Vaasan kokoomus ry 100 vuotta 14.12.2018

Hyvät Vaasan kokoomuksen nykyinen ja entiset puheenjohtajat

nykyinen ja entiset hallitus, kaikki jäsenet ja toimijat, yhteistyökumppanit
hyvät kokoomuslaiset, juhlaväki

Omasta ja Kansallisen kokoomuksen puolesta on ilo ja kunnia onnitella yhtä Kansallisen kokoomuksen pitkäikäisintä yhdistystä – 100vuotiasta, juhlivaa Vaasan kokoomusta ja sen toimijoita, jäseniä.

Kokoomuksen aate on laaja-alainen, ja sen piiriin mahtuu monia erilaisia arvojen painotuksia. Puolueemme ei ole rakentunut yhden asian liikkeeksi vaan nimensä mukaisesti kokoaa laajasti erilaisia ja –taustaisia kansalaisia.

Kokoomus on Suomen vanhimman poliittisen liikkeen, Suomalaisen puolueen perinnön suora jatkaja. Suomen itsenäisyyden aamunkoitossa perustettu Kansallinen Kokoomuspuolue tunnetaan yhteiskuntaa uudistavana voimana. Kokoomus otti tuolloin 100 vuotta sitten tehtäväkseen tuoda yhteen eri kansanosat rakentamaan yhteistä isänmaata. Edelleenkin Kokoomus on perustavimmalta olemukseltaan yhteiskuntaa rakentava ja uudistava, erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä yhteen kokoava arvopohjainen poliittinen liike. Ensimmäisen toimintavuosisadan päättyessä ja uuden vuosisadan alkaessa mitataan niin Vaasan kokoomuksessa kuin kansallisessa kokoomuksessa, kykenemmekö historiaa tuntien ja arvostaen uudistumaan ja katsomaan vahvasti tulevaisuuteen? Vai jatkammeko ikään kuin samalla vuosisadalla.

Kokoomuksen politiikan johtavina periaatteina ovat puolueen perustamisesta saakka ollut edistää sovinnollista kansalaishenkeä, mahdollistaa sosiaalista nousua ja tarjota koulusivistystä kaikille sekä kunnioittaa työt ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaiken perustana on luja oikeusvaltio ja ihmisten luottamusta nauttiva puolueeton järjestysvalta. Kokoomus on aina ymmärtänyt, että Suomen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimeliaisuudesta palkitseva, eli kannustava yhteiskunta. Jokaisen on voitava tuntea se omakseen.

Kokoomuksen aate on perinteisesti ollut yhdistelmä ihmislähtöisyyttä ja yksilön vapautta korostavia arvoja, perinteiden kunnioitusta ja vastuun kantamista niin avun tarpeessa olevista kuin ympäristöstä. Eri aikoina eri suuntausten keskinäinen tasapaino on vaihdellut.

Vahvuus on aatteeltaan ja arvomaailmaltaan yhtenäisessä puolueyhteisössä, jossa eri asioista voidaan keskustella ja puhua moniäänisesti ja silti vahvuutemme ja toimintakykymme mitataan siitä, miten kykenemme toimimaan joukkueena.

 

Arvoisa juhlaväki,

Entä mitä tulevaisuudessa on Vaasa ja Vaasan Kokoomus, näin ulkopuolisin silmin vaikkakin tunneside Vaasan on säilynyt. Vaasa on syntymäkaupunkini, eli asuimme kaupungissa ensimmäiset elinvuoteni, mm. Mussorintiellä. (Laihia) Lapsuudessa Vaasa oli pelipaikkakunta, eli suurin ikäluokkamme jalkapallopeleistä pelattiin Vaasassa tai tällä seudulla.  Sen jälkeen Vaasa on ollut kummikaupunkini, sillä omat kummini, lapseni kummit ja meidän 7 vuotias kummityttömme asuvat Vaasassa.

Vaasa tunnetaan valtakunnallisesti ja tiedetään myös kansainvälisesti pitkästä ja monipuolisesta energia- ja ympäristöosaamisesta. Vaasassa on kehitetty ja innovoitu energia-alan osaamista sekä alan yrityksiä jo silloin, kun ilmasto – ja energia-asiat olivat valtapolitiikassa marginaalissa eivätkä keskiössä, kuten näinä päivinä. Itse havahduin siihen jo opiskeluaikana, kun opiskelin ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistossa, vaasalaiset yritykset rekrytoivat Oulussa ja moni silloisista opiskelukavereista tuli Vaasaan kesätöihin tai tekemään diplomityötä. (Olisin niin tehnyt varmasti itsekin, ellei olisi ollut jo kesätyö- ja diplomityöpaikka Altian Koskenkorvan tehtaalla. ) Uskon, että muut kollegat ovat viimeistään tällä kaudella havahtuneet asiaan, sillä teidän oma edustajanne, kollega Susanna Koski on pitänyt näitä asioita aktiivisesti esillä eduskunnassa.

Vaasalle energia- ja ympäristöala luo hyvän ja vankan pohjan ponnistaa vielä selkeämmin tulevaisuuteen, ja kääntää koko alueen katseet eteenpäin. Valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti Vaasa, rannikkoseutu ja alan yritykset voivat toimia edelläkävijänä. Kannustan asettamaan tässä asiassa rohkeita, innovatiivisia ja kestäviä tavoitteita. Nimenomaan kestäviä niin, että toimet ovat sekä ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti kuin myös sosiaalisesti tasapainossa. Vaasan asemasta energia-asioissa kertoo myös se, että Vaasa isännöi ensi vuonna kansainvälistä energia-alan tapahtumaa EnergyWeek:ä.

Saimme näistä asioista infoa myös silloin, kun olimme Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Vaasassa – josta tässä yhteydessä lausun vielä puolueen ja ministeriryhmän puolesta sekä ryhmän jäsenenä kiitoksen toimineista järjestelyistä ja oheistapahtumista.

Vaasassa, rannikolla ja laajemmin Pohjanmaalla on tämän kauden työllisyystavoitteet saavutettu jo paljon aiemmin kuin muualla Suomessa. Meidän ei olisi tarvinnut tällä kaudella tehdä niin mittavia säästötoimenpiteitä, jos työllisyys olisi noussut muualla Suomessa yhtä vahvasti kuin Pohjanmaan maakunnissa. Tämä on kuitenkin tarkoittanut Vaasassa kuten muutamissa muillakin alueilla todellista osaajapulaa, johon maan hallituskin on tarttunut monin eri keinoin.

(Viime vuonna pidin juhlapuheen Vaasan partiotyttöjen 100v-juhlaan, pohjanmaan partiolaisena ja eduskunnan partioparlamentaarikkojen puheenjohtajana. Pohjanmaan partiolaiset ovat esimerkki laajasta alueellisesta kumppanuudesta ja piiristä, kun siihen kuuluu kaikkien pohjanmaan maakuntien partiolaiset. )

Jokainen voi kilpailla itsensä ja toinen toisensa lähes näännyksiin. Tulevaisuudessa menestyy ne ja he, jotka kykenevät rakentamaan luottamusta ja solmimaan kumppanuuksia, vaikka pahimman kilpakumppaninsa kanssa. Yksilökeskeinen maailmankuva on korostumassa liikaa ja sitä tukee

Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu. Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi.

Nykyhetkessä tehtävät valinnat määrittävät tulevaisuutta vuosiksi tai vuosikymmeniksi eteenpäin. Erityisesti ympäristön kuormittamisen vähentämiseksi on tehtävä jatkuvaa työtä, joka alkaa jokaisen arkisista valinnoista. Päätöksenteossa paikallistasolta valtakunnalliselle, eurooppalaiselle ja kansainväliselle tasolle saakka on tehtävä johdonmukaisesti valintoja, jotka turvaavat ja edistävät ympäristön puhtautta ja luonnon monimuotoisuutta, lajien säilymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän vastuun kantaminen on se mitta, jolla tekojemme arvo kaikkein eniten määräytyy tulevien sukupolvien silmissä.

Kokoomus uskoo ihmiseen itsestään ja toisistaan huolehtimaan kykenevänä yksilönä, jota ensisijaisesti ohjaavat oma eettinen pohdinta ja tahto tehdä hyvää. Yksilö tarvitsee ympärilleen toimivan ja hyvinvoivan yhteisön, johon voi kuulua, tarvittaessa tukeutua ja jonka hyväksi itse antaa oman merkityksellisen panoksensa.

Ihminen osana luonnollisia lähiyhteisöjään toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja pyrkii sovittamaan omat tavoitteensa yhteen toisten ihmisten tavoitteiden kanssa. Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen.

Vapaassa yhteiskunnassa jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliittisen järjestelmän on poistettava esteitä ihmisten omakohtaiselta toimeliaisuudelta ja itsensä toteuttamiselta. Mielekkään elämän sisällön ja sopivimmat tavat sen saavuttamiseen määrittelee ensisijaisesti jokainen yksilö itse omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin.

Vapauden ydintä on täysivaltaisen yksilön itsemääräämisoikeus itseään koskevissa asioissa sukupuoleen, ikään, katsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, syntyperään, yhteiskunnalliseen asemaan tai muuhun taustaan katsomatta. Itsemääräämisoikeus ja fyysisen koskemattomuuden loukkaamattomuus ovat erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta, joka kuuluu jokaiselle syntymästä elämän viimeiseen päivään.

Ihmisen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väkivallasta. Vakaan ja luotettavan julkisen vallan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu turvallisuuden takaaminen jokaiselle. Sen on suojattava yksilöä pahanteon ja mielivallan sekä rasismin, seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan tai muun syrjinnän kohteeksi joutumiselta. Viranomaisilla on kaikissa oloissa oltava edellytykset toteuttaa tehtäväänsä ihmisiä kohtaavien uhkien torjumiseksi.

Vapauteen kuuluu erottamattomana osana vastuu. Se tarkoittaa, että kun ihminen toteuttaa vapauttaan, hän ottaa vastatakseen samalla valintojensa seuraukset, sekä kielteiset että myönteiset. Hyvä ja reilu yhteiskunta kannustaa vastuulliseen toimintaan ja palkitsee siitä.

Sivistyneessä yhteiskunnassa heikoimpia autetaan. Yhteiskunnan on tuettava ja vahvistettava ihmisten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Samalla on varmistettava, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva takaavat ihmisarvoisen elämän perusedellytykset. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että ahkeruus ja järkevät valinnat tuovat menestystä tekijälleen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuksiin joutunutta autetaan nousemaan jaloilleen.

Jokaisella tulee olla perhetaustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus oppia, kouluttautua, rakentaa oma polkunsa ja löytää vahvuutensa. Kenenkään tausta ei saa määrätä, mitä hänestä voi tulla. Mahdollisuuksien tasa-arvoa on, että Suomessa jokainen voi sivistää ja kehittää itseään, pärjätä ja edetä elämässä ja tavoitella onnellisuutta.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

OYS:n sairaalainvestointi elintärkeä koko pohjoiselle

Julkaistu Kalevassa 22.11.2018

 

Erikoissairaanhoidon rakennusinvestoinnit ja niitä koskevat poikkeusluvat ovat olleet syksyn ajan valtiontason käsittelyssä, eli sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön harkinnassa. Siinä on arvioitu erikoissairaanhoidon suuria ja merkittäviä investointeja, joita on suunnitteilla ja meneillään useassa sairaanhoitopiirissä.

Mihin arviointi pohjaa ja perustuu? Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen sekä maakuntauudistuksen myötä rahoituksen ohjaus tulee siirtymään kuntakentältä ja sairaanhoitopiireiltä valtion tasolla. Siksi me pohjoisen vaikuttajat olemme vakuuttaneet ministeriöiden johtoa ja valmistelijoita siitä, että pohjoinen tarvitsee suunnitellut sairaalainvestoinnit sekä Rovaniemelle että Ouluun.

Esitetty Oulun yliopistollisen sairaalan eli OYS:n Tulevaisuuden sairaalainvestointi on elintärkeä ja tarpeellinen koko pohjoiselle. Sen avulla rakennetaan terveet ja toimivat erikoissairaanhoidon hoitotilat, jotka mahdollistavat sujuvamman hoidon, sekä potilaan että henkilökunnan näkökulmasta. Uusinvestointi turvaa erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta kaikille niitä tarvitseville täällä Pohjois-Suomessa.

Nykyinen OYS:n sairaala on suunniteltu 60-luvulla ja rakennettu 1968 – 1974. Tiloiltaan se ei vastaa nykyisiin hoidon vaatimuksiin eikä luo puitteita sujuvoittaa ja järkevöittää toimintaa. Lisäksi sairaalassa on jouduttu ratkomaan monia kosteusvaurioita ja akuutteja sisäilmaongelmia.

Sairaalarakennuksen ikä edellyttää huomattavia peruskorjauksia, joihin uppoaisi jopa 600 miljoonaa euroa. Toisaalta, 70-luvun rakennustapaa ja –virheitä ei peruskorjauksessa muuteta kovinkaan edullisesti.

Laaja vesikatto ja huono lämmineristys tarkoittavat, että OYS lämmittää sairaalan ympärillä olevaa ulkoilmaa noin 1,3 miljoonalla eurolla joka vuosi. Suunnitelluissa, uusissa tiloissa energiasäästö on noin 40% vuositasolla.

Tällä suunnitellulla uusinvestoinnilla, joka on ollut ministeriöiden arvioinnissa, saavutetaan 300 miljoonan euron kokonaissäästö. Siinä tilat saataisiin käyttöön kuusi vuotta nopeammin verrattuna aiemmin suunniteltuun toteutukseen, vaikka toki aikaa kuluu rakentamiseen. Kiitos erityisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdolle, johtaja Ilkka Luomalle tiedoista, jotta olemme pystyneet vaikuttamaan hyvän ja kokonaistaloudellisen ratkaisun puolesta.

Uusinvestointi luo huomattavasti paremmat puitteet toimiville tiloille, potilaslähtöiseen joustavaan palveluun ja hoitoketjuihin sekä ammattitaitoisen hoitotyön toteutumiselle. Toivottua investointilupaa odotetaan pikaisesti, sillä pohjoinen tarvitsee ja ansaitsee uuden OYS:in, tulevaisuuden sairaalan.

 

Sinituuli: Arktisen arjen puolesta

Valtakunnan tasolla tehdään ihmisenkokoista politiikkaa ja haetaan kestäviä ratkaisuja, toteaa Kokoomuksen varapuheenjohtaja, oululainen Mari-Leena Talvitie.

Kun Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie lähti Arktisten alueiden valtuuskuntien kokoontumiseen Inariin, hän pakkasi laukkuun mukaan myös ulkoilukengät. Tiedossa oli, että tapaamisen aikana päästäisiin myös luontoon.

Ekaluokkalaisena partion aloittaneelle Talvitielle samoilu metsäpoluilla on luonnollista, ja eduskunnan partioparlamentin puheenjohtajalle tällaiset työtehtävät ovat mieluisia.

Suomi on yksi maailman kahdeksasta arktisesta valtiosta, joilla on alueita napapiirin pohjoispuolella. Talvitie taas on yksi kuudesta kansanedustajasta, jotka muodostavat Suomen arktisen valtuuskunnan.

– Arktinen alue toimii maapallomme jäähdyttäjänä. Täällä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ainakin kaksi kerta muuta maailmaa nopeampia. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja tutkimusta päätöksenteon tueksi.

Arktisten maisen valtuuskunnat ovat koolla joka toinen vuosi. Kaksi vuotta sitten Talvitie oli mukana Venäjällä Ulan-Udassa, jossa tehtiin aloite maiden ympäristöministerien kokouksen järjestämiseksi. Kokous toteutui lokakuussa 2018 Rovaniemellä.

 

Paikka puoluejohdossa avaa ovia

Jo ennen kansanedustajuutta eduskuntatalo ovettomine hisseineen tuli Mari-Leena Talvitielle tutuksi hänen toimiessaan kolme kautta kansanedustajan avustajana.

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hänet valittiin Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 2014. Se avasi oven ministeriryhmään jo ennen kuin Talvitie keväällä 2015 äänestettiin kansanedustajaksi. Viime kesänä puoluekokous valitsi hänet puolueen varapuheenjohtajaksi.

– Tosiasia on, etten tiedä millaista on olla ensimmäisen kauden rivikansanedustaja, hän toteaa ilman itsekehua.

Puoluevaltuuston puheenjohtajana Talvitie luonnehtii toimineensa enemmän kentän äänenä, niin kokoomustoiminnassa kuin ministeriryhmässä. Evästykset olivat sisäiseen kokoomustoimintaan, kun taas varapuheenjohtajana reviirinä on päivänpolitiikka.

Varapuheenjohtajana Talvitie kokee voivansa tuoda entistä paremmin esiin pohjoisen ääntä. Pesti tuo mukanaan vaikutusvaltaa, näkyvyyttä ja enemmän poliittista vastuutyötä.

Pohjoisen asiat ovat usein myös koko Suomen asioita.

– On tärkeää, että Euroopan suurin sisäkampus eli arktinen Linnanmaan yhteiskampus rakentuu Ouluun. Se nivoo vetovoimaisen tiedeyliopiston ja ketterän ammattikorkeakoulun. VT 4 ja Oulun satama ovat kunnossa, lentoyhteydet toimivat ja tavoitteena on neljän tunnin junayhteys Helsinkiin. On myös valtion etu satsata alueelle, joka on tulevaisuuden – eli lasten ja nuorten – maakunta.

Oulun yliopistosta ympäristörakennustekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Talvitie toteaa, että esimerkiksi rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun saaminen Oulun yliopistolle yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa oli opiskelijoille ja elinkeinoelämälle merkittävä asia.

 

Tavoitteena on hyvä arki

Kun Mari-Leena Talvitieltä kysyy, millaista politiikkaa hän haluaa tehdä, vastaus on: ihmisenkokoista politiikkaa. Sitä on kaikki, mikä vaikuttaa ihmisten sujuvaan arkeen, työelämään, opiskeluun, perhe-elämään ja vapaa-aikaan.

– Ihmisenkokoinen politiikka on arjen sujuvuutta, toimivia palveluita, terveitä rakennuksia ja turvallista lähiympäristöä, kuten pyöräteitä ja lähiliikuntapaikkoja. Se on myös osaamisen päivittämistä, jotta on osaavaa työvoimaa elinkeinoelämälle.

Näkemystä ihmisenkokoiseen politiikkaan Talvitie saa myös omakehittelemä konseptinsa Kansanedustajan kyselytunnin kautta. Reilun kolmen vuoden aikana tilaisuuksia on pidetty parikymmentä Kärsämäeltä Kempeleeseen ja Oulusta Kalajoelle.

– On hyvä käydä keskusteluja ja olla tavattavissa myös vaalien välillä.

Kestäviä ratkaisuja tarvitaan niin ympäristölinjauksissa, kaavoituksessa, liikkumisessa kuin erilaisissa uudistuksissa.

– Ensi kaudella on kyettävä päivittämään yhteiskunnan rakenteita ja siirrettävä ajattelua hallinnon sijaan ihmisiin. Se tarkoittaa käyttäjälähtöisyyttä ja yrittäjäystävällisyyttä.

Päivitettävä riittää perhevapaajärjestelmässä, työmarkkinoissa kuin jatkuvan oppimisen polussa, siis siinä miten voi opiskella ja tehdä töitä limittäin.

Toiselle kansanedustajakaudelle pyrkivä Talvitie toteaa, että suurin päivitystarve on sosiaaliturvan kokonaisuudessa, josta on syytä saada eri puolueiden välinen yhteinen ratkaisu.

– Tärkeää on tehdä päivitykset niin, että jälkipolvetkin sanovat, että uudistukset ovat olleet hyviä. Ja ne on kannattanut tehdä, kahden tyttären äiti toteaa.

 

Vertaus kolmijalkaisesta tuolista

Ympäristö on näkynyt Mari-Leena Talvitien, tyttönimeltään Kairivaaran, teemoissa jo ensimmäisistä kunnallisvaaleista vuonna 2000 saakka.

– Ympäristö ole lahjaa menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevaa sukupolvilta, hän siteeraa.

– Oman politiikkani pohja on jo pitkään ollut kuin kolmijalkainen tuoli. Yksi jalka on ekologiset asiat, toinen sosiaaliset asiat, kuten kulttuuri ja alueasiat, ja kolmas taloudelliset asiat. Kaikki tietävät, miten käy, jos yhden jalan unohtaa tai se katkeaa. Nämä kolme huomioimalla syntyvät kestävät ratkaisut.

Poliittisilla sopimuksilla ja sitoumuksilla luodaan suunta, minne päin mennään. Lainsäädännön myötä saadaan kannustimia siihen, millaisia valintoja ihminen voi tehdä ja mitä kannattaa tehdä.

– Tarvitsemme päästötöntä energiaa sekä kannustimia tehdä ympäristöystävällisiä, Suomen olosuhteet ja erityispiirteet huomioivia ratkaisuja.

 

Puolueen ympäristölinjaukset päätetään loppuvuonna

Kokoomus on tällä kaudella ajanut esimerkiksi kivihiilen kieltoa, liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä päästöhinnoittelua lämmityspolttoaineisiin ja autojen verotukseen.

– Pitkällä aikavälillä liikkumista siis verotettaisiin vain käytön ja sen päästöjen, ei hankinnan mukaan, Talvitie tulkitsee.

Kokoomus valmistelee parhaillaan puolueen ympäristölinjauksia, joista päätetään puoluehallituksessa loppuvuonna. Keskustelussa ovat puhtaat energiaratkaisut, päästöttömämpi liikenne ja se, kuinka ympäristöteknologian ratkaisuista saadaan vientiä.

– Teemana on: vapaus tarvitsee vastuuta. Vastuuta ilmastosta, vastuuta vesistöistä ja vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Kokoomuslaista vastuullista politiikkaa on se, että nähdään kokonaisuus ja tehdään kestäviä ratkaisuja sen pohjalta.

Ensimmäinen lakialoite menossa läpi

Yksi esimerkki Talvitien ihmisenkokoisesta ajattelusta on oululaiskollegojen kanssa tehty lakialoite. Edustajat esittivät, että asunto-osakeyhtiön purkamiseen ei tarvittaisi enää yksimielisyyttä, vaan siihen riittäisi 9/10 enemmistöpäätös.

Talvitie törmäsi lain epäkohtaan toimiessaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana 2011–2012.

– Silloin oli suunnitteilla useissa keskeisissä keskustan kortteleissa purkavaa lisä-, uudis- ja täydennysrakentamista, joka nivoutui maanalaiseen parkkiratkaisuun, eli Kivisydämeen.

Kaavamuutokset etenivät vasta, kun yksimieliseen yhtiökokousten lisäksi oli jokaisen osakkaan suostumus.

– Jotkut pitkittivät päätöksentekoa, joko periaatteesta tai sitten perikunta ei löytänyt asiassa yhteistä näkemystä.

Lakialoitteen allekirjoitti yli sata kollegaa ja se on ollut lausuntokierroksella.

– Hallituksen esitys tullee loppuvuonna eduskuntakäsittelyyn. Siten laki voisi tulla voimaan ensi vuoden keväällä, tai viimeistään kesän jälkeen, Talvitie iloitsee.

 

ELSI SALOVAARA

 

Kokoomuksen Talvitie: Asunto-osakeyhtiölain muutos uudistaa rakennuskantaa

Tiedote 25.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie iloitsee hallituksen uudesta esityksestä, joka tähtää asunto-osakeyhtiölain muuttamiseen. Muutoksen myötä yhtiökokous voisi 4/5 määräenemmistöllä päättää rakennuksen purkamisesta ja tilalle suunnittelemasta uudisrakentamisesta. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2019.

Talvitie teki aiheesta kirjallisen kysymyksen ja lakialoitteen (LA 105/2016 vp) alkukaudella, yhdessä viiden oululaiskollegan kanssa. Esitys kumpuaa hallitusohjelman tavoitteesta sujuvoittaa asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa, erityisesti esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Toteutuessaan se uudistaa rakennuskantaa ja helpottaa asunto-osakeyhtiöissä olevia laajoja esteettömyys- ja peruskorjaustarpeita.

”Törmäsin asunto-osekeyhtiölain epäkohtaan ja sen haittavaikutuksiin toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana (11-12). Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa lisä- ja täydennysrakentamista. Oli kohtuutonta, että isoja hankkeita ja päätöksentekoa saatettiin pitkittää yksittäisten henkilöiden toimesta, eikä taloyhtiöillä ollut mahdollisuuksia edetä asiassa”, Talvitie pohtii.

”Asunto-osakeyhtiöissä on lähes puolet Suomen asunnoista ja siten ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä on hidastanut tai jopa estänyt se, että hankkeissa on vaadittu yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumus.”, Talvitie valottaa.

Esityksessä ehdotetaan asunto-osakeyhtiölain muuttamista rakennuksen purkamisen ja uusrakentamisen helpottamiseksi. Tavoitteena on asunto-osakeyhtiön päätöksenteon helpottaminen siten, että samalla turvataan osakkaiden asuminen, asuntovarallisuuden arvo ja muut asunto-osakkeiden tuottamat oikeudet sekä vakuudenhaltijoiden oikeudet.

”Purkava uusrakentaminen keskittyy kasvavien kaupunkiseutujen 1960—80 -luvuilla rakennettuihin taloyhtiöihin, joilla on edessä laajoja peruskorjauksia. On useita tapauksia, joissa rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle on kannattavampaa kuin laaja peruskorjaus. Esitys siis helpottaa kasvavien kuntien ja kaupunkien täydennysrakentamista ja rakennuskannan uusimista”, Talvitie sanoo.

Ehdotuksen mukaan yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä sellaisesta purkamisesta ja uusrakentamisesta, jossa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate toteutuu.

”Kasvavilla kaupunkiseuduilla purkava uudisrakentaminen on merkittävä keino vastata asuntotuotantotarpeeseen. Toivottavasti eduskuntakäsittely ympäristövaliokunnassa sujuu jouhevasti ja laki tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Eduskuntakäsittelyssä on syytä vielä tarkastella ja arvioida asian verotuksellisia kysymyksiä”, Talvitie linjaa.

Lisätietoja:
Mari-Leena Talvitie
puh. 044 527 3288

Ympärivuotinen haku ammatilliseen koulutukseen

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 3.10.

 

Suomessa on pitkän taantuman jälkeen talouskasvun aika. Työllisyys on lähellä 72 % ja siten korkeimmillaan 27 vuoteen. Kasvua kuitenkin rajoittaa vapaiden työpaikkojen ja osaavan työvoiman heikko yhteys, eli kohtaanto-ongelma.

Siksi resursseja on lisätty täsmätoimiin, kuten muunto- ja täydennyskoulutuksiin.

Kohtaanto-ongelman yksi juurisyy on se, että yhteiskunta on 2000-luvulla kuin huomaamatta ”syrjäyttänyt” nuoria, erityisesti poikia, peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta. Havahduin tähän syvemmin, kun toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kuuntelin dosentti Matti Rimpelää. Hän puhui lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhteydessä syrjäytetyistä, ei syrjäytyneistä nuorista.

Silloin Oulussa oli satoja alaikäisiä nuoria vailla toisen asteen opiskelupaikkaa tai he olivat keskeyttäneet opinnot. Jos opiskelusuunta ei ollut tuntunut oikealta, sen vaihtoon oli mahdollisuus vain keväisin. Tiedämme miten käy, jos 17-vuotiaan opiskelumotivaatio laskee ja hän joutuu odottamaan puoli vuotta ennen uutta hakua.

Millaisia ratkaisuja eduskunta on luonut ammatillisen koulutuksen päivittämiseksi? Tähän on puututtu niin moniammatillisella yhteistyöllä, opiskelupaikkojen päivityksillä ja lisäyksillä, opinto-ohjauksessa kuin lainsäädännöllä. Opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla yhdessä kentän kanssa on uudistettu lainsäädäntö – niin ohjaus, säätely, rahoitus kuin tutkintojen kuin koulutuksen toteuttamismuodot. Se vastaa opiskelijan ja työnantajan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat on poistettu. Opiskelija voi rakentaa työ- ja opiskelutilanteeseensa sopivan opintopolun.

Avainsanoja ovat jatkuva haku, oppi- ja koulutussopimukset, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, erityinen tuki ja lakisääteinen opiskelijapalaute.

Aiemmin kapea-alaisia tutkintoja oli 350. Kuinka moni 16-vuotias tiesi siitä kirjosta, mitä hän haluaa opiskella? Uudet tutkinnot ovat laaja-alaisempia ja niitä on 164. Nuori voi hakea koulutukseen ympärivuotisesti, opiskella joustavammin sekä osin töissä, osin koulussa koulutus- tai oppisopimuksella. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston OSAOn OVI-toiminta on jatkuvasti auki oleva hakijapalvelu, josta kuka tahansa saa ohjausta ja neuvontaa OSAOon hakemiseen.

Oulussa vain muutama viime keväänä peruskoulun juuri päättänyt nuori oli vailla opiskelupaikkaa. Toki edelleen on satoja nuoria, joilla ei ole opiskelu-, työ- tai työpajapaikkaa. Nuorten asiat tarvitsevatkin panostuksia sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin, tukitoimiin kuten etsivään nuorisotoimintaan että koulutukseen.