Osaajien ostovoimaa vahvistettava

Mari-Leena TEK

Me TEKissä rakennamme kestävää tulevaisuutta. Ekologisten ja sosiaalisten asioiden rinnalla myös taloudellista kestävyyttä. Osaaja on ansainnut palkan, jolla selviää yli kriisien ja voi rakentaa myös huomista.

TEKin uusimman työmarkkinatutkimuksen mukaan tekkiläisten reaaliansiot ovat laskeneet vuoden takaisesta. Sen mukaan mediaanipalkat ovat nousseet vuodessa 3,8 prosenttia. Kuluttajahinnat ovat kuitenkin nousseet enemmän, sillä inflaatio on laukannut yli kahdeksassa prosentissa.

Näin ei voi jatkua. Suomalaiset ansaitsevat toimia, jotka vahvistavat osaajien ostovoimaa. Tehdystä työstä, ahkeruudesta ja riskinotosta kuuluu palkita. Kannusteiden ja palkankorotusten ohella on kevennettävä työn ja eläkkeiden verotusta kaikilla tulotasoilla. Tarvitsemme lisäksi uudistuksia sosiaaliturvaan, työmarkkinoille ja verotukseen.

Miljardin euron kevennys ansiotuloverotukseen laskisi keskituloisen suomalaisen verotusta noin 300 euroa vuodessa. Osaajilla summa olisi suurempi. Jotta tekkiläisten ostovoima säilyy, on vaadittava kevennystä työnteon ja eläkeläisen verotaakkaan.

Suomen tulee olla maailman paras paikka tehdä töitä ja innovoida, yrittää ja investoida. Kilpailukykyinen verotus houkuttelee myös kansainvälisiä toimijoita. Osaajia tarvitaan, kun valtion ja yritysten panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tulevat kasvamaan.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 1/2023.





FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Vastaukseni Pro Markkinatalous ry:n vaalitukihakemukseen

Talvitie Mari-Leena 08

Olen hakenut vaalitukea Pro Markkinatalous ry:ltä. Avoimuuden vuoksi julkaisen vastaukset hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin. Voit lukea vastaukseni alta.

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien
asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.

Tärkeää, että meillä osaajat voivat hyvin ja rakentavat työn, yrittämisen ja ahkeruuden kautta menestyvää Suomea. Verotus kannustaa työnteon lisäksi riskinottoon, vaurastumiseen ja omistamiseen, yrittämiseen.

Julkisen puolen läpinäkyvillä, vastuullisilla ja laadukkailla hankinnoilla. Hankintalain eri menetelmät laajemmin käyttöön, markkinavuoropuhelusta innovatiivisiin hankintoihin. Mukaan myös ympäristövastuukriteereitä.

Vanhemmuuden kustannusten entistä tasaisempaa kustannusjakoa ja pitkällä aikavälillä kustannuksien siirtämistä kokonaan valtion vastuulle, vuoteen 2030 mennessä. Olen ollut vaatimassa tätä tavoitteeksi myös puolueen Perheet ja työelämä-asiakirjaan (Kilpailukykysopimuksessa valtion osuus nousi n. 4-5%:sta n. 9%:iin). Tämä on tuhansille, erityisesti naisvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille koronan jälkeen jopa ”kohtalon kysymys”.

Erityisesti uusilla hyvinvointialueille kannusteita palvelusetelin, henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoon sekä yritysyhteistyöhön.

TKI-panostusten (olen parlamentaarisessa työryhmässä kollega Mykkäsen kanssa) oikealla ja vaikuttavalla kohdentamisella sekä vahvalla elinkeinoelämän-tutkimuksen-tieteen-valtion yhteistyöllä

Kilpailukykyisellä verotuksella: alentamalla työnverotusta, vihdoin pois ”solidaarisuusvero”.

Karsimalla yrityksiltä turhaa byrokratiaa ja vähentämällä tietosuojan tuomia esteitä.

Laadukkaalla perusopetuksella, kaikille mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen ja taloustaitojen opetukseen.

 

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja,
yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?

Kilpailukykyisellä verotuksella: alentamalla työnverotusta, poistamalla vihdoin ”solidaarisuusvero”, verottamalla haittoja ja päästöjä ja laskemalla yritysten kiinteistöverokantoja.

 

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia
mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

Välttämättömänä, jotta jatkuva sote-puolen kustannuskasvu pystytään pysäyttämään. Vain yritysten tuottamien ratkaisujen, innovaatioiden ja palvelujen sekä osaavan henkilöstön kautta voi sote-sektori uudistua, parantaa prosesseja ja asiakaskokemusta ja henkilöstön työtä. Oleellista yritysyhteistyö, mahdollisuus osallistua ja tulla valituksi kilpailutusten kautta ja esimerkiksi palvelusetelin ja maksusitoumusten hyödyntäminen.

 

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen
vahvistamista?

Joustavuutta työelämään ja enemmän työpaikkakohtaisia sopimuksia, kansainvälisellä rekrytoinnilla,
mm. saatavuusharkinnasta luopuminen saatavuuskyselyksi, jonka jälkeen ei tarvitse lupaa, jos yrityksellä asiat, luvat ja maksukyky kunnossa. Lisäksi kokoomuksen linjapaperin toimet kv-rekrytoinnin osalta.

Laadukas peruskoulutus ja 0-2 luokilta pääsee eteenpäin, vasta kun osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Toisen asteen opintoihin ja hakeutumiseen joustoa ja eri polkuja. Tulevaisuuteen katsova korkeakoulutus ja resursoitu tiede ja tutkimus.

Jotta TKI-panostusten nosto 4% BKT:sta tuottaa innovaatioita ja tuottavuushyötyä, on osaajien riittävyys aivan olennainen. Jos se toimii pullonkaulana, lisäresursointi valuu osaajien palkannousuun, joka ei ole Suomen etu.

Terapiatakuun tyyppisellä mahdollisuudella päästä hoito/keskustelukäynnille viikon sisään, ilman lääkärin lähetettä.

 

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta
EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

Aktiivinen, yhteiseen arvopohjaan perustuva toimija, erityisesti digitaalisuuden ja ympäristöasioiden, kestävän kehityksen edistämisessä ja vahvan ja toimivan oikeusvaltio-periaatteen edistäjä.

 

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä
kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?

Koulutuksella ja TKI- yhteistyöllä yritysten-korkeakoulujen-tutkimuslaitosten ja julkisen puolen kanssa esimerkiksi hankintakriteereihin mm. ympäristötekijät ja -vastuu, asettamalla päästöjen vähennystavoitteita eri päästölähteisiin *riittävän pitkillä* siirtymäajoilla, jotta ala ja toimijat pystyvät innovoimaan ja tekniikka kehittyy, luomalla mahdollisuuksia menestyä ja toimia edelläkävijänä kotimarkkinoilla ja EU:n sisämarkkinoilla ja muistamalla, ettei lainsäätäjän pidä valita voittajia, tekniikkaa tms. vaan toimittava teknologianeutraalisti ja kannustavasti, ennakoivasti ja pitkäjänteisesti.

Heikot matemaattiset taidot uhkaavat Suomen menestystä

Mari-Leena TEK

 

Matemaattisen osaamisen yli vuosikymmenen jatkunut heikkeneminen on johtanut osaajapulaan Suomessa. Nyt on viimein aika vahvistaa matemaattis-luonnontieteellisten alojen vetovoimaa.

Suomen sijoitus matematiikan Pisa-tuloksissa on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2006. Heikentynyt osaamistaso näkyy jo nyt osaajapulana, joka muodostaa pullonkaulan myös talouskasvulle. Parlamentaarisesti sovittu julkisen sektorin panostusten nosto T&K-resursseihin ei yksin riitä, sillä osaajien saatavuus vaikuttaa myös yritysten T&K-investointeihin.

Tänä vuonna 3 167 luonnontieteiden aloituspaikalla aloitti 2 307 opiskelijaa. Tein matemaattisen tason nostosta ja alan vetovoimasta kirjallisen kysymyksen myös maan hallitukselle. Pelkkä aloituspaikkojen nosto kun ei ole mikään ratkaisu.

Matematiikan oppimistulosten nostaminen vaatii toimia joka sektorilla: kaikilla luokanopettajilla tulee olla hyvät valmiudet ja oikea asenne opettaa matematiikkaa. Tarvitaan myös koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, jotta lasten ja nuorten kiinnostus koulussa opitun ja työelämän välillä kasvaa.

Lisäksi jokainen meistä voi olla eri tavoin kannustamassa lapsia ja nuoria matematiikassa, sen opiskelussa ja hyödyntämisessä. Erityisesti tytöt kiinnostuvat matematiikasta ja työskentelystä tekniikan alalla, kun he ymmärtävät niiden avaavan oven myös maailman pelastamiseen.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 5/2022.

”Säh­kö­jär­jes­tel­män tulee toimia ihmistä varten, ei toi­sin­päin” – Ma­ri-Lee­na Tal­vi­tie haluaa sel­vit­tää sähkön mark­ki­na­mal­lin muu­tos­tar­peet

2022.05.31.09.43.27_neo-6940297

(Julkaistu Rantalakeuden, Iijokiseudun, Pyhäjokiseudun, Siikajokilaakson ja Koillissanomien eduskunnasta kolumnina 12.10.2022)

Sähkön hinta puhututtaa. Se on moninkertaistunut viimeisen vuoden aikana Euroopan Venäjä-riippuvuudelle rakennetun energiapolitiikan johdosta. Moni pohtii, miten hintojen heilahteluista ja kasvavista kustannuksista voi selvitä – niin kodeissa kuin yrityksissä.

Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Sähkö on välttämättömyys, jotta jääkaappi pysyy kylmänä, kodit lämpiminä ja yritysten rattaat pyörimässä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää tilanteeseen korjaustoimia. Valmistelimme kansanedustaja Heikki Vestmanin johdolla keinovalikoiman sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Keinojen keskeiset periaatteemme ovat sähkön edullisuus, toimitusvarmuus ja päästöttömyys.

Nopeina kriisitoimina olemme esittäneet nykyistä matalampaa sähkön hintakattoa, työkaluja hintapiikkien hallintaan ja toimia energiatehokkuusremonttien vauhdittamiseen. Matalampi sähkön hintakatto tukkumarkkinoilla laskisi välittömästi sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille. Lisäksi sähkön ja kaasun hinnat tulisi ripeästi irrottaa toisistaan EU:n sähkömarkkinoilla, jotta Keski-Euroopassa kalliilla kaasulla tuotettu sähkö ei nostaisi sähkön hintaa meillä Suomessa.

Kysyntäpiikkejä voidaan tasata tarjoamalla kotitalouksille ja yrityksille rahallisia kannustimia siirtää sähkönkulutusta huipputuntien ulkopuolelle. Sähkön kulutuspiikeistä tulisi varoittaa ennakkoon, esimerkiksi tekstiviesteillä.

Olen esittänyt ympäristövaliokunnassa useana vuonna, että omakotitalojen energiaremontteja on tuettava ARA:n myöntämien energia-avustusten lisäksi laajentamalla kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys kun on joustava ja nopeasti käytettävissä oleva keino tukea energiaremontteja, byrokraattisten avustusten sijaan. Vähennys voitaisiin nostaa pysyvästi 5000 euroon vuodessa ja samalla poistaa 100 euron omavastuuosuus. Tätä eivät ole hallituspuolueet, edes keskusta tukeneet.

Kokoomus on esittänyt myös energiaremonttien ja pientuotannon lupavaatimuksien helpottamista. Esimerkiksi aurinkopaneelit voisi vapauttaa luvista ja kevennettäisiin lämmitysjärjestelmämuutosten lupamenettelyä.

Korjaus- ja tukitoimien lisäksi tarvitsemme energiansäästöjä. Moni on säästänyt sähköä jo aiemmin. Tällä viikolla alkoi Astetta alemmas -energiansäästökampanja. Se haastaa jokaista meistä tekemään nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia ja siten vähentämään pysyvästi omaa energiankulutusta.

Sähköjärjestelmän tulee toimia ihmistä varten, ei toisinpäin. Siksi haluamme selvittää sähkön markkinamallin muutostarpeet. Pitkällä aikavälillä edistämme lisäinvestointeja ydinvoimaan ja muihin puhtaisiin energiamuotoihin, sekä vetytalouden ja sähkön varastoinnin kehittämistä. Hanhikiven ydinvoimala-alueelle on etsittävä korvaava ydinvoimalatoimittaja länsimaisista toimijoista.

Pohjois-Pohjanmaa on puhtaan sähkön maakunta. Alueellamme tuotetaan noin 42 prosenttia koko maamme tuulivoimasähköstä. Myrskyisten päivien ansiosta tuulivoimalat ovat tuottaneet enemmän sähköä, jonka vuoksi sähkön pörssihinta laski väliaikaisesti. Tuulinen sää on kuitenkin poikkeus eikä se auta talven pakkasille. On siis tärkeää, että sähköntuotantomme on monipuolista. Tuuli- ja aurinkosähkö tarvitsee rinnalle säätövoimaa eli muun muassa vesivoimaa. Vain siten pystymme varmistaa sähkön toimitusvarmuuden.

Marinin hallitus on ollut energiakriisin hoitamisessa reaktiivinen. Ennakointi on puuttunut jälleen. Tukitoimet ovat laastarimaisia, eivätkä ne puutu ongelmien juurisyihin.

Kokoomus haluaa, että suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä ensi talven paukkupakkasilla ja jatkossakin. On löydettävä keinot ja poliittinen tahtotila saada sähkön hintaa alas, ripeästi ja kestävästi.

Mari-Leena Talvitie 

Kansanedustaja, Oulu (kok.)

Hyvinvointialueilla tarvitaan toimivaa teknologiaa

Mari-Leena TEK

 

Ympäri Suomen on käynnissä massiivinen valmistelutyö, kun julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vihdoin uudistetaan vauhdilla. Niin uudistustarpeet kuin tuottavuusodotukset kulminoituvat tietojärjestelmiin, niiden integrointiin ja muihin teknologiaratkaisuihin.

Mediassa sosiaali- ja terveyspalveluista ovat esillä lähinnä hoitajapula ja -mitoitus, palkkatarpeet sekä palveluiden ruuhkautuminen. Miksi tekniikan osaajien on syytä kiinnostua asioista sote-­otsikoiden takana?

Uusilla hyvinvointialueilla ratkaistaan Suomen taloudellisen ja sosiaalisen kantokyvyn kannalta isoja asioita. Oikea-aikaiset, toimivat ja helposti saavutettavat palvelut ovat kiinni potilaslähtöisistä prosesseista ja toimivista teknologioista, innovaatioista.

Esimerkki 30 kunnan Pohjois-Pohjanmaalta. Alueella on yhteensovitettavana yhteensä 19 sote-organisaation ja kahden pelastuslaitoksen sekä ydintoimintojen että hallinnon ja tukipalveluiden tietojärjestelmät sekä ICT-infrastruktuurin ja -palveluiden järjestelmät.

Valtio on varannut ICT-muutoskustannuksiin noin 400 miljoonaa euroa, mutta alueet arvioivat tarvitsevansa rahaa jopa tuplaten.

Valtiovarainministeriö myönsi kesä- ja elokuussa muutamille alueille erityisrahoitusta ja seuraava rahoitushaku on syyskuussa. Nyt on aika vaikuttaa, miten nämä rahat käytetään ja mitä hyötyä niillä saadaan.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 4/2022.