– Puoluevaltuusto on yksi tekijä, miten kokoomus näkyy eri piirien alueilla. Puheenjohtajana toivon, että pystyn tukemaan puoluevaltuutettujen näkymistä heidän piireissään, Mari-Leena Talvitie kuvasi puoluevaltuuston kehittämiseen liittyviä tavoitteitaan Verkkouutisille.

Talvitien mukaan tulevalla valtuustokaudella valtuuston tarkoitus kokoontua eri piireissä, eikä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Puoluevaltuusto siis jalkautuisi maakuntiin.

– Politiikka ja vaikuttaminen ovat isossa murroksessa. Kokoomuksen puoluevaltuustossakin on vielä kehitettävää, erityisesti miten kokoomuksen kenttä, paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja piirihallitukset saavat tietoa asioista, mitä käsitellään puoluevaltuustossa.

Talvitie on toiminut kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana nyt kaksi vuotta. Puoluevaltuusto on viime vuosina uudistunut siten, että kokouksissa on lisätty keskustelua poliittisista ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi valtuustoon on tuotu lähetekeskustelut, ajankohtaisteemojen käsittely sekä sähköiset menetelmät.

Kokoomuksen puoluekokous valitsi sunnuntaina Talvitien jatkamaan puoluevaltuuston puheenjohtajana.

Puoluevaltuuston puheenjohtajavaltuustovaalissa annettiin 743,6 ääntä. Niistä Mari-Leena Talvitie sai 590 ja Espoolainen Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran puheenjohtaja Jussi Koskinen 147,6. Kuusi ääntä hylättiin.

Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on ollut Oulun kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 ja kansanedustaja vuodesta 2015.

Hän on toiminut lisäksi muun muassa Oulun kaupunginhallituksen, Oulun kaupunginvaltuuston ja Oulun seudun ympäristölautakunnan puheenjohtajana.

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Mari-Leena Talvitie ovat tyytyväisiä viikonloppuna Kokoomuksen puoluekokouksessa käsiteltävään kokoomuksen kunta- ja kaupunkipoliittiseen kannanottoon. Kannanotossa linjataan kokoomuslaisia näkemyksiä siitä, millainen tulevaisuuden kunta on.

– Tulevaisuuden kunnat erilaistuvat ja luovat sitä kautta elinvoimaa; koulutusta ja osaamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollistavat monipuolisen kuntademokratian toteutumisen. Maakunnat keskittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen sekä alueellisen elinvoimaa edistämiseen. Elinvoimaiset kaupunkiseudut ja maakuntakeskukset määrittelevät Suomen menestymisen, Talvitie toteaa tiedotteessa.

Kannanotossa huomautetaan, että kaupunkien kasvusta huolimatta maaseutua ja kaupunkia ei tulisi asettaa vastakkain, vaan tärkeämpää olisi löytää alueelliset vahvuudet kaikkialta Suomesta. Tiivistyvä asuminen, tehostettu palveluverkosto ja alueellinen yhteistyö ovat kehityksen suuntia niin kaupungeissa kuin maaseutukunnissa.

– Uusien digitaalisten liikennepalvelujen käyttöönotto mahdollistaa julkisen liikenteen palvelujen sekä reitti- ja matkatietojen yhdistämisen uudella tavalla. Julkinen, avoin data takaa sen, että tarvittava tieto on aina asukkaiden ja yritysten hyödynnettävissä, Mäkelä lisää.

Kansanedustajat myös tähdentävät, että hallinnon avoimuus vahvistaa luottamusta ja ”vireillä olevista asioista, päätöksenteon taustoista ja seurauksista on oltava saatavissa tietoa ymmärrettävässä muodossa”.