Kevään turvallisuusratkaisuilla rakennetaan rauhaa

(Julkaistu Kaleva Median paikallislehdissä)

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, monella suomalaisella nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Isovanhempani olivat syntyneet 20-luvun alussa. Laihialainen mummani toimi lottana ja paappani oli sodassa seitsemän veljensä kanssa, joista yksi kaatui. Ruokolahtelaiset isovanhempani olivat molemmin sodassa Karjalan kannaksella.

 

Mummini toimi parhaat nuoruusvuotensa kannaksella ilmavalvonnassa lottana. Sota-ajan kokemuksista johtuen hän toimi siten, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Mummi opetti myös meitä lapsenlapsia arvostamaan ja vaalimaan rauhaa. Rauha koostuu monista asioista ja se on tärkeää niin maiden, kansakuntien kuin naapureiden välillä.

 

Valitettavasti Venäjä ei halunnut vaalia rauhaa. Se on sivuuttanut kaikki kansainväliset sopimukset ja pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

 

Hyökkäys muutti Euroopan ja sen mukana Suomen turvallisuustilannetta pysyvästi. Se muutti myös meidän suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi.  Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

 

Puolustuksemme on jo pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka emme olekaan Naton jäsenmaa. Ajattelen, että Nato olisi Suomelle paras puolustusratkaisu ja rauhan tae. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä Joensuun puoluekokouksesta 2006 lähtien. Lappeenrannan puoluekokouksessa 2016 päivitimme linjaksi, että Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

 

Natoon liittyminen on monivaiheinen diplomaattinen ja poliittinen prosessi. Siihen vaikuttaa hakijamaan ja olemassa olevien Nato-maiden poliittiset prosessit ja se, kuinka toivottu hakijamaa on jäseneksi.

 

Sipilän hallitusohjelman mukaisesti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teetettiin selvitys vuonna 2017. Selvityksen mukaan Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Pohjois-Euroopassa sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, sillä Nato on pienten kulujen organisaatio. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset ja kyse olisi pienestä hinnasta turvallisuutemme parantamiseksi.

 

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. Eduskunta saa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon päivityksen huhtikuun lopussa. Sen yhteydessä valtionjohto ilmaisee kannan mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemiselle. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

 

Turvallisuuspoliittiset päätökset vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja sen takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

 

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok)

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Haen uutta eduskunta-avustajaa!

Haluatko työskennellä ympäristön, sisäisen turvallisuuden ja TKI-asioiden parissa? Kiinnostaako arktinen politiikka sekä lasten ja nuorten hyvinvointi? Innostutko tulevaisuuden rakentamisesta? Jos vastasit kyllä, voit olla uusi eduskunta-avustajani!

Nykyinen avustajani Laura Pistemaa siirtyy työurallaan uusiin tehtäviin ja etsin uutta eduskunta-avustajaa.

Avustajana työskentelet läheisimpänä työparinani eduskunnassa. Työssäsi seuraat erityisesti hallinto- ja ympäristövaliokuntien sekä arktisia asioita, pidät yhteyttä keskeisiin sidosryhmiin, huolehdit kalenteristani ja etsit taustatietoa sekä valmistelet erilaisia eduskuntatyöhön liittyviä tekstejä. Pääset seuraamaan politiikkaa ja demokraattista päätöksentekoa aitiopaikalta ja jokainen työpäiväsi on erilainen. Saat työkavereiksi minun lisäkseni joukon ihania persoonia – niin edustajia, avustajia kuin muuta henkilökuntaa.

Toivon sinulta tehtävään soveltuvaa koulutusta, kokoomuslaista arvomaailmaa ja valmiutta aloittaa työ huhti-toukokuun vaihteessa. Eduksesi luetaan tuntemus pohjoisen asioista ja Oulun vaalipiirin alueesta sekä arktinen asenne.

Työssä menestyminen vaatii sinulta oma-aloitteellisuutta, kykyä perehtyä ja reagoida nopeasti uusiin asioihin, hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa sekä vastuunkantoa monenlaisista asioista. Olet tottunut viestijä, joka hallitsee erilaiset viestintäkanavat ja haluat oppia uutta.

Kansanedustajan avustajan palkka on 2632,10e/kk, minkä lisäksi sinulle kuuluvat muut kattavat työsuhde-edut. Tehtävä on määräaikainen vaalikauden loppuun asti.

Jos haluat uudeksi avustajakseni, lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelosi maanantaihin 28.3. klo 14.00 mennessä osoitteeseen mari-leena.talvitie@eduskunta.fi. Lisätietoja antaa Laura Pistemaa, puh. 0400567939/ laura.pistemaa@eduskunta.fi.

 

Ryhmäpuhe asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta vuosiksi 2021-2028

Arvoisa puhemies,

Asuminen muodostaa ison osan ihmisten elämisen kustannuksista. Koko Suomen tasolla asuntojen hinta- ja vuokrakehitys on ollut maltillista, mutta poikkeuksia löytyy. Uusia asuntoja rakennetaan etenkin siellä, missä on kysyntää ja hintapaineita. Toisaalla ihmiset murehtivat asuntojensa arvon laskemisesta. Korona-aika on vaikuttanut ihmisten asumisratkaisuihin, kuten etätyö tilantarpeisiin. Kaupungistuminen jatkuu, vaikka monet harva-alueet ovat saaneet korona-aikana uusia asukkaita.

Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä oikeus onkin asuntopoliittisen päätöksenteon yksi tavoite.

Asuntopoliittisen kehittämisohjelman muina tavoitteina on muun muassa tasata suhdanteita, tukea alueiden elinvoimaisuutta sekä pitää asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys vakaana. Esitetyt tavoitteet sekä päätöksenteon periaatteet ovat hyviä.

 

Arvoisa puhemies,

Vastaako käsittelyssä oleva kehittämisohjelma asumiseen liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin? Osin kyllä.  Mutta se on kovin kapeakatseinen ja sivuuttaa tutkimustiedon. Tarjonnan lisäämiseksi ja hintojen kohtuullistamiseksi esitetään toimimattomia keinoja: lisää sääntelyä ja valtion tukimuotoja. Reseptin pitäisi olla: lisää kaavoitusta ja laadukasta rakentamista, lisää ihmisten tarpeisiin vastaavia asuntoja.

Monipuolisen kaavoituksen ja riittävän asuntotarjonnan merkitys on tunnistettu laajasti, mutta selonteossa se jää sivuun. Asumisen kustannuksia saadaan kohtuullistettua, kun tontteja ja rahoitusta on saatavilla, liikenneinfraa kehitetään ja lisäsääntelylle laitetaan stoppi. Vapaarahoitteista rakentamista lisäämällä saadaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista enemmän.

Selonteon toimenpide-ehdotuksissa ei huomioida riittävästi toimivien asuntomarkkinoiden merkitystä. Vaikka kehittämisohjelman periaatteissa todetaan, että asuntopoliittisia tavoitteita halutaan edistää monipuolisin keinoin.

Vuonna 2017 eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa asiantuntijaraportissakin suositeltiin valtion asuntorahaston varoja suunnattavaksi kaupunki-infraan, todettiin tarjontatukien kuten ARA-asuntojen lisäävän ongelmia esimerkiksi kohdentumisessa ja segregaatiossa sekä ehdotettiin asuntorakentamisen normien joustavoittamista.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sivuuttanut asiantuntija-arvioita. Siksikö, etteivät ne ole olleet mieleisiä? Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistelemaan asetettu työryhmä laati raportin ja tilannekuvan vuonna 2020. Kokoomus katsoo, että tämän raportin pohjalta olisi ollut mahdollista laatia kestävä ja kannustava asuntopoliittinen kehittämisohjelma.

Hallitus väänsi selontekoa sisäisesti koko viime vuoden. Virkamiestyöryhmän sekä parlamentaarisen seurantaryhmän työ päättyi kiireellä jo marras-joulukuussa 2020. Ja hallitus totta tosiaan muokkasi työryhmän esitystä, lisäämällä esimerkiksi ARA-tuotannon ja korkotuella rakennettavien asuntojen roolia.

Virkamiesnäkemys korosti talouden suhdanteiden huomioimista, sekä valtion tukeman asuntotuotannon kohdistamista, ei lisäämistä, kuten selonteossa nyt linjataan. Lisäksi asiantuntijat esittivät, että pitkällä aikavälillä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa alennetaan. Miksi näitä ei ole selonteossa?

 

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen linja on se, että suomalaiset ansaitsevat toimivat asuntomarkkinat. Kun kunnilla ja kaupungeilla on kannustimet ja resurssit kestävään kasvuun, kaavoitus toimii ja markkinoilla rakennetaan riittävästi asuntoja. Kokoomus kannattaa oman vakituisen asunnon varainsiirtoveron laskemista, se edistäisi ihmisten työnperässä liikkumista.

Kaupunkien ja alueiden kehittämistä varjostaa yhä hallituksen valmistelussa oleva kaavoitus- ja rakennuslaki. Sipilän hallituksen tavoitteena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista, mutta Marinin hallitus aikoo lisätä sääntelyä ja velvoitteita.

 

Arvoisa puhemies,

On valitettavaa, että selonteon esitykset eivät vastaa pitkän linjan asuntopoliittisiin tarpeisiin. Kehittämisohjelmalta olisi tarvittu enemmän asuntopolitiikkaa, vähemmän tukipolitiikkaa. Tulisi huolehtia voimakkaammin asunnottomuuden vähentämisestä ja asumistukikokonaisuuden vaikuttavuudesta.

Pelkästään asumistukikokonaisuus on jo yli 2 miljardia euroa ja tarjontatuet paljon enemmän. Silti Suomessa on aivan liian moni ilman kotia, asuntoa ja turvaa.

Ihmisten asumiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Annetaan asuntomarkkinoidemme toimia, yritysten rakentaa ja ihmisten päästä ensiasuntoon kiinni sekä tarjotaan asumiseen liittyvää tukea sitä tarvitseville. Jotta koti löytyy jokaiselle.

Huomisen hyvinvointi rakennetaan tänään

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 2.2.2022, Kalevan tilaajille luettavissa: https://www.kaleva.fi/huomisen-hyvinvointi-rakennetaan-tanaan/4300072)

 

Vuoden 2022 valtiopäivät käynnistyvät jännittyneen maailmanpoliittisen tilanteen ja ryöpsähtäneen koronatilanteen keskellä sekä aluevaalien jälkeen. Äänestitkö sinä aluevaaleissa? Pohjois-Pohjanmaan äänestysprosentti oli 48,1 ja valtakunnallisesti se jäi vielä alhaisemmaksi ollen 47,5. Viime kesän kuntavaaleissa se oli 55,1 prosenttia.

 

Vertailun vuoksi palautetaan mieleen edelliset eduskunta- ja presidentinvaalit, joissa äänestettiin aktiivisesti. Suomessa asuvien kansalaisten osalta äänestysprosentti oli eduskuntavaaleissa 72,1 ja presidentinvaaleissa 69,9.

 

Moni kysyi vaalien alla, mistä aluevaaleissa äänestetään. Vastasin, että kyse on meille kaikille tärkeistä sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluista. Samaten moni kysyi, miksi olen kansanedustajana ehdolla. Pohdin ehdokkuutta syksyllä perusteellisesti. Mitä annettavaa perheenäidillä, pitkän linjan kuntapäättäjällä ja kansanedustajalla, ympäristötekniikan diplomi-insinöörillä on, kun rakennetaan hyvinvointialuetta? Mihin tahdon ja voin laittaa aikaa?

 

Oulun budjetista noin 60 prosenttia siirtyy uudelle hyvinvointialueelle. Samoin on muissakin kunnissa. Haluan tarjota hyvinvointialueelle kokemukseni uuden Oulun rakentamisesta, ymmärryksen teknologioiden, tutkimuksen ja monituottajuuden merkityksestä sekä valtakunnalliset verkostot.

 

Kun rakensimme uutta Oulua, Suomen suurinta kuntayhdistymistä, toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja yhdistymishallituksen jäsenenä. Kokemukset luottamuksen rakentamisesta, asiakaslähtöisistä palveluista, ihmisten mukaan kutsumisesta saivat lähtemään ehdolle. Samalla päätin, että jostain on myös luovuttava. Siksi en tavoittele jatkokautta kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana vuoden 2022 valtiopäiville.

 

Hyvinvointialueen uusi valtuusto aloitti jo viime viikolla asioihin perehtymisen. Etäyhteyksin järjestetyssä seminaarissa saimme monipuolista tietoa valmistelusta ja tulevista linjaustarpeista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen odotustila on päättymässä.

 

Asiakaslähtöisten, oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden, toimivien hoitoketjujen ja hyvän johtamisen ohella on tärkeää vahvistaa alueen ihmisten osallistumista. Se onnistuu lisäämällä avoimuutta, mahdollisuutta osallistua keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Itse odotan, että saan yhteydenottoja alueemme ihmisiltä, mikä toimii ja mitä pitää parantaa. Uusi aluehallitus tulee asettamaan nuorten vaikuttajaryhmän sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Käytössä on myös aloiteoikeus hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Selvää on se, että huomisen hyvinvointi rakennetaan yhdessä!

TIEDOTE | Kokoomuksen Talvitie: Vihdoin hallitus kuunteli poliisia

Tiedote 1.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Talvitie: Vihdoin hallitus kuunteli poliisia

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie on tyytyväinen valtiovarainministerin ilmoitukseen poliisin resurssien turvaamisesta. Talvitie toimii myös eduskunnan sisäisen turvallisuuden asioista vastaavan hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana. Saarikko ilmoitti tänään STT:lle esittävänsä poliisille 30 miljoonan euron lisärahoitusta osana maanantaina julkistettavaa vuoden neljättä lisätalousarvioesitystä.

”Hienoa, että kokoomuksen vaatimus poliisin resurssien turvaamisesta sai vihdoin vastakaikua valtiovarainministeriltä. Poliisin toiminnan riittävä resurssointi on olennaista sisäisen turvallisuuden kannalta”, Talvitie sanoo.

”Olemme pitäneet asiaa esillä keväästä saakka, kun hallitus päätti poliisin määrärahojen leikkauksesta kehysriihessä. Olimme valmiita jättämään asiasta välikysymyksen. Onneksi järki voitti!” Talvitie sanoo.

Talvitien mielestä poliisi ja sisäinen turvallisuus laajemmin ansaitsevat pitkäjänteisyyttä rahoitukseensa.

”Saarikon esittämä korjaus poliisin resursseihin on paikallaan, jotta nousevien ICT-ja kiinteistökulujen keskellä turvataan poliisien toimintakyky. Samalla peräänkuulutanmme kykyä ja tahtoa resurssoida poliisia ja muita sisäisen turvallisuuden toimijoita pitkäjänteisesti. Ei voi olla niin, että resurssien turvaaminen vaatii joka vuosi poikkeusratkaisuja”, Talvitie sanoo.

Lisätiedot:

Mari-Leena Talvitie, puh. 044 527 3288