Tiedote: Kuntapohjaisuus on hyvä väylä edetä sote-palveluiden parantamisessa

Tiedote 29.3.2019
Julkaisuvapaa heti 

Mari-Leena Talvitie: Kuntapohjaisuus on hyvä väylä edetä sote-palveluiden parantamisessa

Kansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitien mukaan ihmisten nopeampi hoitoon pääsy ja kuntapohjaisuus ovat hyvä pohja huomisen ratkaisuille sosiaali- ja terveyspalveluissa.

”Kokoomus tarjoaa ratkaisuja, joissa tärkeimmässä asemassa on ihminen, sekä potilaana että työntekijänä. Nopea hoitoon pääsy turvataan puolittamalla hoitotakuun ajat. Ne voidaan tehdä nopeasti eivätkä ne edellytä mammuttimaisia lainsäädäntöhankkeita. Ihmisillä ei ole aikaa odottaa pääsyä terveyspalveluihin. Heitä eivät kiinnosta hallinnontasot ja maakuntaverot, vaan se, että pääsee hyvään hoitoon silloin kun sitä tarvitsee”, Talvitie sanoo.

Kokoomuksen esittämä ratkaisu on oikeudellisesti varmalla pohjalla, sillä esimerkiksi maakuntaveron perustuslainmukaisuudesta ei ole varmuutta. Ratkaisussa keskitytään soten uudistamiseen, ei hallintoon. Kokoomuksen ratkaisun pohjalta palveluita voidaan kehittää heti.

”Luotamme kuntien ja kaupunkien haluun tehdä parhaita mahdollisia ratkaisuja kuntalaistensa kannalta, asiakaslähtöisesti. Lailla voidaan luoda tehokkaita kannustimia, jotta kunnat valitsevat yhteistyöalueensa ja tekevät sen edellyttämät päätökset”, Talvitie sanoo

Talvitien mukaan jo nykyinen lainsäädäntö velvoittaa kuntia tekemään yhteistyötä palvelujen järjestämisessä vähintään 20 000 ihmisen väestöpohjalla; väestöpohjavelvoitetta voidaan edelleen tarkastella. Lisäksi lainsäädännöllä määritellään, millaisia palvelujen tulee olla sisällöltään, jotta tasavertaisuus eri puolilla maata toteutuu (palvelujen laatuvaatimukset). Tämä ohjaa kuntia yhteistyöhön, jotta laatuvaatimukset voidaan täyttää.

”Kunnissa on odotettu sote-ratkaisua yli 10 vuotta. Siksi monia toimia, esimerkiksi vanhusten palveluasumista, on kilpailutettu pelkillä euroilla, unohtaen laatuvaatimukset kokonaan. Tämä tarkoittaa, ettei ihmisillä ja omaisilla ole tällä hetkellä mahdollisuutta valittaa, jos laatu ei ole kohdallaan. Tähän ratkaisuna ovat parempi tilaajaosaaminen ja palvelusetelit, jolloin sote-toimijoiden on täytettävä niille asetetut laatukriteerit”, Talvitie sanoo.

”Hoitotakuun lyhentäminen on vaikuttavin ja nopein keino jonojen poistamiseen. Kokoomus haluaa lyhentää aikaa, jossa palvelut on tarjottava. Mikäli palvelutakuu ei toteudu, myönnetään asiakkaalle palveluseteli, jotta hän saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti”, Talvitie sanoo.

Kuntia ja kaupunkeja edustava Kuntaliitto hyväksyi yksimielisesti 21.3. hallitusohjelmatavoitteensa, joissa todetaan kuntapohjan olevan hyvä etenemissuunta soten uudistamiselle. Myös Tampereen pormestari Lauri Lyly on kannattanut kuntapohjaista etenemistapa ilman ”valtiojohtoisia megareformeja”.

”Kuntaliiton linjaukset osoittaa kuntien tahtotilan ratkaista asia nyt, koska asiassa on vatuloitu ihan tarpeeksi. Nyt on aika luoda laajemmat hartiat ja tehdä yhteistyötä. Kaikki me tiedämme, ettei sama malli sovellu koko maahan. On aika vapauttaa sote-alan osaajat ja kuntapäättäjät tekemään asiakaslähtöisiä ratkaisuja odottamiseen ja lausuntojen sijaan.  Kokoomus on tässä mielellään mukana,” Talvitie sanoo.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Suomesta paras maa lapsille ja perheille

(Julkaistu Rauhantervehdyksessä 3/2019)

 

Suomi on monella mittarilla mitalisijoilla eli maailman kolmen parhaan joukossa. Äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Lapsuus on viidenneksi turvatuin. Suomalaiset 15-vuotiaat ovat OECD-maiden joukossa toiseksi parhaita lukutaidossa ja kolmanneksi parhaita luonnontieteissä. Olemme kokoomuksessa asettaneet tavoitteeksi, että tulevaisuudessa Suomi on paras maa lapsille ja perheille. 

 

Jokaiselle lapselle, taustasta riippumatta, tarjotaan mahdollisuudet hyvän elämän rakentamiseen. Käännetään katse varhaisiin vuosiin. Siten ehkäisemme syrjäytymistä ja pidämme kaikki mukana. 

 

Tavoitteemme on, että tehdään esiopetuksesta kaksivuotista ja alennetaan edelleen varhaiskasvatusmaksuja. Laadukas varhaiskasvatus antaa hyvät eväät koulussa pärjäämiseen. On huolehdittava, että jokainen, joka siirtyy 3-luokalla, osaa laskea, lukea ja kirjoittaa. Lisäksi kokoomus esittää, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. 

 

On tärkeää, että tulevalla kaudella uudistetaan perhevapaita. Työssä on huomioitava erilaiset perheet. Hyvä uudistus lisää joustavuutta, vahvistaa tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä. Se myös huomioi perheiden erilaiset elämäntilanteet ja luo siten sujuvaa arkea. 

 

Joskus tuen tai avun tarve voi olla akuuttia. Sen varmistus on yhteiskunnan tehtävä. Palvelut on oltava saatavilla ja tarvittaessa puhelinsoiton päässä. 

 

On tärkeää, että jatkossakin lapset voivat elää turvallisesti niin kotona kuin koulussa sekä seikkailla niin ulkona kuin verkkomaailmassa. Töitä ja yhteisvastuuta riittää, jotta turvallinen elämä kuuluu ihan jokaiselle. 

 

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustajaehdokas (kok) 

Kahden lapsen äiti

Lex Talvitie vauhdittaa täydennysrakentamista

(Julkaistu Kalevassa ke 6.2.2019)

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteen pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisyyden ja jokaisen osakkaan suostumuksen. Ne korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tulee voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutoksella siis vauhditetaan kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä helpotetaan alueiden kehitystä.

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku taho vastustaa muiden kannattamaa hanketta ja rahastaa sillä, toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen ja syksyllä lakialoitteen, joka sai 105 kansanedustajan tuen. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se taas mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korostaakin tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. On noussut esiin, että määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok.)

Puhe ”Välähdyksiä tulevaisuuden kunnasta ”-tilaisuudesta 29.1.2019

Arvon kuntaministeri, puhujat

Hyvät tulevaisuuden kuntien rakentajat

Hyvä yleisö

 

”Organisaatiot eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita 

vaan siihen, että jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään. ”

Doz & Kosonen, 2008

 

On hyvä tuntea historiaa, jotta voi ymmärtää myös paremmin nykyisyyttä ja jopa suunnitella, ennustaa tulevaa. Tämä pätee moneen asiaan, on kyse ihmisen käyttäytymisestä kuin kuntakentän tulevaisuudesta.

On ilo tulevaisuuden kunta parlamanteraarisen työryhmän varapuheenjohtajana viitoittaa tietä tulevaisuuden kuntaan ja pohtia tässä meidän yhteisessä tuokiossa, millä avuilla pystymme sinne navigoimaan.

Toimin Hallintovaliokunnassa, joka on eduskunnan kuntavaliokunta sekä ennen kansanedustajuutta, kuusi vuotta olin Oulun kaupungin johdossa, ensin hallituksen puheenjohtajana kun rakensimme uutta Oulua, Suomen suurinta kuntayhdistymistä ja sitten uuden Oulun aloittaessa sen ensimmäisenä valtuuston puheenjohtajana.

 

Millainen on tulevaisuuden kunta?

Riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkasta aikataulusta, kuntakenttä on pitkään kaivannut ja tarvinnut leveämpiä hartioita sote-palveluiden järjestämiseen. Joten tulevaisuuden kunnassa painottuu nykyistä enemmän sivistys, hyvinvointi, elinvoima ja kuntademokratia. Kunnan tehtävät ovat siis muokkaantumassa vahvasta palveluiden järjestäjästä sivistyksen ja hyvinvoinnin edistäjäksi, elinvoiman moottoriksi ja kuntademokratian, niin suoran kuin edustuksellisen kuntademokratian edistäjäksi.

Maailmassa ja erityisesti teknologioissa sekä niiden hyödyntämisen kautta joka taholla on meneillään isoja ja liiankin monimutkaisia muutoksia. Mikään muu ei ole niin varmaa kuin muutos. Monenlaiset muutosvoimat vaikuttavat kuntiin ja sitä kautta kunnalliseen päätöksentekoon ja itsehallintoa. Kuntien on kyettävä ennakoimaan ja ottamaan huomioon toimintaympäristönsä, uudistamaan toimintatapojaan ja hakemaan kestäviä ratkaisuja.

Kuntapolitiikkaa koskevat hallituskausittaiset uudistukset yhdistettynä isoihin toimintaympäristö muutoksiin ovat aiheuttaneet, näin ainakin parlamentaarisessa työryhmässä olemme aistineet, kuntakentässä muutosväsymystä. Ja mitä se on tarkoittanut? Muutosväsymys on voinut osaltaan myös vaikuttaa siihen, että tuottavuus ei ole kehittynyt toivotusri, odotetusti. Muutosväsymys on vaikuttanut myös kasvun potentiaaliin, toisilla alueilla kielteisesti ja toisilla alueilla myönteisesti.

Muutoksen keskellä ja myllerryksessä jokaisen kunnan elinvoima, hyvinvointi ja demokratian vahvuus löytyy niistä asioista, joihin kuntalaiset pystyvät itse vaikuttamaan. Kunnassa toimivat yrittäjät, kunnan asukkaat, elämäntilanteesta huolimatta, mökkiläiset, lomailijat pystyvät itse vaikuttamaan. Samalla olennaista ja tärkeää ,on myös se, että tieto pääsee sinne, missä ihmiset voivat vaikuttaa asioiden etenemiseen sekä sinne, päätöksiä ja tulevaisuuden linjauksia tehdään.

Samalla kun siirrymme digitaalisiin palveluihin on mainio mahdollisuus toteuttaa iso toimintatapojen muutos. Eli miten siirrämme ajattelun ja toiminnan pois hallinnon näkökulmasta kuntalaislähtöisyyteen eli asiakas-, toimija- ja yrittäjälähtöisyyteen, esteettömästi. On kyse sitten kaavoituksesta, rakennusluvan tai päivähoitopaikan hausta. Kaikki nämä voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti jos on tahtoa ja halua.

Kuten ministeri toi esiin avauspuheessaa, Demokratia on maamme tärkein kivijalka. Tulevaisuudessa edustuksellista demokratiaa on vahvistettava joka tasolla, limittäin ja yhtä useammin. Enää ei riitä se, että äänestysprosentti on neljän vuoden välein riittävän korkea. Suoraa demokratiaa tukemalla ja suoran demokratian keinoja käyttäen voidaan vahvistaa myös edustuksellista demokratiaa, nostaa jopa äänestysprosenttia.

Se, miten hyvin kunnassa mahdollistetaan asukkaiden, kaupunginosaryhmien, vapaaehtoisten ja järjestöjen toiminta sekä erilaisten tapahtumien toteutus, vaikuttaa siihen, vahvistuuko vai heikentyykö kuntademokratia. Tämä yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa muokkaa väistämättä myös luottamushenkilön roolia ja tapaa toimia sekä tehtäväkenttää.

Voimassa oleva kuntalaki on mahdollistava laki, jonka pohjalta eri kunnissa voi olla käytössä eri malleja, kuitenkaan unohtamatta palvelujen yhdenvertaisuutta. Kuntakentän parhaat mallit ja valtakunnalliset hyvät käytännöt tulisi tunnistaa ja hyödyntää. Kuntaliitto tekee hyvää työtä parhaiden käytänteiden levittämisessä. Se, että otetaanko niitä käyttöön riittävän ripeästi ja kokeiluluontoisesti on täysin kiinni kunnan luottamushenkilöistä, työntekijöistä ja johdosta.

Kuntastrategia auttaa kuntaa navigoimaan muuttuvassa toimintaympäristössä kohti kestäviä valintoja ja yhteistyötä, menestystä sekä kuntalaisten hyvää elämää. (Oulu 2025-kaupunkistrategia esimerkkinä osallistavasta ja yhteisöllisestä kuntastrategian teosta. Esim.tavoitteena Oulu on Suomen paras paikka opiskella 2025 ja mitä sen toteutumiseen on tehty)

Kuntapäättäjien merkitys ei vähene, vaan kunnallisella päätöksenteolla on jatkossakin suuri merkitys alueen kehitykseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Valtuutetut ovat jatkossakin paljosta vastuussa. Nyt ja Tulevaisuudessakin kaikki tapahtuu jossain paikassa ja yhteisössä, jossain kunnassa. Ihmiset elävät, asuvat, yrittävät, opiskelevat tai harrastavat, tekevät töitä jossain kunnossa. Kunta, on se sitten iso tai pieni kunhan se on ratkaisuja etsivä ja yhteisöllinen,on edelleen koti kaikelle ja meille kaikille.

 

Millainen on sitten valtuutetun rooli nykyisessä tai tulevaisuuden kunnassa?

Kirjoitimme kollega Hanna Sarkkisen, joka myös toimii parlamentaarisessa työryhmässä, valtuustokauden alussa Valtuutetun käsikirjaan tulevaisuuden valtuutetusta. Eli se, miten hyvin kunta mahdollistaa asukkaiden, kaupunginosaryhmien, vapaaehtoisten ja järjestöjen toimintaa sekä monenlaisten tapahtumien toteutusta vaikuttaa siihen, vahvistuuko kuntademokratia. Tämä yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa muokkaa väistämättä myös luottamushenkilön roolia ja tapaa toimia sekä tehtäväkenttää.

Tulevaisuuden kunnanvaltuutetun perustehtävä on tehdä päätöksiä sekä ohjata kunnan taloutta ja toimintaa. Perinteisen päätöksentekoroolin lisäksi luottamushenkilöillä on erilaisia päällekkäisiä ja limittäisiä rooleja, ja eri valtuutetuilla on erilaisia tapoja toimia. Osa valtuutetuista tulee toimimaan demokratian vahvistajana eli yhteisön viestijänä ja verkostojen vetäjänä, osa kunnan uudistajana ja ideoijana, jotkut kehittäjinä ja markkinoijina ja toiset kumppanuuksien luojina ja yhteistyön rakentajina. Osa toimii toisiaan tukevissa ja täydentävissä rooleissa tulevaisuuden rakentajana. Osa valtuutetuista ja päätöksentekijöistä on parhaimmillaan jo toiminut samanaikaisesti monessa edellä luetellussa roolissa.

Kaikki suuri on seurausta jostain pienestä. Asioita tehdään, suunnitellaan ja rakennetaan, hyvät asiat eivät tapahdu ihan tuosta vaan, ellei joku ole ajatellut ja toiminut. Esikoululaisen tyttäreni teki muutama viikko sitten hätkähdyttävän ajankohtaisen huomion. Olimme lähdössä aamulla pulkalla esikouluun. Yöllä oli satanut lunta, vaikka kuinka paljon. Tyttö kysyi olenko ajatellut miten NIIN pienestä? Miten NIIN pienestä kuin lumihiutale voi tulla jotain näin suurta? Ja näytti lumimäärää ympärillään. Kovin paljoa en ollut ajatellut mutta sain kuitenkin vastatuksia, että kaikki suuri syntyy ja kasvaa ihan pienestä. Joet, meri, rakennukset, sinä ja minä.

KIITOS vielä ministeri Vehviläiselle, työryhmille ja valmistelijoille tästä yhteisestä työstä. Toivotan omasta puolesta Hyvää ja yhteisöllistä Välähdyksiä tulevaisuuden kunnasta – iltapäivää. Loppuun oma kiteytys, miksi tulevaisuus inspiroi itseäni? ”Tulevaisuus kiinnostaa minua, koska eino viettää loppuelämäni siellä”

Suullinen kyselytuntikysymys turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksista sekä ministerin vastaus

Täysistunto Torstai 17.1.2019
Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksista
Mari-Leena Talvitie kok
Arvoisa puhemies! Olemme tällä kaudella edistäneet turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa inhimillisen ja humaanin kohtelun ja on samalla riittävän tiukka ja jämäkkä. Vuonna 2018 uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin noin 2 400, ja määrä on sama kuin muissa Pohjoismaissa. Kuitenkin uusintahakemuksia jätettiin lähes yhtä paljon, noin 2 000.
Useat hakijat ovat jättäneet monia uusintahakemuksia peräkkäin, ja kansalaisia ihmetyttää, miksi uusintahakemuksia tulee niin paljon. Turvapaikkajärjestelmä ei toimi, jos lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanut ei poistu maasta eikä häntä voida poistaa maasta. Nyt järjestelmää käytetään jopa lainvoimaisen päätöksen välttelyyn, viivästyttämiseen.
Tähän liittyvä laki eli uusintahakemuksen väärinkäyttöä rajaava lakimuutos on jo eduskunnassa. Se on yksi merkittävä lainmuutos, jolla voisimme tehostaa ja kohdentaa viranomaisresurssien käyttöä. Lakimuutoksella voitaisiin estää [Puhemies koputtaa] uusintahakemusten väärinkäyttöä ja viivästymistarkoituksella [Puhemies koputtaa] tehdyt uusintahakemukset eivät estäisi palautusta. Olisi melkein [Puhemies koputtaa] paikallaan kysyä [Puhemies koputtaa] muilta eduskuntaryhmiltä, miksi tämä tärkeä esitys ei edennyt [Puhemies koputtaa] eduskuntaryhmien yhteislausumassa.
Sisäministeri Kai Mykkänen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Oleellisinta on se, että lakiesitys käsitellään asianmukaisesti, ja toivottavasti päädytään siihen, että pystymme estämään tilanteen, jossa oikeustajua koetellaan viivytystarkoituksessa väärin käyttäen uusintahakemusten mahdollisuutta.
On selvää, että joissakin tapauksissa ensimmäinen käsittelykierros ei ole hakijasta riippumattomista syistä ottanut huomioon kaikkea vainon kohteeksi tulemisen seikkoja, ja tällöin uusintahakemuksen pitää olla mahdollinen. Mutta on aivan totta, että tällä hetkellä jopa palautusvaiheessa lentokentällä jätetään hakemuksia tietäen tietysti, että se johtaa käsittelyyn, palautuksen peruuntumiseen. [Puhemies koputtaa] Meillä on päivystysmenettely pystytetty, jolla pystytään teknisesti tämä estämään, mutta tämä laki olisi äärimmäisen tärkeä nyt, kun meillä on tilanne, jossa näitä lainvoimaisia päätöksiä tulee tänä vuonna paljon, ja oikeustajua todella koetellaan, jos viivytystarkoituksessa [Puhemies koputtaa] kolmannen, neljännen, viidennen hakemuksen kanssa sitten jäädään maahan.
Lakiesitys on tehty niin, että se on [Puhemies koputtaa] kohtuullinen mutta [Puhemies koputtaa] puuttuisi tähän ongelmaan, [Puhemies koputtaa] ja toivon, että eduskunta asian [Puhemies koputtaa] käsittelee.
Kysymyksen käsittely päättyi.