Verkkouutiset: Mari-Leena Talvitie aikoo viedä puoluevaltuuston maakuntiin

Lue Verkkouutisten sivuilta: http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/vvaltuustonpj_talvitie-51669

(ILKKA AHTOKIVI 12.6.2016 klo 15:04)

Kokoomuksen puoluekokous Lappeenrannassa valitsi puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitien.LKS 20160524 Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie eduskunnan täysistunnossa Helsingissä tiistaina 24. toukokuuta 2016. Istunnossa käsitellään valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Mari-Leena Talvitie.(Lehtikuva/Martti Kainulainen)

– Puoluevaltuusto on yksi tekijä, miten kokoomus näkyy eri piirien alueilla. Puheenjohtajana toivon, että pystyn tukemaan puoluevaltuutettujen näkymistä heidän piireissään, Mari-Leena Talvitie kuvasi puoluevaltuuston kehittämiseen liittyviä tavoitteitaan Verkkouutisille.

Talvitien mukaan tulevalla valtuustokaudella valtuuston tarkoitus kokoontua eri piireissä, eikä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Puoluevaltuusto siis jalkautuisi maakuntiin.

– Politiikka ja vaikuttaminen ovat isossa murroksessa. Kokoomuksen puoluevaltuustossakin on vielä kehitettävää, erityisesti miten kokoomuksen kenttä, paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja piirihallitukset saavat tietoa asioista, mitä käsitellään puoluevaltuustossa.

Talvitie on toiminut kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana nyt kaksi vuotta. Puoluevaltuusto on viime vuosina uudistunut siten, että kokouksissa on lisätty keskustelua poliittisista ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi valtuustoon on tuotu lähetekeskustelut, ajankohtaisteemojen käsittely sekä sähköiset menetelmät.

Kokoomuksen puoluekokous valitsi sunnuntaina Talvitien jatkamaan puoluevaltuuston puheenjohtajana.

Puoluevaltuuston puheenjohtajavaltuustovaalissa annettiin 743,6 ääntä. Niistä Mari-Leena Talvitie sai 590 ja Espoolainen Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran puheenjohtaja Jussi Koskinen 147,6. Kuusi ääntä hylättiin.

Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on ollut Oulun kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 ja kansanedustaja vuodesta 2015.

Hän on toiminut lisäksi muun muassa Oulun kaupunginhallituksen, Oulun kaupunginvaltuuston ja Oulun seudun ympäristölautakunnan puheenjohtajana.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kokoomusedustajat: Maaseutua ja kaupunkia ei tule asettaa vastakkain

Lue Verkkouutisten sivuilta: http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/kokoomus_tulevaisuuden_kunta-51561 

(HELENA HAAVISTO 9.6.2016 klo 18:12)

Outi Mäkelä ja Mari-Leena Talvitie iloitsevat kokoomuksen kunta- ja kaupunkipoliittisesta kannanotosta.

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Mari-Leena Talvitie ovat tyytyväisiä viikonloppuna Kokoomuksen puoluekokouksessa käsiteltävään kokoomuksen kunta- ja kaupunkipoliittiseen kannanottoon. Kannanotossa linjataan kokoomuslaisia näkemyksiä siitä, millainen tulevaisuuden kunta on.

– Tulevaisuuden kunnat erilaistuvat ja luovat sitä kautta elinvoimaa; koulutusta ja osaamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollistavat monipuolisen kuntademokratian toteutumisen. Maakunnat keskittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen sekä alueellisen elinvoimaa edistämiseen. Elinvoimaiset kaupunkiseudut ja maakuntakeskukset määrittelevät Suomen menestymisen, Talvitie toteaa tiedotteessa.

Kannanotossa huomautetaan, että kaupunkien kasvusta huolimatta maaseutua ja kaupunkia ei tulisi asettaa vastakkain, vaan tärkeämpää olisi löytää alueelliset vahvuudet kaikkialta Suomesta. Tiivistyvä asuminen, tehostettu palveluverkosto ja alueellinen yhteistyö ovat kehityksen suuntia niin kaupungeissa kuin maaseutukunnissa.

– Uusien digitaalisten liikennepalvelujen käyttöönotto mahdollistaa julkisen liikenteen palvelujen sekä reitti- ja matkatietojen yhdistämisen uudella tavalla. Julkinen, avoin data takaa sen, että tarvittava tieto on aina asukkaiden ja yritysten hyödynnettävissä, Mäkelä lisää.

Kansanedustajat myös tähdentävät, että hallinnon avoimuus vahvistaa luottamusta ja ”vireillä olevista asioista, päätöksenteon taustoista ja seurauksista on oltava saatavissa tietoa ymmärrettävässä muodossa”.

Oululehti: Sosi­aa­li­huol­to­laki muuttui, kotipalvelun tarpeeseen varauduttu

Perhe­työn­te­kijä ei tarjoa lasten­hoi­to­apua, vaan hänen roolinsa on tukea perhettä kasva­tus­teh­tä­vässä ja keskinäisessä vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Oulun kaupungin sosi­aa­li­joh­taja Arja Heikkisen mukaan Oulussa noudatetaan tarkasti uuden sosi­aa­li­huol­to­lain linjauksia.

– Lasten­hoi­to­apua ei haeta sosi­aa­li­pal­ve­luista, vaan kotipalvelu tarjoaa konkreettista apua perheen arkeen: asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon. Tilanne on hieman toinen, jos kyse on suun­ni­tel­luista menoista; jos vanhemmat käyvät jossain ryhmässä tai äidillä on sairaa­la­käyn­tejä. Lenkille meno ei ole sellainen tilanne.

Kotiapu on maksullista, ja maksut määräytyvät tulojen mukaan. Maksut voivat olla myös tarve­har­kin­taisia. Aiemmin kotiavun saaminen edellytti lasten­suo­jelun asiakkuutta, nykyään ei.

– Kotipalvelua ja perhe­työn­te­ki­jöiden palveluita on hyvin saatavilla. Varauduimme tähän jo ennen lain voimaantuloa. Olemme lisänneet ostoja, ja kotiapua voi hankkia palve­lu­se­te­lil­läkin.

Heikkisen mukaan kotona tarvitaan apua yleensä akuutisti, ja sosi­aa­li­toi­messa tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti. Usein avun tarve on lyhytaikaista, joskaan aika­ra­joi­tuksia kotiavun antamiselle ei ole. Apua voi saada myös iltaisin ja viikon­lop­puisin.

Kotipalvelun kysyntä on koko ajan kasvanut, ja tähän Oulun kaupunki on Heikkisen mukaan varautunut.

– On hyvä, että koti­pal­ve­lulla perhettä voi tukea kevyellä tavalla niin, ettei raskaampia toimenpiteitä tarvitakaan. Jos on ongelmia sovituista asioista, on oltava yhteydessä työntekijän esimieheen. Tämä tieto pitää perheille tietenkin antaa. Sosi­aa­li­työn­te­ki­jöiden, kuten muidenkin työn­te­ki­jöiden kuuluu vastata yhtey­de­not­toihin.

Laki velvoittaa jakamaan asiakkaille tietoa kaikista saatavilla olevista palveluista. Tässä asiassa Heikkinen luottaa neuvoloiden rooliin.

– Neuvola on luonnollinen paikka tarjota lapsi­per­heille ohjausta ja neuvontaa. Hyvin­voin­ti­kes­kuk­sissa perhepalvelut on koottu yhteen, ja myös sieltä saa oikea-aikasta apua jouhevasti.

Neljä oululaista nais­kan­sa­ne­dus­tajaa jätti toukokuussa valtuus­to­ky­selyn lapsi­per­heille tarjottavista koti­pal­ve­luista. Tytti Tuppuraisen, Hanna Sarkkisen, Mari-Leena Talvitien ja Mirja Vehkaperän alle­kir­joit­ta­massa kyselyssä tiedustellaan, miten sosi­aa­li­huol­to­laki toteutuu lapsi­per­heiden kotipalvelun osalta, miten lakia seurataan, miten palvelu on järjestetty ja millaista kotipalvelua Oulussa tarjotaan.

Aiemmin kaupunki tuki Mannerheimin lasten­suo­je­lu­liiton järjestämää kotipalvelua ja lasten­hoi­to­apua, mutta uusi laki velvoittaa kaupunkia järjestämään kotipalvelun perheille palvelut.

Kokoomuksen Talvitie: Tyttöjä kannustettava opiskelemaan tekniikkaa

Lue juttu Verkkouutisten sivuilla: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/talvitie_tytot_tekniikka-47663

Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie kannustaa tyttöjä rohkeammin tekniikan pariin ja opiskeluun.

 Kasperi Summanen)

Vain noin 15 prosenttia kaikista naisten suorittamista yliopistojen perustutkinnoista tehdään tekniikan alalla, kansanedustaja ja kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie toteaa tiedotteessaan.

Hänen mukaansa myös tyttöjä on kannustettava opiskelemaan tekniikkaa.

”Elämme yhtä suurinta työn ja teollisen yhteiskunnan murrosvaihetta. Se, miten käännämme tämän ihmisen hyvinvoinniksi ja voitoksi, riippuu ihmisen, yhteiskunnan ja tekniikan vuorovaikutuksesta ja yhteisistä innovaatioista. Niissä ratkaisuissa luonnontieteillä on keskeinen merkitys”, Talvitie toteaa.

Talvitie muistuttaa, että innostus luonnontieteisiin ja tekniikkaan sekä erilaisiin ilmiöihin alkaa jo lapsena.

”Eri aloille hakeutumisen tulee perustua nuorten vahvuuksiin ja kiinnostukseen. Ne eivät enää pitkään aikaan ole olleet sukupuolesta riippuvaisia – muuta kuin joidenkin meidän aikuisten ajatuksissa. On tärkeää kannustaa, jotta jokainen löytää oman vahvuutensa ja osaamisensa”, jatkaa Talvitie.

Julkaistu useissa medioissa 16.2. Lue esimerkiksi Kalevan sivuilta: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/maakuntavero-hiertaa-kokoomusta-talvitie-lisaa-verotusta-liimapaperin-tavoin/720230/

Maakuntavero hiertää kokoomusta – Talvitie: ”Lisää verotusta liimapaperin tavoin”Kuvassa kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (vas) ja Sitran asiantuntija Sari Rautio.

Kuvassa kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (vas) ja Sitran asiantuntija Sari Rautio. KUVA: Mauri Ratilainen
KOTIMAA 16.2.2016 3:00
RIIKKA HAPPONEN

Suunniteltu maakuntavero herättää kovaa vastustusta kokoomusjohtoisissa kaupungeissa. Maakuntavero onkin nousemassa kevään kuumaksi perunaksi hallituksen sote-väännössä. Keskustassa veroa kannatetaan, kokoomuksessa vastustetaan.

Kokoomuksen kuntaväki sanoo ei maakuntien verotusoikeudelle.

– Mitkään merkit eivät osoita, että kolmas verotuksen taso toisi uudistukselle lisäarvoa. Kun samaan aikaan halutaan lisätä yhdenvertaisuutta, valtion kautta tuleva rahoitus on yksinkertaisempi, toteaa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Kuntaliiton hallituksen jäsen Sari Rautio.

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie korostaa kantavansa vastuuta hallitusohjelman kirjausten noudattamisesta.

– Sipilän hallitusohjelma lähtee siitä, ettei kenenkään työn verotus eikä kokonaisveroaste nouse uudistuksen takia. Tilastot osoittavat, että aina kun tulee uusi verotuksen taso, se lisää verotusta liimapaperin tavoin, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajanakin toiminut Talvitie sanoo.

Myöskään Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ei kaipaa Suomeen kolmatta verotuksen tasoa.

– Itsehallintoalueiden määrä on nyt niin suuri, että se vei mielestäni pohjaa pois siltä, että niistä olisi tullut kantokyvyltään ja toiminnallisesti itsenäisiä. Maakuntien verotusoikeuteen liittyy lisäksi riski laajentaa tehtäväkenttää enemmän kuin olisi tarvetta, Randell sanoo.

Kaatuuko hanke verotuskysymykseen?

Sekä sote-uudistusta että kuntien ja valtion tehtävienjakoa johtavat keskustalaiset ministerit Juha Rehula ja Anu Vehviläinen. Jos pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitää kiinni maakuntaverosta, voiko päätös vielä kaataa koko hankkeen?

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja ei usko pystyvänsä sitoutumaan ratkaisuun, joka nostaa kokonaisverotusta.

– Jos toteutetaan hallitusohjelmaa ja tilastot ja faktat kertovat, että se onnistuu jollakin muulla tavalla oikeudenmukaisesti kuin valtion rahoituksella ja ohjauksella, olen valmis arvioimaan asiaa uudestaan toisessa vaiheessa, Talvitie vastaa.

Hänen mielestään palvelu- ja hallintopohdintojen edellä keskeisintä on rahoitus ja siinä valtiovarainministeriön rooli.

– Niin kauan kun puhumme rajapinnoista, palvelujen järjestämisistä ja hallintohimmeleistä, emmekä ole ratkaisseet rahan ansaintoa ja kulkua, tulevaisuuden haasteemme odottavat ratkaisuja, Talvitie sanoo.

Pitkän linjan kuntapäättäjät sanovat ääneen sen, mitä kokoomuksessa laajemminkin tällä hetkellä ajatellaan.

Viime viikolla puolue ilmoitti pitävänsä tiukasti kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, ettei uudistus nosta kokonaisveroastetta tai kenenkään työn verotusta. Lisäksi Kuntaliiton hallituksen kokoomusjäsenet sanoutuivat irti Kuntaliiton lausunnosta, jossa maakuntavero nähtiin yhtenä mahdollisuutena.
Kritiikkiä satelee isoista kaupungeista

Suurimmat kaupungit ovat varsin kriittisiä sote-lausunnoissaan. Turun kaupunginjohtaja odottaa mielenkiinnolla, mitä hallitus lausunnoilla tekee.

– Johtaako se asioiden uudelleentarkasteluun vai pyydettiinkö lausunnot vain muodon vuoksi? Randell kysyy.

Hän on käynyt läpi yhdeksän suurimman kaupungin lausunnot, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta kriittisiä kaavaillun aluejaon suhteen.

– Kuopionkin perusteluissa oltiin aika lailla eri mieltä. Kautta linjan isoilla kaupungeilla on tähän hallinnonmuutokseen aika paljon varauksia.

Maakuntakapinalliset kysyvätkin, onko uusi maakuntamalli tehty jo menneen Suomen tarpeisiin.

– Joskus 1975 se olisi varmasti ollut ihan hyvä malli. Tänä päivänä kasvu suuntautuu kuitenkin maakuntien sijaan nimenomaan keskuskaupunkeihin. Uudistusta pitäisi tehdä tulevaisuutta varten, Rautio muistuttaa.

Hänen mukaansa kaupungistuminen on tosiasia, jota ei ole mahdollista poliittisesti ohjailla.

– Ei sitä auta voivotella, vaan miettiä, miten siitä saadaan paras mahdollinen irti.

Maakuntien vahvat veturit säteilevät elinvoimaa myös ympärilleen. Meidän ei kannata tehdä sellaisia hallinnollisia ratkaisuja, jotka hidastavat tai hankaloittavat kehitystä.

Elinvoima- ja työllisyystehtävät halutaan pitää lähellä

Mari-Leena Talvitie aloitti vuodenvaihteessa Tulevaisuuden kunta -työryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden aikana ryhmä määrittelee elinvoimaan, hyvinvointiin ja kuntademokratiaan liittyvät kuntien tehtävät.

Talvitie toivoo kuntiin jäävän selkeitä ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia edistäviä innovaatiotehtäviä.

– Annetaan kunnille vapaus tehdä omista erityispiirteistä lähteviä ratkaisuja. Meidän on pystyttävä tekemään valtakunnallisesti kannustavat kriteerit, jotta kuntien kannattaa satsata hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen, hän sanoo.

– Elinvoima-asiat pitäisi käsitellä tässä samassa pöydässä. Lähellä tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen on ihan a ja o. Muuten sote ei järjesty, oli meillä millainen hallintomalli tahansa, toteaa myös Rautio.

Kaupungeissa pelätään, ettei niihin jää enää päätösvaltaa. Aleksi Randellin mielestä hallituksen tulisi tunnustaa isojen kaupunkien ja kaupunkiseutujen erilainen asema pieniin nähden.

– Jos tämä huomioitaisiin, uskon että uudistuksen etenemiselle ja toteutumiselle olisi paremmat edellytykset, Randell sanoo.

Talvitie muistuttaa, että hallitusohjelmassa on kuitenkin lähdetty siitä, että Suomessa säilyvät vahvat ja elinvoimaiset kunnat.

– Jos kaikki työllisyys- ja elinvoima-asiatkin menevät maakunnalle, sitten täytyy arvioida, mikä enää on kunnan rooli. Nyt vain rajapinnat kuntoon ja katse eteenpäin toteutukseen! Talvitie kannustaa.