoa, paikasta ja vuorokaudenajasta riippumatta.

Parasta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä on se, että jokaisella on harrastus, mielekästä tekemistä taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Tarvitsemme myös terapiatakuun, jolla varmistetaan, että nuoret pääsevät hoitoon silloin, kun sille on tarvetta. Kouluissa on panostettava varhaiseen oppimisen tukeen ja opettajien mahdollisuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen pitää lisätä.

On välttämätöntä kiristää jengirikollisuuden rangaistuksia. Lisäksi on tärkeää, että koko rikosprosessiketjun rahoitus ja toimivuus turvataan ja poliisien määrää nostetaan. Ei voi olla niin, että Suomen ainoat kaksi koulupoliisia ovat Oulun poliisilaitoksella.

Jengiytyminen ja nuorisoväkivalta on maahanmuuttajien keskuudessa kantaväestöä yleisempää. Tämä johtuu epäonnistuneesta kotoutumisesta. Siksi oli pettymys, että Marinin hallitus runnoi helmikuussa kotoutumislain, joka vie polkua väärään suuntaan. Se korostaa yhteiskunnan vastuuta kotoutumisesta, kun vastuu pitäisi olla ihmisellä itsellään.

Keskiössä pitäisi olla suomen kielen oppiminen. Riittävän kielitaidon ja kulttuurituntemuksen tulee olla vaatimus pysyvälle oleskeluluvalle ja sosiaaliturvalle. Se ratkaisisi monia osattomuuteen liittyviä ongelmia. On aika tehdä tekoja, joilla vältämme nuorisorikollisuudessa Ruotsin tien.

 

Mari-Leena Talvitie,

kansanedustajaehdokas (kok.)

Oulu

 

(Julkaistu Kalevan Vaalipuhe-kirjoituksena 30.3.2023)

Vastuunkantoa tänään ja huomenna

Talvitie Mari-Leena 23

 

Aloitin partiotaipaleeni ekaluokkalaisena Tampereen Messukylän Metsätytöissä. Partiossa rakentui elämän mittainen luontosuhteeni ja kävin loistavan johtajakoulun. Ensimmäisen oman vartioni sain johdettavakseni 13-vuotiaana. Se oli myös lippukuntamme ensimmäinen sekavartio, eli mukana oli sekä tyttöjä että poikia.

Vuosien saatossa olen toiminut niin Ilkan Partiolaisissa Ilmajoella kuin Pohjolan Pirteissä Oulussa. Partiosta on saanut niin paljon hyviä oppeja, muistoja ja ystäviä. En olisi minä ilman partiota. Mieleen ovat jääneet monet suurleirit iloine ja seikkailuine. Myös koettelemukset, esimerkiksi kun vettä satoi kaatamalla puolitoista vuorokautta putkeen, yli 50 millimetriä. Puolustusvoimien edustajat toivat ylimääräisiä kanuunoita ja ihmettelivät, miksemme keskeytä suurleiriä. Emme tietenkään halunneet lähteä kotiin vaan jatkaa  vuosia suunnittelemaamme leiriä. Partio on opettanut aimoannoksen sitkeyttä ja oikeaa asennetta.

Tänään 22. helmikuuta vietettävän partion muistelemispäivänä juhlitaan partioystävyyttä ja lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ääri-ilmiöiden tai sodan vuoksi kotoaan pakenevien ihmisten tilannetta ajatellessa, nousee mieleen vastuu auttaa heikompaa – niin paikallisesti kuin globaalisti. Rauhan rakentamisen, ympäristöasioiden lisäksi myös tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen tarvitsee yhä työtä ja toimenpiteitä, monella tasolla ja ympäri maailman.

Partion myötä monella nuorella rakentuu elämän mittainen luontosuhde. Minulla se on vaikuttanut myös politiikkaani. Yhtenä merkittävämpänä ohjenuorana poliittisessa toiminnassani on Pikku Prinssiä mukaillen ajatus siitä, kuinka ympäristömme ei ole lahja menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevilta sukupolvilta. Näitä valintoja meistä jokainen tekee teemme ja elää todeksi myös arjessamme.

Ihmisten ja luonnon tasapaino ja sen merkitys konkretisoituu niissä hetkissä, kun pääsen metsään. Viikonloppuisin lähden aamulla kävelemään lähimetsään tai merenrantaan. Kävellessä ajatus kulkee sopivaa vauhtia. Vastuumme ympäristöstä, myös ilmastosta, on jotain konkreettista. Vastuuta tuleville sukupolville.

Toinen muistelemispäivän aiheista, partioystävyys, on sydämessäni erityisenä. Partioystävyys näkyy monessa, mutta eduskunnassa erityisesti partioparlamentaarikkojen toiminnassa. Kansanedustajana pääsen enää harvoin leiritulille. Vuoden kohokohta on, kun sytytämme nuotion ja nautimme Nokipannukahvit eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla. Nokipannukahveilla savun tuoksu, iloinen porina ja hyvät keskustelut houkuttelevat kymmeniä kansanedustajia ja eduskunnassa työskenteleviä nuotion äärelle. Samalla rakennetaan ystävyyttä yli rajojen.

Politiikka on parhaimmillaan, kun yhteisiä asioita ja tulevaisuutta rakennetaan yhteistuumin ja hyvällä mielellä. Tätä helpottaa, jos päättäjät tuntevat toisensa muustakin kuin yhteisistä kokouksista. Isojen ja pienten asioiden rinnalla tarvitaan rakentavia keskusteluja ja kohtaamisia.

Tiukan paikan tulleessa ystävyys yli rajojen ratkaisee, niin politiikassa kuin elämässä. Tästä on monta hyvää esimerkkiä, jopa lakimuutosta. Ketä Sinä kiität tai muistat muistelemispäivänä? Muistetaan, että tulevaisuutta ei tehdä yksin, vaan yhdessä.

Mari-Leena Talvitie 
Kansanedustaja, Partioparlamentaarikkojen puheenjohtaja

(Julkaistu Kokoomusnaisten Vieraskynä-kirjoituksena 22.2.2023)