Puhe ympäristörakentajakillan vuosijuhlassa

Puhe killalle Lasaretissa 16.11.2019

Oulun yliopiston Ympäristörakentajakilta ry

 

Hyvä killan pj ja hallitus, aiemmat pj ja hallituslaiset

Hyvät alumnit, killan yhteistyötahot ja Wäinö – joka on herännyt henkiin

Hyvä juhlaväki

 

Menneisyys on viisautta varten. Nykyhetki kuuluu toiminnalle, mutta ilolle on varattu tulevaisuus!

-Benjamin Disraeli-

 

Rakas kiltamme

Tämän puheen kirjoittaminen Sinulle oli yksi vaikeimmista puheista, vaikka kirjoitan puheita viikottain. On niin monta asiaa, josta kiitän Sinua.

Kaikkein suurin on yhteisöllisyys ja ihanat ihmiset, elinikäiset ystävät ja tietenkin se, että opin paljon ja että valmistuin – viimeisessä vanhan tutkinnon erässä, kesällä 2010 – mutta kuitenkin. Kilta ja kiltahuone – niiden yhteisöllisyys loivat turvan yliopiston ja ympäröivän maailman myrskyissä ja merkitsi sitä, että sai luottaa toisiin ihmisiin, kuten edelleen kiltahuoneella. Se, mikä sovittiin, se myös pidettiin.

Kun kiltamme perustettiin vuonna 1959, kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan ammatilliset asiat. Killan toiminnan käynnistäminen jo joulukuussa 1959 kertoi osaston opiskelijoiden aktiivisuudesta. Kuten moni teistä on kuullut, laki OUlun yliopistosta allekirjoitettiin heinäkuussa 1958 ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat syksyllä 59, eli juurikin 60 vuotta sitten – kuten koko yliopisto juhlii nyt 60.lukuvuotta teemalla For the next generation, tuleville sukupolville.

Oulun yliopiston Rakentajakilta perustettiin 4.12.59 Oulun Asemakadulla sijainneessa Keilahallin baarissa. Kokouksen pöytäkirja kertoo, että

  1. Tilaisuudessa juotiin rapakaljaa ja poltettiin savukkeita. Jokainen johti omaa puhettaan. Kynämiehenä toimi Suomio.
  2. Päätettiin panna pystyyn popula ajamaan rakentamiosaston opiskelijoiden etuja jne….. Tarkoitus oli nimenomaan edistää opintoasioita, omaa alaa koskevia harrastuksia sekä yhdistää heidät toverillisesti liittoon – eli myös yhteistä vapaa-ajan viettoa pidettiin tärkeänä!

Kiitos killalle

– yhteisölle, joka oli opiskeluaikana rakas ja tärkeä ja jolla on edelleen erityinen paikka sydämessäni.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Verkkouutiset: Mari-Leena Talvitie: Tiedonvaihdolla torjutaan terrorismia

ARNO RYDMAN | - päivitetty 

Kansanedustajan mukaan Suomelle on tärkeää, että tietojenvaihto Europolin ja jäsenmaiden kesken on yhä sujuvampaa.

Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.) katsoo, että Europol ja sen rajat ylittävä tietojenvaihto on avainasemassa, jotta voidaan torjua vakavaa kansainvälistä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja kyberrikollisuutta.

– Europol tarjoaa jäsenmaille kykyä estää vakavaa rikollista toimintaa. Yhden jäsenvaltion on yksin mahdotonta saada siihen tarvittavia resursseja. Siksi Europolilla on oltava riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Rajat ylittävän vakavan rikollisuuden ehkäiseminen on tärkeää meille kaikille, Talvitie toteaa tiedotteessa.

Talvitie toimi puheenjohtajana Europolin parlamentaarisessa valvontaryhmän (JPSG) kokouksessa Brysselissä 23.-24.9.

Kokouksessa puhuivat muun muassa Europolin pääjohtaja Catherine De Bolle sekä Suomen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Talvitie korostaa, että rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tietojen vaihdon on tapahduttava nopeasti. Operatiivisessa poliisin työssä ei ole aikaa odotella.

Europol on perustettu jäsenvaltioiden tarpeesta estää rajat ylittävää rikollisuutta. Tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten toimintaa terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa ja tutkinnassa.

Europolilla on myös lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä tehtäviä. Nykyisen lainsäädännön tavoitteena on parantaa tietojen vaihtoa jäsenmaiden ja Europolin välillä huomioiden samalla tietosuojan.

– Terrorismin, vakavan rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunta ovat Europolin tärkeitä painopisteitä. Meillä on oltava vahvat, legitiimit ja läpinäkyvät keinot realistisesti ehkäistä rajat ylittävää rikollisuutta, Talvitie kertoo.

Europolin parlamentaarinen valvonta perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklaan, jonka mukaan Europolin toimintaa valvoo Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.

JPSG:ssä ovat edustettuina jäsenmaiden kansalliset parlamentit sekä Euroopan parlamentti. JPSG vastaa Europolin toimien poliittisesta valvonnasta, mukaan lukien vaikutukset perusoikeuksiin ja -vapauksiin.

Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestetty kokous oli järjestyksessään viides.

Mitä mieltä olit artikkelista? Valitse yksi tai useampi.
Lisää tällaista
1
+1
Laitan jakoon
0
+1
Hyötyjuttu
1
+1
Peruskauraa
1
+1
Ei kiinnosta
3
+1

 

Verkkouutiset: Kokoomusedustajat: Mikromuovit pois kaikista tuotteista

ILKKA AHTOKIVI | 

Suomen pitäisi aluksi kieltää kosmetiikkatuotteiden mikromuovit.

Tätä mieltä ovat kokoomuksen ympäristövaliokunnan edustajat Saara-Sofia SirénSari Multala ja Mari-Leena Talvitie. Heidän mukaansa mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa olisi vasta kuitenkin ensiaskel.

– Tarvitsemme EU:n tasoisia ratkaisuja mikromuovien kitkemiseksi kaikissa tuotteissa, Sirén, Multala ja Talvitie sano vat.

Heidän mielestään on kestämätöntä, että merkittävä osa meriin päätyvästä mikromuovista on peräisin juuri kosmetiikasta.

– Emme voi jättää tuleville sukupolville mikromuoveilla kyllästettyä luontoa. Tuemme eduskunnalla jätettyä kansalaisaloitetta ja toivomme, että hallituksemme ottaisi mallia Ruotisista, Sirén, Multala ja Talvitie toteavat.

Mikromuovi on erityisen ongelmallista, sillä sitä on mahdotonta poistaa ympäristöstä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan maailman merissä kelluvasta muoviroskasta jopa kymmenen prosenttia on mikromuovia.

Lisäksi kansainvälisten tutkimusten mukaan sadat miljoonat ihmiset juovat päivittäin mikromuovia, koska mikromuovia esiintyy kaikkien tunnettujen brändien vesipulloissa.

Lukuisat EU:n jäsenvaltiot ovat jo säätäneet tai ehdottaneet kansallisia kieltoja mikromuovien käytölle kosmetiikassa. Ruotsissa oleva kielto koskee muun muassa suihkusaippuoita, shampoota ja hammastahnaa.

EU:n komissio julkaisi tammikuussa 2018 muovistrategiansa, jossa tähdätään ympäristön suojelemiseen muoviroskalta. Strategian tavoitteena yhtenä tavoitteena on estää juuri mikromuovien käyttöä.

– Suomen on tuotettava mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa, mutta toivomme komission tarttuvan mikromuoviongelmaan myös laajemmin. Mikromuovipäästöjä on rajoitettava nyt niin tekstiilien, maalien kuin autonrenkaiden osalta koko unionin tasolla. Ehdotuksista on päästävä nyt tekoihin, Sirén, Multala ja Talvitie vaativat.

Kirjallinen kysymys kuntatalouden ennustettavuuden haasteellisuudesta

Kirjallinen kysymys
KK 132/2019 vp
Kirjallinen kysymys kuntatalouden ennustettavuuden haasteellisuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
Kuntatalous elää tällä hetkellä historiallisen synkkää tilannetta. Verotusjärjestelmään liittyneet ongelmat ovat romahduttaneet kuntien kyvyn ennustaa verokertymiä ja kuntien kyky suunnitella taloutta pidemmällä aikavälillä on heikentynyt merkittävästi. Erityisesti jo valmiiksi tiukan taloustilanteen kanssa kamppaileville kunnille tilanne on kohtuuton.
Kuntien velkaantuminen on vahvassa kasvussa ja heikosti kehittynyt kuntien tulopohja tekee olosuhteista entistä hankalamman. Kuntaliitto on arvioinut, että tulorekisterin aiheuttamien ilmoitusongelmien luoma kertymävaje olisi kunnille vuoden alusta alkaen jo yli 400 miljoonaa euroa. Tämä summa saattaa kasvaa entisestään vielä loppuvuoden aikana.
Tulorekisteri- sekä verokorttiuudistus ja verotuksen joustava valmistuminen ovat aiheuttaneet kunnille vaikeita haasteita ja tilanne uhkaa johtaa korotuksiin kuntien veroprosenteissa, velkaantumisen kasvuun sekä vaikeuksiin tuottaa laadukkaita palveluita, jotka vastaavat lain edellyttämiin tasapainotavoitteisiin. Asema on kohtuuton kunnille, jotka ovat tulorekisterin käyttöönoton myötä ajautuneet syntyneiden ongelmien sijaiskärsijöiksi. Kuntien verokehitystä merkittävästi heikentäneet tekniset yksityiskohdat, verokorttiuudistus ja tulorekisteri, tulee analysoida ja saada kuntoon mahdollisimman nopeasti.
Nykyisen tilitysjärjestelmän ydinongelmana on se, että tieto oikaisuista saadaan liian myöhään ja sen myötä verokertymien ennustettavuus on heikkoa. Verotulojen rytmihäiriöiden myötä myös budjetointi, palveluiden järjestäminen ja talouden hoitaminen kärsivät. Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä on tehnyt 10.9.2019 kannanoton, jossa se ehdottaa ratkaisuksi ennen tilivuotta laadittua kuntakohtaista kunnallisveron kertymäennustetta, jolla tilitykset voidaan suorittaa kunnille kuukausittain. Jo suoritetut tilitykset oikaistaisiin todellisen kertymän mukaisiksi vuosi tilivuoden jälkeen.
Vuosikertymän tieto etukäteen parantaisi merkittävissä määrin kuntien kykyä vastata tehokkaammin taloudellisen tilanteen muutoksiin ja antaisi kunnille parempia valmiuksia ennustettavuuteen ja toimintakyvyn tasapainon ylläpitämiseen. Ratkaisuna tilitysjärjestelmän uudistus takaisi kunnille tasaisen vuosittaisen verotulovirran.
Kuntaliitto on arvioinut, että tulorekisterin aiheuttamien ilmoitusongelmien luoma kertymävaje olisi kunnille vuoden alusta alkaen jo yli 400 miljoonaa euroa. Tämä summa saattaa kasvaa entisestään vielä loppuvuoden aikana. Budjettiriihessään hallitus on linjannut, että kuntien valtionosuudet kasvavat ensi vuoden puolella 1,1 miljardia euroa. Kertaluontoinen kunnille maksettava 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäys aikaistetaan tälle vuodelle.
Tämä ensiapu on helpotus kunnille ja hallituksen budjettiriihen linjaus on myönteinen. Kuntien erittäin vaikea taloudellinen tilanne, ennakointikyvyn merkittävä heikkeneminen sekä henkilöstöresurssien haasteellisuus eivät korjaannu kuitenkaan vain valtionosuuksien lisäyksillä. Nykyjärjestelmän myötä verokertymien ennustettavuus on erittäin hankalaa ja siksi tilitysjärjestelmä tulee uudistaa ja mahdollisimman pian. Peräänkuulutamme hallitukselta nyt vaikuttavia toimia, jotta kuntien tilanne saataisiin kääntymään parempaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä toimia hallitus aikoo toteuttaa, jotta kuntien verokehitystä heikentäneet tekniset seikat, verokorttiuudistus ja tulorekisteri, saadaan kuntoon mahdollisimman pian?
Helsingissä 19.9.2019
Anna-Kaisa Ikonen
Ben Zyskowicz
Mari-Leena Talvitie

Joustava haku ehkäisee syrjäytymistä

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 4.9.2019

Olemme tottuneet, että syksy on opiskelun aloittamisen aikaa. Kuitenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen voi nykyään hakeutua opiskelemaan joustavasti, jatkuvalla haulla. Tämä ennaltaehkäisee nuorten, erityisesti poikien, syrjäytymistä.

Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Se avaa ovia työelämään ja jatko-opiskeluun. Yleisimmät syyt toisen asteen keskeyttämiseen, ovat puutteelliset taidot eli kokemus siitä, ettei pärjää opinnoissa ja väärän alan valinta.

Väärän alan valintaan auttaa uusi joustava, jatkuva haku. Puutteellisiin taitoihin helpotusta tuo opiskelijan saama erityinen tuki toisella asteella. Tosin vielä vaikuttavampaa olisi varhainen tuki alakoulussa. Jotta jokainen oppisi lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan jo 0-2-luokalla.

Toimin eduskuntatyön ohella Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) hallituksen puheenjohtajana. Osekk on Suomen suurin toisen asteen koulutuksenjärjestäjä.  Ammattiopistomme koulutusryhmistä suurin osa on täynnä ja opiskelijoiden työllistyminen korkea, noin 90 %. Kuitenkin osa opiskelijoista tarvitsee yhä enemmän tukitoimia ja joku keskeyttää opinnot tuesta huolimatta.

Osa koulutuksestamme, kuten maa- ja metsäkone- sekä maanrakennuspuoli, tarvitsevat raskasta kalustoa ja kalliita investointeja. Näillä aloilla on alueellamme pulaa työntekijöistä ja valmistuneiden työllisyysaste on korkea. Olemmekin esittäneet, että opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaisi lisärahoitusta nimenomaan raskaan kaluston koulutuksiin, sekä opiskelijoiden tarvitsemiin tukitoimiin.

Mitä tekee hallitus? Se ajaa kallista oppivelvollisuusiän nostoa ja 1000 opettajan palkkaamista toiselle asteelle. Resurssit  kohdentuisi kaikille jälkikäteen, kun tarve on osalle ja varhaiseen tukeen.

Nostosta tulisi kustannuspainetta myös kunnille, koska valtio ei pystyisi maksamaan kuluja täysimääräisenä. Kunnat joutuisivat taas etsimään lisäsäästöjä peruskoulusta. Kuntien sieltä tekemät säästöt sekä hukassa oleva vanhemmuus näkyvät heikompina taitoina, käytöshäiriöinä sekä opettajien väsymisenä. Oppivelvollisuusiän nosto ei ole ratkaisu mihinkään näistä.

Viime kaudella resursoitiin nimenomaan eniten tukea tarvitsemia toisen asteen opiskelijoita. Siksi pienituloisten perheiden nuoret saivat oppimateriaalilisän, lähes 50 euroa kuukaudessa. Lukiolaisen opintotuki nousi yhdeksästä kymmeneen kuukauteen. Lisäksi vanhempien tulot eivät enää vaikuta opintotukeen, kun nuori asuu itsenäisesti toisella paikkakunnalla. Toivottavasti nämä säilyvät jatkossakin.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja (kok)