Haen uutta eduskunta-avustajaa!

Haluatko työskennellä ympäristön, sisäisen turvallisuuden ja TKI-asioiden parissa? Kiinnostaako arktinen politiikka sekä lasten ja nuorten hyvinvointi? Innostutko tulevaisuuden rakentamisesta? Jos vastasit kyllä, voit olla uusi eduskunta-avustajani!

Nykyinen avustajani Laura Pistemaa siirtyy työurallaan uusiin tehtäviin ja etsin uutta eduskunta-avustajaa.

Avustajana työskentelet läheisimpänä työparinani eduskunnassa. Työssäsi seuraat erityisesti hallinto- ja ympäristövaliokuntien sekä arktisia asioita, pidät yhteyttä keskeisiin sidosryhmiin, huolehdit kalenteristani ja etsit taustatietoa sekä valmistelet erilaisia eduskuntatyöhön liittyviä tekstejä. Pääset seuraamaan politiikkaa ja demokraattista päätöksentekoa aitiopaikalta ja jokainen työpäiväsi on erilainen. Saat työkavereiksi minun lisäkseni joukon ihania persoonia – niin edustajia, avustajia kuin muuta henkilökuntaa.

Toivon sinulta tehtävään soveltuvaa koulutusta, kokoomuslaista arvomaailmaa ja valmiutta aloittaa työ huhti-toukokuun vaihteessa. Eduksesi luetaan tuntemus pohjoisen asioista ja Oulun vaalipiirin alueesta sekä arktinen asenne.

Työssä menestyminen vaatii sinulta oma-aloitteellisuutta, kykyä perehtyä ja reagoida nopeasti uusiin asioihin, hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa sekä vastuunkantoa monenlaisista asioista. Olet tottunut viestijä, joka hallitsee erilaiset viestintäkanavat ja haluat oppia uutta.

Kansanedustajan avustajan palkka on 2632,10e/kk, minkä lisäksi sinulle kuuluvat muut kattavat työsuhde-edut. Tehtävä on määräaikainen vaalikauden loppuun asti.

Jos haluat uudeksi avustajakseni, lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelosi maanantaihin 28.3. klo 14.00 mennessä osoitteeseen mari-leena.talvitie@eduskunta.fi. Lisätietoja antaa Laura Pistemaa, puh. 0400567939/ laura.pistemaa@eduskunta.fi.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Ryhmäpuhe asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta vuosiksi 2021-2028

Arvoisa puhemies,

Asuminen muodostaa ison osan ihmisten elämisen kustannuksista. Koko Suomen tasolla asuntojen hinta- ja vuokrakehitys on ollut maltillista, mutta poikkeuksia löytyy. Uusia asuntoja rakennetaan etenkin siellä, missä on kysyntää ja hintapaineita. Toisaalla ihmiset murehtivat asuntojensa arvon laskemisesta. Korona-aika on vaikuttanut ihmisten asumisratkaisuihin, kuten etätyö tilantarpeisiin. Kaupungistuminen jatkuu, vaikka monet harva-alueet ovat saaneet korona-aikana uusia asukkaita.

Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä oikeus onkin asuntopoliittisen päätöksenteon yksi tavoite.

Asuntopoliittisen kehittämisohjelman muina tavoitteina on muun muassa tasata suhdanteita, tukea alueiden elinvoimaisuutta sekä pitää asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys vakaana. Esitetyt tavoitteet sekä päätöksenteon periaatteet ovat hyviä.

 

Arvoisa puhemies,

Vastaako käsittelyssä oleva kehittämisohjelma asumiseen liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin? Osin kyllä.  Mutta se on kovin kapeakatseinen ja sivuuttaa tutkimustiedon. Tarjonnan lisäämiseksi ja hintojen kohtuullistamiseksi esitetään toimimattomia keinoja: lisää sääntelyä ja valtion tukimuotoja. Reseptin pitäisi olla: lisää kaavoitusta ja laadukasta rakentamista, lisää ihmisten tarpeisiin vastaavia asuntoja.

Monipuolisen kaavoituksen ja riittävän asuntotarjonnan merkitys on tunnistettu laajasti, mutta selonteossa se jää sivuun. Asumisen kustannuksia saadaan kohtuullistettua, kun tontteja ja rahoitusta on saatavilla, liikenneinfraa kehitetään ja lisäsääntelylle laitetaan stoppi. Vapaarahoitteista rakentamista lisäämällä saadaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista enemmän.

Selonteon toimenpide-ehdotuksissa ei huomioida riittävästi toimivien asuntomarkkinoiden merkitystä. Vaikka kehittämisohjelman periaatteissa todetaan, että asuntopoliittisia tavoitteita halutaan edistää monipuolisin keinoin.

Vuonna 2017 eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa asiantuntijaraportissakin suositeltiin valtion asuntorahaston varoja suunnattavaksi kaupunki-infraan, todettiin tarjontatukien kuten ARA-asuntojen lisäävän ongelmia esimerkiksi kohdentumisessa ja segregaatiossa sekä ehdotettiin asuntorakentamisen normien joustavoittamista.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sivuuttanut asiantuntija-arvioita. Siksikö, etteivät ne ole olleet mieleisiä? Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistelemaan asetettu työryhmä laati raportin ja tilannekuvan vuonna 2020. Kokoomus katsoo, että tämän raportin pohjalta olisi ollut mahdollista laatia kestävä ja kannustava asuntopoliittinen kehittämisohjelma.

Hallitus väänsi selontekoa sisäisesti koko viime vuoden. Virkamiestyöryhmän sekä parlamentaarisen seurantaryhmän työ päättyi kiireellä jo marras-joulukuussa 2020. Ja hallitus totta tosiaan muokkasi työryhmän esitystä, lisäämällä esimerkiksi ARA-tuotannon ja korkotuella rakennettavien asuntojen roolia.

Virkamiesnäkemys korosti talouden suhdanteiden huomioimista, sekä valtion tukeman asuntotuotannon kohdistamista, ei lisäämistä, kuten selonteossa nyt linjataan. Lisäksi asiantuntijat esittivät, että pitkällä aikavälillä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa alennetaan. Miksi näitä ei ole selonteossa?

 

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen linja on se, että suomalaiset ansaitsevat toimivat asuntomarkkinat. Kun kunnilla ja kaupungeilla on kannustimet ja resurssit kestävään kasvuun, kaavoitus toimii ja markkinoilla rakennetaan riittävästi asuntoja. Kokoomus kannattaa oman vakituisen asunnon varainsiirtoveron laskemista, se edistäisi ihmisten työnperässä liikkumista.

Kaupunkien ja alueiden kehittämistä varjostaa yhä hallituksen valmistelussa oleva kaavoitus- ja rakennuslaki. Sipilän hallituksen tavoitteena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista, mutta Marinin hallitus aikoo lisätä sääntelyä ja velvoitteita.

 

Arvoisa puhemies,

On valitettavaa, että selonteon esitykset eivät vastaa pitkän linjan asuntopoliittisiin tarpeisiin. Kehittämisohjelmalta olisi tarvittu enemmän asuntopolitiikkaa, vähemmän tukipolitiikkaa. Tulisi huolehtia voimakkaammin asunnottomuuden vähentämisestä ja asumistukikokonaisuuden vaikuttavuudesta.

Pelkästään asumistukikokonaisuus on jo yli 2 miljardia euroa ja tarjontatuet paljon enemmän. Silti Suomessa on aivan liian moni ilman kotia, asuntoa ja turvaa.

Ihmisten asumiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Annetaan asuntomarkkinoidemme toimia, yritysten rakentaa ja ihmisten päästä ensiasuntoon kiinni sekä tarjotaan asumiseen liittyvää tukea sitä tarvitseville. Jotta koti löytyy jokaiselle.

Huomisen hyvinvointi rakennetaan tänään

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 2.2.2022, Kalevan tilaajille luettavissa: https://www.kaleva.fi/huomisen-hyvinvointi-rakennetaan-tanaan/4300072)

 

Vuoden 2022 valtiopäivät käynnistyvät jännittyneen maailmanpoliittisen tilanteen ja ryöpsähtäneen koronatilanteen keskellä sekä aluevaalien jälkeen. Äänestitkö sinä aluevaaleissa? Pohjois-Pohjanmaan äänestysprosentti oli 48,1 ja valtakunnallisesti se jäi vielä alhaisemmaksi ollen 47,5. Viime kesän kuntavaaleissa se oli 55,1 prosenttia.

 

Vertailun vuoksi palautetaan mieleen edelliset eduskunta- ja presidentinvaalit, joissa äänestettiin aktiivisesti. Suomessa asuvien kansalaisten osalta äänestysprosentti oli eduskuntavaaleissa 72,1 ja presidentinvaaleissa 69,9.

 

Moni kysyi vaalien alla, mistä aluevaaleissa äänestetään. Vastasin, että kyse on meille kaikille tärkeistä sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluista. Samaten moni kysyi, miksi olen kansanedustajana ehdolla. Pohdin ehdokkuutta syksyllä perusteellisesti. Mitä annettavaa perheenäidillä, pitkän linjan kuntapäättäjällä ja kansanedustajalla, ympäristötekniikan diplomi-insinöörillä on, kun rakennetaan hyvinvointialuetta? Mihin tahdon ja voin laittaa aikaa?

 

Oulun budjetista noin 60 prosenttia siirtyy uudelle hyvinvointialueelle. Samoin on muissakin kunnissa. Haluan tarjota hyvinvointialueelle kokemukseni uuden Oulun rakentamisesta, ymmärryksen teknologioiden, tutkimuksen ja monituottajuuden merkityksestä sekä valtakunnalliset verkostot.

 

Kun rakensimme uutta Oulua, Suomen suurinta kuntayhdistymistä, toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja yhdistymishallituksen jäsenenä. Kokemukset luottamuksen rakentamisesta, asiakaslähtöisistä palveluista, ihmisten mukaan kutsumisesta saivat lähtemään ehdolle. Samalla päätin, että jostain on myös luovuttava. Siksi en tavoittele jatkokautta kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana vuoden 2022 valtiopäiville.

 

Hyvinvointialueen uusi valtuusto aloitti jo viime viikolla asioihin perehtymisen. Etäyhteyksin järjestetyssä seminaarissa saimme monipuolista tietoa valmistelusta ja tulevista linjaustarpeista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen odotustila on päättymässä.

 

Asiakaslähtöisten, oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden, toimivien hoitoketjujen ja hyvän johtamisen ohella on tärkeää vahvistaa alueen ihmisten osallistumista. Se onnistuu lisäämällä avoimuutta, mahdollisuutta osallistua keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Itse odotan, että saan yhteydenottoja alueemme ihmisiltä, mikä toimii ja mitä pitää parantaa. Uusi aluehallitus tulee asettamaan nuorten vaikuttajaryhmän sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Käytössä on myös aloiteoikeus hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Selvää on se, että huomisen hyvinvointi rakennetaan yhdessä!

TIEDOTE | Kokoomuksen Talvitie: Vihdoin hallitus kuunteli poliisia

Tiedote 1.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Talvitie: Vihdoin hallitus kuunteli poliisia

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie on tyytyväinen valtiovarainministerin ilmoitukseen poliisin resurssien turvaamisesta. Talvitie toimii myös eduskunnan sisäisen turvallisuuden asioista vastaavan hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana. Saarikko ilmoitti tänään STT:lle esittävänsä poliisille 30 miljoonan euron lisärahoitusta osana maanantaina julkistettavaa vuoden neljättä lisätalousarvioesitystä.

”Hienoa, että kokoomuksen vaatimus poliisin resurssien turvaamisesta sai vihdoin vastakaikua valtiovarainministeriltä. Poliisin toiminnan riittävä resurssointi on olennaista sisäisen turvallisuuden kannalta”, Talvitie sanoo.

”Olemme pitäneet asiaa esillä keväästä saakka, kun hallitus päätti poliisin määrärahojen leikkauksesta kehysriihessä. Olimme valmiita jättämään asiasta välikysymyksen. Onneksi järki voitti!” Talvitie sanoo.

Talvitien mielestä poliisi ja sisäinen turvallisuus laajemmin ansaitsevat pitkäjänteisyyttä rahoitukseensa.

”Saarikon esittämä korjaus poliisin resursseihin on paikallaan, jotta nousevien ICT-ja kiinteistökulujen keskellä turvataan poliisien toimintakyky. Samalla peräänkuulutanmme kykyä ja tahtoa resurssoida poliisia ja muita sisäisen turvallisuuden toimijoita pitkäjänteisesti. Ei voi olla niin, että resurssien turvaaminen vaatii joka vuosi poikkeusratkaisuja”, Talvitie sanoo.

Lisätiedot:

Mari-Leena Talvitie, puh. 044 527 3288

TKI-panostuksilla hyvinvointia ja kestävää kasvua

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 28.9.2021)

Mitä elämämme olisi ilman teho- ja syöpähoitoa, langattomia yhteyksiä tai karttapalveluita? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen.

Suomen tavoite on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Työstämme tätä eduskunnassa syyskauden ajan parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa itsekin toimin.

Maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa yltää tuohon yli neljään prosenttiin. Alueellamme tutkimus on keskittynyt paljolti Ouluun. Tekniikka&Talous-lehden (8/2021) koonnin mukaan yli kolmessa prosentissa ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Lähes puolet maamme t&k-osaajista ja -resursseista ovat Helsingin seudulla.

Oulun seudulla on tehty pitkäjänteistä, hyvää työtä Nokian alkuajoista alkaen. Yksityisen rahoituksen osuus TKI-toiminnasta on korkea, yli 70 %. Yhtenä ajurina on toiminut Oulun kaupungin 2011 perustama Northern Startup Funding ja Butterfly Venturesin kautta on tehty useita sijoituksia pohjoisen startup-yrityksiin.

Lukuisat yritykset ovat sijoittuneet Ouluun ja investoineet TKI-toimintaan, koska osaajia eli työntekijöitä on riittänyt. Nyt tätä haastaa ICT-alan eläköitymisaalto, korkeakoulujen rahoitus ja ulkomaalaisilta osaajilta vaadittava byrokratia. Nämä on ratkaistava eduskunnassa, yhteistyössä ja Oulun innovaatioallianssin hengessä.

Etlan tutkimuksen (2021) mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten osaajien saatavuus, toisena yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Sen jälkeen julkiset tutkimus- ja kehitystuet sekä henkilöstön kustannukset.

Olen sitä mieltä, että Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimpiä työkaluja on koulutuspolitiikkaa. Koulutuspoliittinen selonteko on syksyn ajan eduskuntakäsittelyssä. Tarvitsemme koulutustason nostoa, lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia sekä resursseja koko koulutuspolulle.

Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta, korkeatasoista koulutusta sekä hyvän ympäristön tieteen tekemiselle. Tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, osaajia niin korkeakouluihin kuin yrityksiin sekä kykyä kotiuttaa EU-rahoituksia.

Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta viime aikojen panostukset ovat olleet EU:n heikoimpia. On tärkeä luoda pitkäjänteisiä, kannustavia ja ennakoivia toimia, jotka kasvattavat TKI-panostuksia. Niiden kautta syntyy osaamista, työpaikkoja ja innovaatioita eli hyvinvointia ja kestävää kasvua.

Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, ympäristötekniikan DI